s. 0.0.1913 - 0.0.0, Helsinki

k. 0.0.1965 - 0.0.0, Helsinki

Yle teema. Sininen laulu. Suomen taiteiden tarina. von Bagh, Peter: Reino Helismaa
http://yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=330

J. Alfred Tanner, Helismaa esitti aluksi Tannerin ohjelmistoa

Toivo Kärki, säveltäjä ja työpari
Tapio Rautavaara
Esa Pakarinen, yhteisillä iltamakiertueilla ja näyttelijänä rillumarei-elokuvissa
Jorma Ikävalko, yhteisillä iltamakiertueilla ja näyttelijänä rillumarei-elokuvissa

Reino Helismaa oli tuotteliaimpia suomalainen iskelmämusiikin sanoittajiamme. Helismaa on kirjoittanut sanat noin 5000 iskelmään, tehnyt kahdeksan näytelmää, 32 elokuvakäsikirjoitusta, kymmenen revyytä ja 104 radiohupailua.

Alkuperäiseltä ammatiltaan Helismaa oli konelatoja. Sodan jälkeen Helismaa oli tullut tunnetuksi esittämällä J. Alfred Tannerin kupletteja. Helismaan ensimmäinen oma levytys oli Tapio Rautavaaran kanssa levytetty Yhteinen Susannamme vuodelta 1947.

Toivo Kärki mieltyi sodan aikana Helismaan tekemään runoon Unta ja Totta ja päätti ottaa runon kirjoittajaan yhteyttä sodan jälkeen. Helismaan runo oli julkaistu sotilaiden kirjoittamassa runokirjassa Täältä Jostakin. Helismaan runosta oli tosin sensuroitu viimeinen säkeistö pois, mistä johtuen runon tunnelma oli julkaistussa versiossa alkuperäistä runoa synkempi. Sodan jälkeen Kärki otti yhteyttä Helismaahan ja heistä tuli työtovereita. Helismaan ja Kärjen yhteistyönä syntyikin vuonna 1948 Helismaan esittämä Suutarin tyttären pihalla, joka joutui liian vihjailevan sanoituksensa takia kahdeksitoista vuodeksi esityskieltoon.

Helismaa esiintyi sotien jälkeen yhteisillä kiertueilla Tapio Rautavaaran ja Esa Pakarisen kanssa. Iltamaohjelmaan kuului tanssin lisäksi muuta ohjelmaa, jota iltamakolmikko esitti. Ohjelmassa kuultiin hyvin erityyppisiä esityksiä kuten sketsejä, huumorinumeroita ja lauluja. Tapio Rautavaara lopetti yhteistyön Pakarisen ja Helismaan kanssa vuonna 1950, sillä hän halusi jatkaa työtään itsenäisesti. Tämän jälkeen Helismaa kääntyi Toivo Kärjen puoleen ja kaksikko alkoikin tehdä iskelmiä siten, että Kärki sävelsi laulut ja Helismaa teki niihin sanat.

Rillumarei-elokuvien aika alkoi 1951, kun elokuvaohjaaja T.J. Särkkä kiinnostui Tapanilan työväentalolla Reino Helismaan, Esa Pakarisen ja Jorma Ikävalkon iltamaohjelmasta ja ehdotti herroille yhteistyötä. ”Rovaniemen markkinoilla” -elokuva (1951) oli sekä yleisön suosikki että kriitikkojen pahin painajainen. Rovaniemen markkinoilla -elokuvaa seurasi joukko tiiviissä tahdissa tehtyjä rillumarei-elokuvia, jotka filmattiin nopeasti ja esitettiin tuoreeltaan kansalle. Elokuvissa oli nopeasti kirjoitettu juoni, joka sisälsi romanttisen tarinan ja rinnalla kulkevan huumorijuonen. Elokuvat nielivät suunnattoman määrän iskelmiä, joita Helismaa ja Kärki tehtailivat kiihkeällä vauhdilla. Kärjen ja Helismaan viisut toimivat elokuvien mainoksina: monesti elokuvat rakennettiin iskemien nimien ja teemojen ympärille.

Rillumarei- elokuvat saivat aikansa lehdistössä murska-arvostelut. Helismaata ja Kärkeä syytettiin kansan maun pilaamisesta. Kansa rakasti rillumareita, mutta arvostelijat vihasivat sitä. Sodanjälkeinen Suomi kaipasi raskaiden sotakokemuksien tilalle uutta ajateltavaa ja Helismaan sadunomaiset tarinat sopivat mainiosti täyttämään tuota kansan viihteen tarvetta.

Helismaa teki merkittävän elämäntyön myös iskelmätekstien sanoittajana. Omien aiheidensa lisäksi Helismaa teki käännösiskelmiä. Helismaan tekstintekijän skaala oli laaja – hän teki kaikenlaisia tekstejä tango- ja iskelmäteksteistä kupletteihin ja rakkauslauluihin. Helismaa oli taitava sananiekka, joka osasi tarvittaessa kirjoittaa myös eri murteilla. Helismaalla oli lukuisia salanimiä, joiden nimiin hän kirjoitti eri tyylisiä tekstejään.

Helismaan kuplettien suosikkiaiheita olivat tukkilaistarinat, villin lännen sankarit, Lappi-aiheet sekä fiktiiviset tarinat. Helismaan huumori oli sadunomaista pakoa todellisuudesta. Helismaa osasi kuitenkin kirjoittaa myös purevaa kritiikkiä yhteiskunnan epäkohdista, mikä ilmenee esimerkiksi Helismaan esittämissä uusissa kansalauluissa. Helismaan itse laulama tuotanto rajoittuu kuitenkin ainoastaan humoristisiin kupletteihin.

Helismaa kuoli 21.1.1965 vain 52-vuotiaana keuhkosyöpään.

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

Gronow, Pekka, 2004. "Reino Helismaa". Teoksessa Suomi soi 1.Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Toim. Gronow , Pekka & Lindfors, Jukka & Nyman Jake. Helsinki: Tammi. Ss.173.

von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986.Iskelmän kultainen kirja. Keuruu: Otava. Ss.200-208.

Maarit Niiniluoto, 2004. ”Rillumarei oli jätkien sankaruuden aikaa”. Teoksessa Suomi soi 1.Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Toim. Gronow , Pekka & Lindfors, Jukka & Nyman Jake. Helsinki: Tammi. Ss.168–175.

Sanoituksia:

Viktor Klimenko: Aurinko laskee länteen. Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, 1965, Fazer records  3984-27692-2.

Kauko Käyhkö: Kaksi vanhaa tukkijätkää. Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, 1951, Fazer records 0630-12006-2.

Kauko Käyhkö: Rovaniemen markkinoilla. säv. Toivo Kärki, san. Reino Helimaa, 1951, Fazer recors 0630-12006-2.

Pellinen, Eila: Näin kai määrätty on [Things happen that way]. Säv. Toivo Kärki, suom. san. reino Helimaa, 1958, Helmi 420042.

Rautavaara, Tapio: Kulkuri ja joutsen [Vagabonden och svanen]. Säv Dahlquist Lasse, suom. san. Reino Helismaa, 1950, Fazer records 0630-11733-2.

Rautavaara, Tapio: Lapin jenkka. Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, 1964, Helmi hcd 600.

Olavi Virta: Täysikuu. Säv. T.Kärki, San. R. Helismaa, 1953, Helmi 450122.

Omia sävellyksiä ja sanoituksia:

Mieskvartetti - Rautavaara, Tapio: Rakovalkealla. Säv & san. Reino Helismaa.  Fazer records 3984-26527-2.

Rautavaara, Tapio: Päiväsäde ja menninkäinen. Säv & san. Reino Helismaa, 1949 & 1965, Valitut palat v88002vv3.

Helismaan laulamia kappaleita:

Reino Helismaa: Suutarin tyttären pihalla. Säv Toivo kärki, san. Reino Helismaa, 1948, Helmi 440102.

Reino Helismaa: Seutulan polkka. Säv. Toivo kärki, san. Reino Helismaa, 1961, Helmi 440102.

Reino Helismaa: Reilun pojan ralli. Säv. Toivo kärki, san. Reino Helismaa, 1951, Helmi 440102.

Reino Helismaa: Meksikon pikajuna. Säv. Gerhard Mohr, suom. san. Reino Helismaa [alk. Orient express, alkuperäiset sanat Erich Plessov], 1949, Helmi 440102.

Reino Helismaa: Daiga daiga duu [Alk. Diga diga do, alkuperäiset sanat Dorothy Fields]. Säv Jimmy Mchugh, suom. san. Reino Helismaa, 1949, Helmi 440102.

Jalkanen, Pekka & Kurkela Vesa 2003. Populaarimusiikki. Porvoo: WSOY. Ss.52–53.

Gronow , Pekka & Lindfors, Jukka & Nyman Jake, 2004. Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Helsinki: Tammi.

von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986.Iskelmän kultainen kirja. Keuruu: Otava. Ss.200-208.

Pennanen, Jukka & Mukala, Kyösti, 1994. Reino Helismaa. Jätkäpoika ja runoilija. Helsinki: WSOY.