 |
|
Henkilötiedot
R. W. Palmroth
s. 0.0.1906 - 0.0.0, Ruovesi k. 0.0.1992 - 0.0.0, Helsinki
Teksti Jari J. Marjanen / VYS ry
Nimet
Täydellinen nimi | Reino Wilhelm Palmroth | Oikea nimi | R. W. Palmroth | Salanimet | I. Lari, Palle, Palle-setä, Parkka, R. H., M. Turma, Reino Hirviseppä (kirjailija- ja osin sanoittajanimi) | Nimihistoria | R. W. Palmroth, 0.0.0, Palmroth omaksui käyttöönsä vain nimikirjaimet "R. W.", koska hänen samoihin aikoihin Pirkkalassa syntynyt serkkunsa oli saanut samat etunimet. (Lähde: Kuin vierivä virta, s. 29.) |
Tärkeät päivämäärät
Kuolinaika | 0.0.1992 - 0.0.0, Helsinki |
Syntymäaika | 0.0.1906 - 0.0.0, Ruovesi |
Ylennys reservin majuriksi | 0.0.1965 - 0.0.0 |
Kamarineuvoksen arvo | 0.0.1982 - 0.0.0 |
Roolit ja soittimet
Roolit | sanoittaja (päärooli), laulaja, juontaja, urheilutoimittaja, kirjailija, runoilija, upseeri (majuri), kaupunginvaltuutettu |
Vaikuttajat Heikki Nurmio F. E Sillanpää Maila Talvio, Maria Mikkola, o.s. Winter Muut henkilöyhteydet
Palmroth oli pappilan kasvatti: hän syntyi Ruoveden
kappalaisen Wilhelm (Ville) Palmrothin ja tämän vaimon Olga Maria Mathildan,
o.s. Armfelt, ”pikkupoikana”. Myöhemmin isä muutti syntymäpitäjästään
kappalaiseksi Rautalammille.
Palmrothin toiminnan voidaan sanoa jakautuneen kolmeen
osaan ja hahmoon: upseeri (sodanaikainen kapteeni) R. W. Palmroth, Palle ja
Reino Hirviseppä. Palle (nimimerkki
muotoutui sukunimestä Kadettikoulussa) oli merkittävä juoma-, marssi- ja
propagandalaulujen sekä kuplettien ja revyiden tekijä ynnä
kuplettilaulajakin, mutta iskelmien sanoittajana jäänyt paljolti unholaan.
”Reino Hirviseppä” oli kirjailija ja ”vakava” runoilija, mutta myös muutamien
laulujen sanoittaja tai suomentaja. Vielä nykyisissäkin teekkari- ja
osakuntien laulukirjoissa on monia Pallen/Hirvisepän juomalauluja (esim. C.
M. Bellmanin lauluja); Palmroth itse oli sitä mieltä, että kun juodessa
lauletaan, viinaa kuluu vähemmän.
”Suomen urheilun hovirunoilija” Palmroth eli Reino
Hirviseppä teki vuonna 1924 Paavo Nurmi -aiheisen runon Hiilimurskan
kuningas, jonka sittemmin sävelsi Harry Bergström. Kansakoulun
laulukirjoista on monille tuttu Urheilijapoikien marssi. Palmroth uusi
Martti Jukolan Urheilun pikku jättiläisen.
Palle-Hirviseppä hallitsi hyvin runomitat tiukan
muotosidonnaisia sonetteja ja limerikkejä myöten, mihin hänen omien sanojensa
mukaan vaikuttivat ”isä-papan” havainnollisesti polkema runorytmi ja tämän
latinanopetus (Vergilius, Cicero ym.).
”Palle ja Jorkka” esittäjäparina olivat Palmroth ja
Georg Malmstén.
Palmrothilla oli vaikutusta ainakin Reino Helismaan ja
Sauvo Puhtilan sanoittajanuraan. Helismaan ruvettua myöhemmin (1950-luvulla)
hallitsemaan varsin näkyvästi niitä aloja, joilla Palle oli ennen ollut
johtava hahmo, näille kahdelle syntyi erimielisyyttäkin iskelmäteksteistä.
Vuonna 1963 Tesvision ”Palle vastaan Repe” –televisioturnajaisissa nämä kaksi
kilpailivat iskelmätekstin, kupletin ja kronikanteon paremmuudesta.
Palle-Hirviseppä oli voimakkaasti poliittinen hahmo.
Hän mm. sanoitti 1930-luvulla veljensä Toivon säveltämän AKS:n kunniamarssin Me
tahdomme. Sota-aikana hän suomensi useita saksalaisia marssilauluja —
tunnetuimmat Kaarina ja Orvokki — joissa oli laulamista
helpottavat hengähdystauot. Séholtin säveltämän laulun Sinäkö, äiti?
Palmroth oli sen sijaan suomentanut jo v. 1920 viimeisenä
Kuopion-kouluvuotenaan, mutta laulu nousi suosituksi vasta sodan myötä. F. E.
Sillanpään julkaistua Suomen Kuvalehdessä runonsa Marssilaulu
Palmroth järjesti radion kautta runon säveltämiseksi pikakilpailun, jonka
voitti Aimo Mustonen.
Sodan jälkeen Palmroth perusti Helsinkiin Iloisen
Teatterin (kävi kiertueilla muissakin kaupungeissa), jonka sisäasianministeri
Yrjö Leino lakkautti poliittisista syistä.
Biografialähteet oman tuotannon lisäksi:
Gronow, Pekka 2004. "R. W. Palmrothin kolmet kasvot." Teoksessa Suomi soi 1: Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Hämeenlinna.
Pennanen, Jukka
& Mutkala, Kyösti 1994. Reino Helismaa: jätkäpoika ja runoilija.
Juva: WSOY.
Tämän kirjoittaja muistaa
lapsuudestaan ja nuoruudestaan Pallen mm. muutamasta Kesämökin gramofoni
–ohjelmasta: niissä Palle soitti (lähes) yksinomaan omia esityksiään ja
sanoituksiaan.
Hänen isänsä kirjoitti
vuoden 1906 ”Muisti-Almanakkaan”: ”--- 2.4. syntyi meille poika, paino 5 kg
200 gr netto.” Tähän Palle itse lisäsi: ”Aikamoinen jässikkä siis. Hyvä,
ettei sentään vallan aprillipilaksi mennyt koko asia.” (Reino Hirviseppä: Kuin
vierivä virta, s. 28.)
”Reino Hirvisepän”
muistelmakirjoissa on useita kaskuja ja tilannekuvauksia monista kulttuurin
ja yhteiskuntaelämän vaikuttajista.
OMIA LAULUESITYKSIÄ:
Mati [= Martta Kinnunen], Jorkka [= Georg Malmstén] ja
Palle: Rapukesteissä (maljalaulusikermä, san. ja sov. Palle). 1938
Odeon
Jorkka ja Palle: Talikkalan markkinoilla
(jenkkasikermä, sov. Palle) / Parkka ja Jolle: Malikkalan tarkkinoilla
(jenkkasikermä, sov. Palle). 1938 Odeon.
Palle: Pohjakosketusta (san. Palle). 1942 Odeon
SANOITUKSIA JA SUOMENNOKSIA:
Georg Malmstén: Carnilo, mustalaissoittaja (Zigeuner, du hast mein Herz gestohlen, tango, säv. Austin Egen & Franz Grothe, san. Kurt Schwabach, suom.
Reino Hirviseppä). Homocord 1933 [sama sävelmä myöhemmin Puhtilan
suomennoksena Veit rauhani, mustalainen ja Vainion suomennoksena Mustalaisen
soitto]
R. R. Ryynänen: Sinäkö, äiti? (Sotilaan
viimeinen näky) (Mor, är det du?/Soldatens
sidste syn, laulelma, säv. Robert Séholt, suom. Reino
Hirviseppä). 1940 Odeon
”A. Aimo”: Kaarina (Erika, marssilaulu,
säv. Herms Niel [= Hermann Nielebock]). 1941 Sointu
Erkki Eirto & Martta Kinnunen: Romanssi
elokuvasta Katariina ja Munkkiniemen kreivi. (Säv. Nils-Eric
Fougstedt.) 1942 Sointu
Kauko Kokkonen: Anttilan keväthuumaus. (Sjösala
vals, valssi, säv. & san. Evert Taube). 1952 Leijona.
Olavi Virta: Chrysanteemi (Отцвели хризантемы, valssi, säv. N. I.
Harito, san. Vasilij Šumskij, suom. Palle). 1956 Levytukku/Triola [myös nimillä Krysanteemit
ja Krysanteemi]
Kimmo Lappalainen &
lapsikuoro: Urheilijapoikien marssi [alk. Urheilijapoikain
marssi] (säv. Georg Malmstén, san. Reino Hirviseppä). 1957 PSO Finlandia.
Tapio Rautavaara: Tellervo
(Lebe wohl du kleine
Monika, marssilaulu, säv. Hans
Carste, suom. Palle) [eri sanat kuin sodanaikaisessa versiossa, mutta nämäkin
Pallen kirjoittamat]. 1963 Triola
Arttu Suuntala: Honolulu
(Far Away in
Honolulu, foksi, säv. &
san. Bert & Frank Leighton). 1968 Finnlevy. [Sama sävelmä nimillä Tule
Röhön rantaan, san. Erkki Tiesmaa, ja Tule Äänisen rantaan, san.
Usko Kemppi.]
OMAA TUOTANTOA (vain osa):
Palle: Laulu kiertää pöytää 1943. Satasen maljalaulua sepitellyt, sovitellut ja mukaellen suoment.
Palle. Kuv. Ham. Helsinki: Kust. Päivämies Oy.
Reino Hirviseppä 1969: Hupilaulun taitajia. Pasi
Jääskeläisestä Juha Watt Vainioon. Porvoo & Helsinki: WSOY.
Reino Hirviseppä 1975: Kuin vierivä virta. Jutelmia
erään elämän varrelta. Porvoo: WSOY.
Reino Hirviseppä 1983: Silmästä silmään. Hämeenlinna:
Karisto.
Pallen tuotanto on niin laaja ja monitahoinen, että tähän mahtui vain
varsin pieni osa!
Kansanomaisena esiintynyt pappilan kasvatti Palmroth muistutti olevansa
aatelismies, koska hän oli äitinsä puolelta suoraan alenevassa polvessa
kenraali, vapaaherra Kaarle Kustaa (Carl Gustaf) Armfeltin jälkeläinen.
|
|
|