BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Toivo Kärki

s. 3.12.1915, Pirkkala
k. 30.4.1992, Helsinki

Teksti Juha Henriksson
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiToivo Pietari Johannes Kärki
Oikea nimiToivo Kärki
Aliakset
SalanimetMatti Metsä, Sulo Sointu, Vesa Lehti, Kari Aava, Antonio Brave, Pedro de Punta, Antonio Brave, Pedro de Punta, Karl Stein, W. Stone, C. Kaparow, C. Kaparow, Markku Tienoja, Martti Ounamo, Orvokki Itä
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika3.12.1915, Pirkkala
Kuolinaika30.4.1992, Helsinki
Roolit ja soittimet
Roolitsäveltäjä (päärooli), sovittaja, tuottaja, muusikko
Soittimetpiano (pääinstrumentti), harmonikka, vibrafoni
Ääninäytteet
Reino Helismaa: Suutarin tyttären pihalla 1948
säv. Toivo Kärki / san. Reino Helismaa
Rytmi SR 7015 / Helmi 440102


Kauko Käyhkö: Rovaniemen markkinoilla 1951
säv. Toivo Kärki / san. Reino Helismaa
Rytmi R 6100 / Helmi 440082


Tapio Rautavaara: Lauluni aiheet 1952
säv. Toivo Kärki / san. Reino Helismaa
Rytmi R 6157 / Helmi 440042


Olavi Virta: Sinun silmiesi tähden 1953
säv. Toivo Kärki / san. Reino Helismaa
Decca SD5212 / Helmi 450102


Metro-tytöt: Hiljainen kylätie 1953
säv. Toivo Kärki / san. Reino Helismaa
Decca SD 5205 / Helmi 440052

Linkit
Kalervo Kärjen toimittama virallinen kotisivu (tuotanto, elämä, valokuvagalleria yms.)
http://www.toivokarki.net
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Yhtyeet
Carambo, pianisti
Roxy, pianisti
Ramblers, pianisti 1935-1938
Erkki Ahon orkesteri, pianisti, sovittaja,1940-1944
Toivo Kärjen yhtye, johtaja, harmonikka, vibrafoni 1946-1955
Vaikuttajat
Louis Armstrong
Count Basie
Duke Ellington
Benny Goodman
Irving Berlin
Cole Porter
George Gershwin
Muut henkilöyhteydet
Kerttu Mustonen
Helena Eeva
Lauri Jauhiainen
Juha Vainio
Tapio Rautavaara
Reino Helismaa
Olavi Virta
Vexi Salmi
Ossi Runne
Nacke Johansson
Henry Theel
Esa Pakarinen
Erkki Junkkarinen
Eila Pellinen
Metro-tytöt
Eila Pienimäki
Eino Grön
Taisto Tammi
Pasi Kaunisto
Matti Louhivuori
Biografia

Toivo Kärki syntyi 3.12.1915 evankelistipappi Frans Kärjen ja Ester os. Kurvisen monilapsiseen perheeseen. Hän eli lapsuutensa ja nuoruutensa isän asemapaikalla Laihialla. Kärki aloitti pianotunnit 4-vuotiaana ja viulutunnit 12-vuotiaana. Koulua hän kävi Tampereen klassisessa lyseossa. Isä toivoi pojastaan työnsä jatkajaa, mutta Kärki innostui jazzista kuultuaan 1928 Louis Armstrongin levyjä Tampereella.

Kärki aloitti muusikon uransa jo kouluaikana soittaen mm. koulunsa orkesterissa sekä tamperelaisessa Carambossa. Hän siirtyi koulun jälkeen Helsinkiin soittaen Roxyssa ja vuosina 1935–38 Ramblersissa, joka oli ehkä moderneinta jazzia Suomessa siihen aikaan soittanut yhtye. Kärki meni naimisiin Tuulikki Leikkaan kanssa vuonna 1936. Tytär Anna-Liisa syntyi vuonna 1937 ja pojat Pekka vuonna 1940 ja Kalervo 1945.

Kärjen sävellyksiä levytettiin 30-luvulla kaikkiaan yhdeksän. Hän osallistui vuonna 1939 englantilaisen Melody Maker -lehden sävellyskilpailuun kappaleella ”Things happen that way” ja voitti ensimmäisen palkinnon. Hän suunnitteli voitosta innostuneena Amerikkaan lähtöä, mutta lupaavasti alkaneen muusikon ja säveltäjä ura katkesi kuitenkin sodan syttymiseen.

Kärki ei kuulunut sodan aikana viihdytysjoukkoihin, mutta sen sijaan hän sävelsi rintamalla aina, kun sotimiselta vain ehti. Sodan aikana syntyneitä iskelmiä levytettiin jo sodan aikana, mutta suurempaa myyntimenestystä tuli vasta sodan jälkeen, jolloin Kärki nousi suuren yleisön tietoisuuteen. Varsinkin Kärjen tangot, kuten ”Liljankukka” ja ”Hiljaa soivat balalaikat”, menestyivät erinomaisesti.

Kärki perusti vuonna 1946 oman tanssiorkesterin, joka kiersi ympäri Suomea aina vuoteen 1955 saakka. Kiertueilla vietettiin jopa 200–250 päivää vuodessa. Yhtyeen laulusolisteina olivat sen ajan suosituimmat tähdet, kuten Henry Theel, Matti Louhivuori ja Metro-tytöt.

Kärki aloitti 40-luvun lopussa pitkäaikaisen yhteistyön sanoittaja Reino Helismaan kanssa. Parivaljakon toimesta syntyi satoja iskelmiä aina Helismaan kuolemaan, vuoteen 1965 saakka. Laajan tuotannon takia osa sävelmistä tehtiin nimimerkkien turvin.

Kärjen musiikin ympärille vuonna 1951 tehty ”Rovaniemen markkinoilla” -elokuva osoittautui suurmenestykseksi. Elokuva sai nopeasti seuraajia, ja elokuvamusiikin säveltäminen työllistikin Kärkeä paljon 50-luvulla. ”Rovaniemen markkinoilla” elokuvan kertosäkeestä irronnut ”rillumarei” laajeni merkitsemään koko 50-luvun kansanomaista viihdettä. Monesta ”rillumarei”-elokuvien sävelmästä tuli ikivihreä. Usein sävelmä oli ensin menestys, ja elokuva tehtiin sitten sen pohjalta.

Kärki lopetti kiertuemuusikon uransa 1955. Hän aloitti samana vuonna Suomen suurimman levy-yhtiön Musiikki-Fazerin tuotantopäällikkönä. Hän vastasi Fazerin iskelmätuotannosta aina vuoteen 1978 saakka. Kärki oli tänä aikana Suomen tärkein kevyen musiikin portinvartija. Kärki työskenteli Fazerilla provisiopalkalla, eli hänen palkkansa määräytyi sen perusteella, kuinka paljon hänen säveltämiään levyjä myytiin.

Helismaan kanssa Kärki ehti tehdä yli 550 levytettyä kappaletta. Helismaan jälkeen hän teki yhteistyötä esimerkiksi Juha Vainion ja Vexi Salmen kanssa. Sävellyksiä syntyi edelleen tiiviiseen tahtiin. Varsinaisen nuorisomusiikin hän jätti suosiolla muille, ja sovituksista vastasivat 60-luvulta lähtien usein muut kuin Kärki itse.

Kärki syrjäytettiin Fazerin tuotantopäällikön tehtävistä vuonna 1978, vaikka hän jatkoikin yhtiössä vielä vuoteen 1980 saakka. Kärki jatkoi aktiivista säveltämistä aina kuolemaansa saakka. Hänen oli kuitenkin huomattavasti vaikeampi saada sävelmiään levytetyksi kuin aikaisemmin. Viimeiseltä vuosikymmeneltä on kuitenkin jäänyt paljon julkaisematonta materiaalia.

Kärki kuoli 30.4.1992 Helsingissä. Kaikkiaan hänen sävellyksiään on levytetty noin 1350. Lisäksi hän teki musiikin 50 elokuvaan sekä lukuisiin radiohupailuihin, revyisiin ja näytelmiin. Kärki sovitti ja tuotti aina 1950-luvun loppuun saakka kaikki omat sävelmänsä. Lisäksi hän sovitti lukemattoman määrän muiden sävellyksiä.

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:


Gronow, Pekka & Lindfors, Jukka & Nyman, Jake (toim) 2004. Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Helsinki: Tammi.

von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986. Iskelmän kultainen kirja. Keuruu: Otava. 

Jalkanen, Pekka & Kurkela Vesa 2003. Suomen musiikin historia. Populaarimusiikki.  Helsinki: WSOY.

Jalkanen, Pekka 1992. Pohjolan yössä. Suomalaisen kevyen musiikin säveltäjiä Georg Malmsténista Liisa Akimofiin. Helsinki: Kirjastopalvelu.

Henriksson, Juha & Kukkonen, Risto 2001. Toivo Kärjen musiikillinen tyyli. Helsinki: Suomen Jazz & Pop Arkisto.

Kärki, Kalervo 2002. Toivo Kärki sävellysten ensilevytykset 1933-2001. Tampere: Pop-lehti.

Niiniluoto, Maarit 1982. Toivo Kärki Siks oon mä suruinen. Helsinki: Tammi.

Internet- lähteet:

www.toivokarki.net. Kalervo Kärjen toimittama virallinen kotisivu.

Sanottua

Seuraava Pentti Lasasen (Juha Henrikssonin ja Risto Kukkosen haastattelemana, 2000) kertoma anekdootti kertoo omaa kieltään Kärjen suorapuheisuudesta ja kärsimättömyydestä. Tarina liittyy tilanteeseen, jossa diplomin Sibelius-Akatemiassa tehnyt nuori säveltäjä erehtyi menemään Kärjen puheille tarjoutuen tekemään Fazerille sovituksia leveämmän leivän toivossa.

Kärki: "Tjah! Sävellä tango!"
Säveltäjä: "Voinko tulla huomenna?"
Kärki: "Ei. Tossa on kynä ja paperi."
Ei syntynyt se tango.
Kärki: "No anna tänne!" Kului hetki.
Kärki: "Kirjoita tohon perussoinnutus ja basso!"
Sekään ei syntynyt. Syntyi hämmentynyt hiljaisuus. Sitten nuori mies huomasi Salmenhaaran sointuanalyysin ja sanoi: "Tota mä olen myös tentissä lukenut, Salmenhaaran Sointuanalyysia." Kärki: "Jaa. Se on mun vessalukemista." Kärki otti kirjan, eikä katsonut, avasi jostain vaan ja sanoi: "Selitä mulle tää paikka!"
Kaveri katsoi: "Joo. Kyllä tentissä oli..."
Kärki: "Niin, mitä se auttaa että ihminen lukee kun se ei ymmärrä mitä se lukee!"

Valikoitu diskografia

Eero Väre: On elon retki näin 1940 (Kristalli K114)

Olavi Virta: Siks' oon mä suruinen 1944 (Isku B5004)

Henry Theel: Liljankukka 1945 (Rytmi B2142)

Henry Theel: Eron hetki on kaunis 1948 (Decca SD5043)

Reino Helismaa: Suutarin tyttären pihalla 1948 (Rytmi SR7015)

Justeeri (Kauko Käyhkö): Rovaniemen markkinoilla 1951 (Rytmi R6100)

Matti Louhivuori: Reppu ja reissumies 1951 (Decca SD5193)

Olavi Virta: Täysikuu 1953 (Rytmi R6193)

Metro-tytöt: Hiljainen kylätie 1953 (Decca SD5205)

Kauko Käyhkö: Lapin jenkka 1953 (Rytmi R6197)

Matti Louhivuori: Mummon kaappikello 1954 (Decca SD5244)

Juha Eirto: Koivu ja sydän 1954 (Decca SD5268)

Eila Pellinen: Onni jonka annoin pois 1958 (Decca SD5424)

Eila Pienimäki: Vanhan veräjän luona 1959 (Decca SD5466)

Eino Grön: Illan viimeinen tango 1959 (Rytmi R6393)

Lasse Mårtenson: Kaikessa soi blues 1963 (RCA FAS697)

Tapio Rautavaara: Tuopin jäljet 1963 (Rytmi R6537)

Taisto Tammi: Tango merellä 1963 (Decca SD5581)

Katri Helena: Minne tuuli kuljettaa 1965 (Parlophone PAR951)

Viktor Klimenko: Aurinko laskee länteen 1965 (Phlips 34068PF)

Juha Vainio: Tulta päin 1968 (Decca SD5711)

Pasi Kaunisto: Sanat eivät riitä kertomaan 1969 (Decca SD5737)

Jarkko ja Laura: Kuin silloin ennen 1969 (Decca SD5724)

Markus: Jos vielä oot vapaa 1970 (Fontana 6035001)

Tulipunaruusut: Karjalan Marjaana 1977 (Finnlevy FS46)

Reijo Taipale: Elämän parketeilla 1982 (GDL 2046)

Bibliografia ja lähteet

Gronow, Pekka & Lindfors, Jukka & Nyman, Jake (toim) 2004. Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Helsinki: Tammi.

von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986. Iskelmän kultainen kirja. Keuruu: Otava. 

Jalkanen, Pekka & Kurkela Vesa 2003. Suomen musiikin historia. Populaarimusiikki.  Helsinki: WSOY.

Jalkanen, Pekka 1992. Pohjolan yössä. Suomalaisen kevyen musiikin säveltäjiä Georg Malmsténista Liisa Akimofiin. Helsinki: Kirjastopalvelu.

Henriksson, Juha & Kukkonen, Risto 2001. Toivo Kärjen musiikillinen tyyli. Helsinki: Suomen Jazz & Pop Arkisto.

Kärki, Kalervo 2002. Toivo Kärki sävellysten ensilevytykset 1933-2001. Tampere: Pop-lehti.

Niiniluoto, Maarit 1982. Toivo Kärki Siks oon mä suruinen. Helsinki: Tammi.

Internet- lähteet:

www.toivokarki.net. Kalervo Kärjen toimittama virallinen kotisivu.

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy