s. 0.0.1934 - 0.0.0, Helsinki

Heikki Malmberg, KT laulusolistina 1953--1955
Armas Lehtovaara ("A. Maloné"), KT laulusolistina 1954--1956

Henrik Otto Donner
Paavo Einiö
George de Godzinsky
Olli Heikkilä
Lauri Jauhiainen
Juha Vainio
Ilkka Kuusisto
Laila [Laura] Kinnunen [Misic]
Brita Koivunen
Pirjo Kämppi
Rauno Lehtinen
Ilkka Lipsanen [Danny]
Erik Lindström
Pirkko Mannola
Harry Orvomaa, Scandia-Musiikki
Aappo I. Piippo
Sauvo Puhtila, sanoittaja- ja esiintymiskumppani
Aarno Raninen
Raul Reiman
Marion
Jaakko Salo
Jorma Toiviainen

Kari Tuomisaari syntyi Helsingissä ja eli sen jälkeen sotalapsena Ruotsin Malmössä 1943—1944, Haminassa ja Varkaudessa. Ylioppilaaksi hän tuli vähän Jaakko Salon jälkeen Varkauden yhteislyseosta ja ekonomiksi Kauppakorkeakoulusta 1955. Hän on varsin tuottelias suomentaja ja alkuperäissanoittaja, vaikka onkin jäänyt tuntemattomammaksi kuin esim. boheemimmat Reino Helismaa ja Juha Vainio sekä ennätyksellisen tuottelias Sauvo Puhtila. Hänen kynästään tai tekstinkäsittelykoneistaan ovat toista tuhatta sävellystä ja sanoitusta käsittävästä teosluettelosta poimittuina mm. kokonaan oma Tipi-tii sekä suomennostekstit Moody River, Vähän ennen kyyneleitä, Saku Sammakko ja Tuuliviiri.

Sanoituksiin sisältyvät erilaiset kertakäyttötekstit radiolle, televisiolle (esim. Kivikasvot-show) ja muun muassa ravintolashow-iltoihin. Eniten kysyntää sanoituksilla/suomennoksilla oli 1960-luvulla, jolloin Tuomisaari teki levytekstejä varsinkin Scandialle.

Tuomisaari voitti v. 1952—55 useita kertoja iskelmälaulukilpailut, ja vuonna -55 hänet valittiin iskelmäkuninkaaksi. Ensimmäisen kerran hän esiintyi yleisölle v. 1953 Varkaudessa. Vuotta 1956 voidaan pitää Tuomisaaren sanoittajadebyyttinä: hän voitti Musiikki Fazerin järjestämän sanoituskilpailun teksteillään Malagueña ja Hyväillen (Tenderly). Hänen ensimmäisiä levytettyjä suomennoksiaan olivat Olavi Virran levyttämä Zambezi sekä Pärre Förars & Vieno Kekkonen –duon levyttämä Kaksi unista ihmistä (Two Sleepy People).

Sanoittaja-suomentaja on kertonut osaavansa hyvin ruotsia, englantia, ranskaa, saksaa ja espanjaa sekä jonkin verran italiaa ja portugalia. Viron kielestä hän on tehnyt suomennokset hankittuaan ensin raakakäännöksen alkutekstistä. Tuomisaari ei ole yleensä halunnut ”julistaa”, vaan kertoo viihtyneensä parhaiten romantiikan, ajatusleikin, jekkuilun ja huumorin parissa. Poikkeuksena tästä linjasta lienee Tapio Heinosen läpimurtolauluksikin mainittu 18.2.1911—20.4.1963 eläneestä espanjalaisesta vasemmistojohtajasta kertonut Julián Grimau (josta laulusta Pentti Saaritsa laati vielä aatteellisemman suomennoksen); Tuomisaari kertoo kirjailija Matti Kurjensaaren kiittäneen häntä suomennoksesta suorastaan liikuttuneena.

”Sävellys- ja sanoitustyö on aina ollut sivuammattini. Päivätyöni tein viestinnän alalla mm. AGAn ja Wärtsilä-yhtymän tiedotuspäällikkönä sekä videotuotantoon erikoistuneena viestintäyrittäjänä.” Säveltäjä-sanoittaja-ekonomin viestintäyhtiö on toteuttanut henkilödokumentteja Toivo Kärjestä, Harry Bergströmistä ja Georg Malmsténista sekä Rauno Lehtisestä. Sama yhtiö on julkaissut viisi osaa Lauluja kaikenikäisille –nuottivihkoa, joissa on myös Tuomisaaren kehittämät transponointikaaviot. Sävellystensä soinnutuksen ja pianonuottien laatimisen Tuomisaari on jättänyt ammattisovittajille.

Lapsista paljon pitävä Tuomisaari on tehnyt useita lastenlaulujakin — 70-luvun lapset muistanevat esim. Katri-Helenan levyttämät Tuomisaaren säveltämät ja sanoittamat laulut Puuhevonen ja Kakarakestit sekä suomennostekstin Peppi Pitkätossu (Pippi Långstrump). Omista sävellyksistään hän Jaakko Salon tavoin pitää parhaimpana Four Catsin levyttämää hidasta foksia Mulla on muistoja liikaa, joka valittiin edustamaan Tuomisaaren tuotantoa ELVIS ry:n 50-vuotisjuhlakonsertissa Tampere-talossa lokakuussa 2004. Häntä harmittaa, kun radioasemat nykyisin unohtavat usein laulujen tekijät ja kiinnittävät huomiota vain esittäjiin. Tuomisaari on ansioitunut viihdemusiikkialan järjestötoiminnassa (ELVISin johtokunnassa 1971—79, Teoston johtokunnassa sanoittajien edustajana 1970—80) ja on Säveltäjät ja sanoittajat ELVIS ry:n kunniajäsen; hän puhuu mieluummin viihdemusiikista kuin ”kevyestä” musiikista.

Biografiatekstissä käytetty lähde:

Tuomisaari, Kari 2004. Haastattelijoina Petri Grönstrand ja J. J. Marjanen. Kauniainen 27.4.2004.

Kertoja KT itse:

”Toimin Wärtsilän tiedotuspäällikkönä 1970-luvulla. Eräs toimittaja vitsaili, että varmaan saamme pian kuulla telakka-aiheisen iskelmän. No, minä teinkin sitten laulun Telakan Tellervo.”

OMIA SÄVELLYKSIÄ OMIN SANOIN:

KT: Yksin-laulu. 1966 Scandia

KT: Kysymystä kaksi. 1966 Scandia

Marion Rung: Tipi-tii (baión). 1962 Philips

Laila [= Laura] Kinnunen: Elegantti elefantti (lastenlaulu). 1963 Scandia

Four Cats: Mulla on muistoja liikaa (hidas foksi). 1965 Scandia

SANOITUKSIA KOTIMAISTEN SÄVELTÄJIEN TEOKSIIN:

Eino Grön: Vähemmän kiirettä, enemmän aikaa (beguine, säv. Reino Markkula, san. KT). 1997 Bluebird

Fight for the Copyright (säv. Arthur Fuhrmann, san. KT). Teoston 50-vuotisjuhlagaalaan

SUOMENNOKSIA:

Pärre [= Per-Erik] Förars & Vieno Kekkonen: Kaksi unista ihmistä (Two Sleepy People, foksi, säv. Hoagy [= Hoagland] Carmichael, san. Frank Loesser, suom. KT). 1956 Rytmi

Hannu Hovi [= Hovilainen]: Besame mucho (rumba/beguine, säv. Consuelo Velazquez, suom. KT) 1957 Westerlund/Star

Olavi Virta: Moody River (foksi, säv. Gary D. Bruce [= Chase Webster], suom. KT). 1961 Scandia/Nor-Disc

Ismo Kallio & Four Cats: Arabi Ahab (Ahab the Arab, säv. Ray Stevens, suom. KT). 1962 Scandia

Four Cats & Pirkko Mannola: Kuu-ukko (Der Mann im Mond, säv. & san. Charly Niessen, suom. KT). 1962 Scandia/Nor-Disc

Timo Jämsen [= Keijo Ahola]: Yyterin twist (Twist à Saint Tropez, twist, säv. Guy Lafitte & Martial Solal, san. André Salvet & Lucien Morisse, suom. KT) 1963 Scandia

Danny [= Ilkka Lipsanen]: Vähän ennen kyyneleitä (El ángel de la guarda, säv. Augusto Algueró-Dasca, san. Artur Kaps, suom. KT). 1966 Scandia

Tapio Heinonen: Julián Grimau (Canción de Grimau, laulelma, espanjalainen kansansävelmä, suom. KT). 1969

Saarinen, Pale [= Pauli] 2002: ”Kari Tuomisaari yli 50 vuotta säveltäjänä ja sanoittajana”. Keski-Uusimaa pe 12.7.2002

Kaarsalo, Juha 2004: ”Uudet kunniajäsenet muistelevat.” SELVIS 1/2004.

Kotirinta, Pirkko 2004: ”Suositut laulut tunnetaan, miestä ei.” Helsingin Sanomat pe 16.4.2004

Tuomisaari, Kari 2004. Haastattelijoina Petri Grönstrand ja J. J. Marjanen. Kauniainen 27.4.2004