 |
|
Henkilötiedot
Lauri Jauhiainen
Teksti Jari J. Marjanen / VYS ry
Nimet
Oikea nimi | Lauri Kustaa Jauhiainen | Aliakset | Jauhis | Salanimet | Poika Peltonen, Tarmo Ponsi, Jauhis, K Laurick, B. Jauhert (yhdessä Erkki Ertaman kanssa) |
Roolit ja soittimet
Roolit | sanoittaja-suomentaja (päärooli), säveltäjä, kirjailija, toimittaja, tiedottaja |
Vaikuttajat Jorma Panula, Panula opetti säveltämistä LJ:lle Olavi VirtaMuut henkilöyhteydet Erkki Ertama, säveltäjäkollega Erkki Junkkarinen, lapsuudenystävä Suonenjoen Iisvedeltä ja esiintymiskumppani Klaus Salmi, (sanoittaja- ja) säveltäjäkumppani (KS tässä yhteydessä salanimellä "K. Kurki") Kari Tuomisaari, sanoittajakollega
Lauri
Jauhiainen eli lapsuutensa Suonenjoella, Iisveden Kolikkoinmäen omaperäisessä
yhdyskunnassa. Palle (R. W. Palmroth) antoikin Jauhiaiselle nimen ”Iisveen
Lassi”. Lähellä asui Erkki Junkkarinen, jonka kanssa Jauhiainen teki
sittemmin musiikin alalla yhteistyötä ja josta hän kirjoitti kirjan.
Jauhiainen teki ensimmäisen
sävellyksensä jo lapsena Lauri Pohjanpään kirjoittamaan Pieni
linnunpoika –runoon. Nuori hän oli vielä tehdessään Kotiseutuni-laulunsa:
”Kun en päässyt yhteiskouluun, läksin kevätkesällä 1941 Miekka-nimiseen
hinaajalaivaan lämmittäjäksi. Ikää ei kyselty ja koneiden oli pyörittävä yötä
päivää. Kerran varhaisena aamuhetkenä olin kurkistanut konehuoneen pienestä
pyöreästä ikkunasta suurenmoisen mahtavaa järvimaisemaa. Kun lapoin halkoja
höyrykattilan alle, päässäni alkoi soida: Kotiseutuni oi, sulle hiljainen
laulu soi — kunnaitas, laaksojas unohtaa en voi...”
Teoston
mukaan Lauri Jauhiaisella on julkaistuja teosmerkintöjä (sävellyksiä ja
sanoituksia) 843 kappaletta.
Helsinkiin muutettuaan Jauhiainen aloitti 1951
konepuolella Helsingin yleisessä sairaalassa, ja myöhemmin hän toimi HYKS:n
tiedottajana (yhteensä HYKS:n palveluksessa 37 vuotta), koska vakaa päivätyö
tarjosi varmuuden toimeentulosta, jolloin sanoittaminen ja säveltäminen
saattoi pysyä harrastuksena. Työtoverit muistavat, että
Jauhiainen heitti työpaikallaan Helsingin Meilahdessa mieluusti kengät pois
jalasta ja alkoi hakata kirjoituskonetta. Sitten hän kulki sukkasillaan
huoneesta toiseen ja kertoi tehneensä taas uuden laulun. Yhtä ripeästi syntyi
kirjoituksia lehteen.
Jauhiaisen
yhteistyökumppaneita olivat mm. Toivo Kärki, Klaus Salmi, Kaarlo Valkama,
Olavi Virta, Matti Viljanen ja Jaakko Salo. Klaus Salmen kanssa syntyneissä
kappaleissa (esim. Satu ruskeista silmistä, Minä syksyllä synnyin
ja Osa elämääni) on yleensä tekijäpariksi merkitty ”Jauhiainen —
Kurki”, jolloin ”Klaus Kurki” on siis Salmi.
Jauhiainen teki hengellistäkin musiikkia sekä
kuoroteoksia; säveltämistä hänelle opetti Jorma Panula. Hän käsikirjoitti
laulunäytelmiä sekä yksin tai yhdessä muitten kanssa seitsemän elokuvaa, mm.
Mauno Kuusiston elämäkertaan löyhästi perustuneen Kertokaa se hänelle
(1961) ja Kun tuomi kukkii (1962) (kummassakin ohjaajana Åke Lindman
ja toisena käsikirjoittajana Olavi Karu). Lisäksi LJ teki Yleisradioon
musiikkiohjelmia mm. kotimaisesta kuplettiperinteestämme.
Jauhiainen opiskeli Tampereen yliopistossa
journalistiikkaa. Elämänsä loppuvuodet hän asui Helsingin Oulunkylässä. Hän
kuoli lyhyen sairauden jälkeen lokakuussa 2003.
Biografiassa käytetyt lähteet:
Saarinen, ”Pale”: ”Lauri Jauhiainen oli monipuolinen
kynämies”. SELVIS 2003 (4).
Helsingin yliopiston kirjasto. ”FENNICA-tietokanta”. http://fennica.linneanet.fi
(tarkistettu 21.2.2004)
Ilpo Hakasalo: ”Sanoittaja tahtoi myös säveltää”. Helsingin
Sanomat to 13. heinäkuuta 2000.
”Vuonna 1948 lähetin Kärjelle Helsinkiin
iskelmätekstin. Viikon kuluttua koin yllätyksen. Kärki oli yhtyeineen
kiertueella Savossa ja porhalsi kotimökkiini katsomaan, millainen poika
noinkin valmiita laulun sanoja tekee.” Myöhemmin yhteistyö Toivo Kärjen
kanssa jäi: ”Mutta minä halusin myös säveltää, ja olinhan sitä itsekseni
tehnytkin. Kärki ilmoitti kuitenkin tarvitsevansa vain sanoittajaa. No, ilman
kummempaa riitaa rupesin työskentelemään toisen levyfirman ja muusikko Klaus
Salmen kanssa.”
- LJ itse (75-vuotishaastattelussa Ilpo Hakasalolle)
Punatukkaiselle tytölleni
syntyi vedonlyönnin tuloksena Helsingissä. Muut illanistujat olivat lyöneet
vetoa, etteivät Virta ja Jauhiainen tekisi siltä istumalta laulua. Kaarlo
Valkama kirjoitti muistiin Virran viheltämää melodiaa. Tango syntyi ja
säveltäjä Virta sekä sanoittaja Jauhiainen saivat konjakkipullon.
- LJ itse Yleisradiossa
Henry Theel: Marja-Leena
(tango, säv. Toivo Kärki, san. LJ). Sävel 12.3.1949 [Umberto Marcato levytti
eri sanoin, jotka kuitenkin oli samoin tehnyt LJ]
Veikko Tuomi: Satu ruskeista
silmistä (tango; yhdessä Klaus Salmen kanssa). Levytukku 1950
Jorma Ikävalko: Kenen syy
(jenkka; yhdessä Klaus Salmen kanssa) Levytukku 1950
Veikko Tuomi: Kotiseutuni
(tango, alun perin laulelma) Levytukku 1952
Olavi Virta: Punatukkaiselle
tytölleni (tango, säv. OV,
san. LJ). Levytukku
1952, Scandia 1963
Olavi Virta: Carmen Sylva
(valssi, säv. Iosif Ivanovici, suom.
san. LJ). Levytukku 1953
Olavi Virta: Joen
toisella puolella (tango, säv. OV, san. LJ). Levytukku 1953
Olavi Virta ja kuoro: Odotathan,
kukkani (En ros/Comm’ un p’tit coqu’licot, laulelma, säv.
Claude Valéry [= Valérie Bousquet], alkuperäissan. Raymond Asso, eri pohjalta
san. LJ). Levytukku 1955
Ragni Malmstén: Neljä
kissanpoikaa (lastenlaulu, säv. Georg Malmstén, san. LJ). PSO 1955
Olavi Virta ja Harmony Sisters: Sinitaivas
(Blauer Himmel, konserttitango, säv.
Josef Rixner, suom. san. LJ). Levytukku 1956
Henry Theel: Vanha rakkaus ei ruostu (tango) 1963
Tapio Rautavaara: Oli
Pispalan mäellä tölli (valssi, säv. Toivo Kärki, san. LJ). Musiikki Fazer
8.3.1966.
Reijo Salminen: Tiki-taki-taa.
Manhattan 1974.
1962
nuorisoromaani Kun isä lähti sotaan (Otava)
1977 Erkki
Junkkarisen elämäkerta Ruusuja hopeamaljassa (Musiikki Fazer)
1985 Kuplettimestarit
ja mestarikupletit (Musiikki Fazer)
Jauhiaisella oli taipumus korostettuun alakuloisuuteen, jopa
kuolemankaipuuseen, mikä jälkimmäinen lienee johtunut myös hänen
uskonnollisesta vakaumuksestaan. Toisaalta hänen teksteissään on vahvaa
aatteellisuutta (Vanhan jermun purnaus, Oli Pispalan mäellä tölli).
Saarisen kirjoittamassa nekrologissa on toinen versio tutustumisesta
Toivo Kärkeen:
”Topin tapasin ensimmäisen kerran jatkosodan aikana paikallisessa
kahvilassa Syvärin rannalla. Olin tuolloin armeijassa. Topi työskenteli
tykistöluutnanttina ja minä touhusin erikoisjoukko-osastossa pioneerina.
Toivo Kärki ehdotti tarinoinnin lomassa Lauri Jauhiaiselle, että he
tutustuisivat ja ottaisivat toisiinsa yhteyttä, kun sota loppuu ja
siviilielämä alkaa. Näin kävikin. He tapasivat seuraavan kerran Laurin
kotimaisemissa. Lauri Jauhiainen kirjoitti päivämäärällä 27.8.1948
virallisesti ensimmäisen sanoitustekstinsä Kärjelle.”
|
|
|