Harry Bergström, yhtyeen taustavoima
Juha Eirto, levytyskumppani
Toivo Kärki, yhtyeen taustavoima
Matti Louhivuori, levytyskumppani, Hertta Väkeväisen aviomies
Henry Theel, levytyskumppani
Olavi Virta, levytyskumppani

Anna-Liisa Väkeväinen (Heinonen) 24.10.1912—17.1.1970

Annikki Väkeväinen (yhtyeen toiminnan alkuvaiheissa)

Hertta Väkeväinen (Louhivuori) synt. 1916

Tamara Hramova (Dernjatin) Muolaa 6.6.1926 — Helsinki 3.6.2003

Lauluyhtye perustettiin varsinaisesti v. 1947—1948, ja siihen kuuluivat kiteeläisperäiset sisarukset Anna-Liisa ja Hertta Väkeväinen sekä heidän serkkunsa Annikki Väkeväinen. Tässä vaiheessa yhtyeen ohjelmistoon kuului pääosin kotimaisia kansanlauluja, kuten Joki ja Nirunarukengät. Tässä vaiheessa yhtyettä ohjasi Harry Bergström

Annikki Väkeväisen mentyä naimisiin tilalle sopraanoksi (lehti-ilmoituksen perusteella) tuli Tamara Hramova, myöhempi Dernjatin. Hramovan liityttyä harjoitukset tulivat säännöllisiksi, ja levy-yhtiötkin alkoivat kiinnostua lauluyhtyeestä.

Metro-tytöt esiintyivät — usein taustakuoron ominaisuudessa — mm. Matti Louhivuoren, Henry Theelin ja Olavi Virran kanssa.

Metro-tyttöjä on usein verrattu Harmony Sisters –lauluyhtyeeseen, johon nähden Metro-tytöt ovat kotoisempi ja kansanomaisempi kokoonpano. Vanhat valssit — kuten Tomnikovskin Taikayö,  alkuperältään kiistanalainen Leskiäidin tyttäret ja Äiti, sytytä lamppu — muodostuivat Metro-tyttöjen ”tavaramerkiksi”, vaikka he esittivät toki myös vaikkapa sellaisia ajan ulkomaisia iskelmiä kuin esim. Kaunis pesijätär ja Poika varjoisalta kujalta sekä Neuvostoliiton tekokuun myötä uudestaan suosituksi noussut Alla venäläisen kuun. Heidän ohjelmistossaan oli kaihon lisäksi mukana huumoriakin, kuten saksalaisessa Egon-tangossa ja kotimaisessa kappaleessa Hyi sinua, Mikko. On myös sanottu lauluyhtyeen ikuistaneen viihteen keinoin maaltapaon ja kaupungistumisen sekä elämänmuodon muutoksen II maailmansodan jälkeen.

Kiertueilla Tamara Dernjatinin (Hramovan) sijaisena olivat joskus hänen Olga-sisarensa sekä Helvi Nurmi, mutta levytyksissä sijaista ei käytetty. ”Metrojen” viimeinen esiintymistilaisuus oli v. 1959, mutta vielä sen jälkeen yhtye levytti Matti Vesannon Pyynikki-valssin ja ”H. Osmon” eli Hannes Konnon legendaksi kohonneen valssin Ruusuja hopeamaljassa.

Yhtyeen jäsenistä Hertta Väkeväinen/Louhivuori ja Tamara Hramova/Dernjatin esiintyivät myös solisteina, edellinen Hillevinä ja jälkimmäinen Mariannena tai etunimellänsä Tamarana.

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

”Deccari” 1958. ”10 vuotta laulun taipaleella.” Musiikkiviesti 1958 (1): 4—5.

Niiniluoto, Maarit 2004. ”Metro-tytöt ja Kipparikvartetti 1950-luvun ääninä.” Julkaisu: Suomi soi 1. Toim. Pekka Gronow, Jukka Lindfors & Jake Nyman. Hämeenlinna: Kustannusosakeyhtiö Tammi. S.185– 189.

Henry Theel & Metro-tytöt: Aaveratsastajat (Riders in the Sky, foksi, trad., muk. Stan[ley] Jones, suom. Kullervo [= Tapio Lahtinen]). 1949 Decca

Metro-tytöt: Ethän minua unhoita (laulelma, säv. Harry Bergström, san. Ela [= Eine Laine]). 1949 Decca

Olavi Virta & Metro-tytöt: Valssin pienen pyydän (valssi, säv. Yrjö Saarnio, san. R. R. Ryynänen, sov. K. Valkama). 29.2.1952 Finlandia/PSO

Kipparikvartetti & Metro-tytöt: Pieni ankanpoikanen (Little White Duck, lastenlaulu, säv. Bernard Zaritsky, san. Walt B. Whippo, suom. Kyllikki Solanterä). 1952 Tähti

Metro-tytöt: Odotin pitkän illan (tango, säv. Kari Aava [= Toivo Kärki], san. Reino Helismaa). 1953 Rytmi/Fazer.

Metro-tytöt: Leskiäidin tyttäret (valssi, kansansävelmä, sanat J. H. Erkon runosta Tumma ja vaalea, sov. Toivo Kärki). 1953 Decca/Fazer

Metro-tytöt: Yksinäinen asema (foksi, säv. Olavi Karu, san. Reino Helismaa). 1954 Decca

Juha Eirto & Metro-tytöt: Hurmio (Ecstacy, konserttitango, säv. José Belmonte [= Harry Green], suom. Rauni Kouta [= Reino Helismaa], sov. Toivo Kärki). 1955 Decca

Metro-tytöt: Orvokkeja äidille (Violer til mor/Blåveis, valssi, säv. Herman Hermani, suom. K. Kirsi [= Kauko Käyhkö]). 1955 Rytmi/Fazer

Metro-tytöt: Kaunis pesijätär (Les lavandières du Portugal, baión, säv. André Popp, san. Roger Lucchesi, suom. Saukki [= Sauvo Puhtila], sov. Matti Viljanen). 1956 Decca/Fazer

Metro-tytöt: Eipä toki sovi tango kera eskimon (Never Do a Tango with an Eskimo, tango, säv. Tommie Connor, suom. Reino Helismaa). 1957 Decca/Fazer

Metro-tytöt: Marseillen tyttö (Flickan i Marseille, säv. & san. Margit Lagerheim-Romare, suom. V. Arti [= K. V. Valve], sov. Matti Viljanen). 1958 Rytmi

Leskiäidin tyttäret –valssi mainitaan usein kokonaisuudessaan kansanlauluksi. Tekstin alku on sama kuin J. H. Erkon v. 1888 päivätyssä runossa Tumma ja vaalea — ja Erkko eli 16.1.1849—16.11.1906, joten sanat eivät ole ainakaan Helismaan.

Riders in the Sky myös nimellä Ghost Riders in the Sky; sävelmän pohjana marssi When Johnny Comes Marching Home.