 |
|
Henkilötiedot
Reino Helismaa
s. 0.0.1913 - 0.0.0, Helsinki k. 0.0.1965 - 0.0.0, Helsinki
Teksti Laura Henriksson
Nimet
Salanimet | Orvokki Itä (sanoittajana), Rauni Kouta, Rainer Kisko, Aarne Lohimies, Repe, Repe Helismaa |
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika | 0.0.1913 - 0.0.0, Helsinki |
Kuolinaika | 0.0.1965 - 0.0.0, Helsinki |
Roolit ja soittimet
Roolit | sanoittaja (päärooli), elokuvakäsikirjoittaja, laulaja, lauluntekijä | Soittimet | laulu (pääinstrumentti), kitara |
Vaikuttajat Muut henkilöyhteydet Toivo Kärki, säveltäjä ja työpari Tapio RautavaaraEsa Pakarinen, yhteisillä iltamakiertueilla ja näyttelijänä rillumarei-elokuvissa Jorma Ikävalko, yhteisillä iltamakiertueilla ja näyttelijänä rillumarei-elokuvissa
Reino Helismaa oli tuotteliaimpia suomalainen iskelmämusiikin
sanoittajiamme. Helismaa on kirjoittanut sanat noin 5000 iskelmään,
tehnyt kahdeksan näytelmää, 32
elokuvakäsikirjoitusta, kymmenen revyytä ja 104 radiohupailua.
Alkuperäiseltä ammatiltaan Helismaa oli konelatoja. Sodan jälkeen Helismaa
oli tullut tunnetuksi esittämällä J. Alfred Tannerin kupletteja. Helismaan ensimmäinen oma levytys oli Tapio
Rautavaaran kanssa levytetty Yhteinen Susannamme vuodelta 1947.
Toivo Kärki mieltyi sodan aikana
Helismaan tekemään runoon Unta ja Totta ja päätti ottaa runon
kirjoittajaan yhteyttä sodan jälkeen. Helismaan runo oli julkaistu
sotilaiden
kirjoittamassa runokirjassa Täältä Jostakin. Helismaan runosta oli tosin sensuroitu viimeinen säkeistö pois,
mistä johtuen runon tunnelma oli julkaistussa versiossa alkuperäistä runoa
synkempi. Sodan jälkeen Kärki otti yhteyttä Helismaahan ja heistä tuli
työtovereita. Helismaan ja Kärjen yhteistyönä syntyikin vuonna 1948 Helismaan
esittämä Suutarin tyttären pihalla, joka joutui liian vihjailevan
sanoituksensa takia kahdeksitoista vuodeksi esityskieltoon.
Helismaa esiintyi sotien jälkeen yhteisillä kiertueilla Tapio Rautavaaran
ja Esa Pakarisen kanssa. Iltamaohjelmaan kuului tanssin lisäksi muuta ohjelmaa, jota iltamakolmikko esitti.
Ohjelmassa kuultiin hyvin erityyppisiä
esityksiä kuten sketsejä, huumorinumeroita ja lauluja. Tapio Rautavaara lopetti
yhteistyön Pakarisen ja Helismaan kanssa vuonna 1950, sillä hän halusi jatkaa
työtään itsenäisesti. Tämän jälkeen Helismaa kääntyi Toivo Kärjen puoleen ja
kaksikko alkoikin tehdä iskelmiä siten, että Kärki sävelsi laulut ja Helismaa
teki niihin sanat.
Rillumarei-elokuvien aika alkoi 1951, kun elokuvaohjaaja T.J. Särkkä
kiinnostui Tapanilan työväentalolla Reino Helismaan, Esa Pakarisen ja Jorma
Ikävalkon iltamaohjelmasta ja ehdotti herroille yhteistyötä. ”Rovaniemen
markkinoilla” -elokuva (1951) oli sekä yleisön suosikki että kriitikkojen pahin
painajainen. Rovaniemen markkinoilla -elokuvaa seurasi joukko tiiviissä
tahdissa tehtyjä rillumarei-elokuvia,
jotka filmattiin nopeasti ja esitettiin tuoreeltaan kansalle. Elokuvissa
oli nopeasti kirjoitettu juoni, joka sisälsi romanttisen tarinan ja rinnalla
kulkevan huumorijuonen. Elokuvat nielivät suunnattoman määrän iskelmiä, joita
Helismaa ja Kärki tehtailivat kiihkeällä vauhdilla. Kärjen ja Helismaan viisut
toimivat elokuvien mainoksina: monesti elokuvat rakennettiin iskemien nimien ja
teemojen ympärille.
Rillumarei- elokuvat saivat aikansa lehdistössä murska-arvostelut.
Helismaata ja Kärkeä syytettiin kansan
maun pilaamisesta. Kansa rakasti rillumareita, mutta arvostelijat
vihasivat sitä. Sodanjälkeinen Suomi kaipasi raskaiden sotakokemuksien tilalle
uutta ajateltavaa ja Helismaan sadunomaiset tarinat sopivat mainiosti
täyttämään tuota kansan viihteen tarvetta.
Helismaa teki merkittävän elämäntyön myös iskelmätekstien sanoittajana.
Omien aiheidensa lisäksi Helismaa teki käännösiskelmiä. Helismaan
tekstintekijän skaala oli laaja – hän
teki kaikenlaisia tekstejä tango- ja iskelmäteksteistä kupletteihin ja
rakkauslauluihin. Helismaa oli taitava sananiekka, joka osasi tarvittaessa
kirjoittaa myös eri murteilla. Helismaalla oli lukuisia salanimiä, joiden
nimiin hän kirjoitti eri tyylisiä tekstejään.
Helismaan kuplettien suosikkiaiheita olivat tukkilaistarinat, villin lännen
sankarit, Lappi-aiheet sekä fiktiiviset tarinat. Helismaan huumori oli
sadunomaista pakoa todellisuudesta. Helismaa osasi kuitenkin kirjoittaa myös purevaa kritiikkiä
yhteiskunnan epäkohdista, mikä ilmenee esimerkiksi Helismaan esittämissä
uusissa kansalauluissa. Helismaan itse laulama tuotanto rajoittuu kuitenkin ainoastaan humoristisiin
kupletteihin.
Helismaa kuoli 21.1.1965 vain 52-vuotiaana
keuhkosyöpään.
Biografiatekstissä käytetyt lähteet:
Gronow, Pekka, 2004. "Reino Helismaa". Teoksessa Suomi soi 1.Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Toim.
Gronow , Pekka & Lindfors, Jukka & Nyman Jake. Helsinki: Tammi. Ss.173.
von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986.Iskelmän kultainen kirja.
Keuruu: Otava. Ss.200-208.
Maarit Niiniluoto, 2004. ”Rillumarei oli jätkien sankaruuden aikaa”.
Teoksessa Suomi soi 1.Tanssilavoilta
tangomarkkinoille. Toim. Gronow , Pekka & Lindfors, Jukka & Nyman
Jake. Helsinki: Tammi. Ss.168–175.
Sanoituksia:
Viktor Klimenko: Aurinko laskee länteen. Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, 1965, Fazer records 3984-27692-2.
Kauko Käyhkö: Kaksi vanhaa tukkijätkää. Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, 1951, Fazer records 0630-12006-2.
Kauko Käyhkö: Rovaniemen markkinoilla. säv. Toivo Kärki, san. Reino Helimaa, 1951, Fazer recors 0630-12006-2.
Pellinen, Eila: Näin kai määrätty on [Things happen that way]. Säv. Toivo Kärki, suom. san. reino Helimaa, 1958, Helmi 420042.
Rautavaara, Tapio: Kulkuri ja joutsen [Vagabonden och svanen]. Säv Dahlquist Lasse, suom. san. Reino Helismaa, 1950, Fazer records 0630-11733-2.
Rautavaara, Tapio: Lapin jenkka. Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, 1964, Helmi hcd 600.
Olavi Virta: Täysikuu. Säv. T.Kärki, San. R. Helismaa, 1953, Helmi 450122.
Omia sävellyksiä ja sanoituksia:
Mieskvartetti - Rautavaara, Tapio: Rakovalkealla. Säv & san. Reino Helismaa. Fazer records 3984-26527-2.
Rautavaara, Tapio: Päiväsäde ja menninkäinen. Säv & san. Reino Helismaa, 1949 & 1965, Valitut palat v88002vv3.
Helismaan laulamia kappaleita:
Reino Helismaa: Suutarin tyttären pihalla. Säv Toivo kärki, san.
Reino Helismaa, 1948, Helmi 440102.
Reino Helismaa: Seutulan polkka. Säv. Toivo kärki, san. Reino
Helismaa, 1961, Helmi 440102.
Reino Helismaa: Reilun pojan ralli. Säv. Toivo kärki, san. Reino
Helismaa, 1951, Helmi 440102.
Reino Helismaa: Meksikon pikajuna. Säv. Gerhard Mohr, suom. san.
Reino Helismaa [alk. Orient express, alkuperäiset sanat Erich Plessov], 1949, Helmi 440102.
Reino Helismaa: Daiga
daiga duu [Alk. Diga diga do,
alkuperäiset sanat Dorothy Fields]. Säv Jimmy Mchugh, suom. san. Reino Helismaa, 1949, Helmi 440102.
Jalkanen, Pekka
& Kurkela Vesa 2003. Populaarimusiikki. Porvoo: WSOY. Ss.52–53.
Gronow , Pekka & Lindfors, Jukka & Nyman Jake, 2004. Suomi soi
1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Helsinki: Tammi.
von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986.Iskelmän kultainen kirja.
Keuruu: Otava. Ss.200-208.
Pennanen, Jukka & Mukala, Kyösti, 1994. Reino Helismaa. Jätkäpoika ja runoilija. Helsinki: WSOY.
|
|
|