BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Kauko Käyhkö

s. 5.4.1916, Pietari
k. 8.4.1983, Espoo, kotonaan Tapiolassa

Teksti Tero Halvorsen
Perustiedot
Nimet
Oikea nimiKauko Käyhkö
AliaksetKake, Skige
SalanimetJusteeri, Erkki Eräs, Vanha vaari, Kake, K. Kirsi, K. Karri, Paul Peacock, K. Raikko
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika5.4.1916, Pietari
Kuolinaika8.4.1983, Espoo, kotonaan Tapiolassa
Äiti kuolee.25.8.1916
Ensimmäiselle luokalle kansakouluun.30.8.1922
Kansakoulun päästötodistus.31.5.1928
Avioliittoon Irja Johanna Wästin kanssa.14.11.1935
Haavoittuminen sodassa.8.3.1940
Rakennusmestariksi.21.12.1940
Ensikonsertti.3.4.1945
Toinen konsertti.28.1.1947
Radioteatterin näyttelijäksi.1.8.1948
Kolmas konsertti.27.10.1948
Avioliittoon Eini Johanna Kotirannan kanssa.3.3.1950
Kipparikvartetin ensimmäinen oma lauluilta.9.10.1951
Vierailu Suomalaisessa Oopperassa (Osmin).30.5.1956
Maailmanympärimatka.18.10.1956 - 24.12.1956
Jokamies -näytelmän päärooli.7.6.1959
TV1:n palvelukseen vakutuiseksi tuottajaksi.1.8.1961
"Rakastan sinua, elämä" levytetään.25.10.1963
Telvis-patsas.27.2.1964
25-vuotistaiteilijajuhla Rakennusmestarien talolla.13.11.1966
Eläkkeelle Yleisradion palveluksesta.15.12.1969
Kultalevy "Rovaniemen markkinoilla".4.12.1970
Esiintyminen Kotkan Merimieslaulufestivaalien finaalissa.2.8.1981
Viimeinen tv-esiintyminen Heikki Hietamiehen suorassa "Kun ilta ehtii" -ohjelmassa.11.1.1983
Roolit ja soittimet
Roolitlaulaja (päärooli), näyttelijä, muusikko, kapellimestari, säveltäjä, sanoittaja, sovittaja, Tv-tuottaja, ohjaaja, juontaja, koomikko
Soittimetkitara (pääinstrumentti), viulu, piano, harmonikka, banjo, rummut, mandoliini, tugruth
Ääninäytteet
Kauko Käyhkö: Rovaniemen markkinoilla 1951
säv. Toivo Kärki / san. Reino Helismaa
Rytmi R 6100 / Helmi 440082

Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Yhtyeet
Jazz Havaij, muusikko, rumpali 1929-1931
Fenix, muusikko, tenoribanjo 1931-1933
Amarillo-orkesteri, muusikko, kitara 1933-1936
Dallapé-orkesteri, muusikko, kitara 1937-1942
Kipparikvartetti, laulaja, 2. basso 1950-1983
Muut henkilöyhteydet
Eini Kotiranta, naisten harmonikansoiton kolminkertainen mestari
Biografia

Kauko Käyhkön isän sukujuuret olivat Pohjois-Karjalassa, Kesälahdella, äidin taas Venäjällä. Kauko varttui kuitenkin nuoruutensa Helsingissä, Kallion linjoilla. Jo 13-vuoden iässä Kauko teki ensimmäiset sävellyksensä (mm. Irja-foxin) ja aloitteli rumpalina Jazz Havaij -yhtyeessä. Tätä seurasi orkesterikiinnitykset: Fenix (193133) ja Amarillo (19331936), joissa Kauko soitti tenoribanjoa ja kitaraa. Vuonna 1934 hän teki myös ensimmäiset levy- ja radiosoittonsa Amarillon riveissä. Vuonna 1936 Kauko liittyi Ravintola Riossa soittaneeseen Jomi Leinon orkesteriin kitaristiksi ja laulettuaan kerran puolivahingossa ”Kulkurin valssin” möreällä bassollaan, hänestä tuli samalla orkesterin laulusolisti, sillä yleisö oli lääpällään Kaukon ainutlaatuiseen tummaan ääneen. Vuonna 1937 Kauko teki ensilevytyksensä laulajana (Mustalais-valssi) Dallapé-orkesterin kanssa. Tästä seurasi kiinnitys tämän maamme ykkösorkesterin vakituiseksi kitaristiksi ja laulusolistiksi vuosiksi 19381942.

Laulunopiskelun Kauko aloitti vuonna 1938 Toivo Loukon johdolla tähtäimenään oopperalaulajan ura. Talvisodan Kauko soti Ässärykmentissä ja jouluna 1940 hän valmistui rakennusmestariksi. Jatkosodassa Kauko toimi vuodesta 1942 alkaen Aunuksen Radion kuuluttajana ja myöhemmin päällikkönä esiintyen samalla myös Äänislinnan Teatterin näytelmissä ja opereteissa. Sodan jälkeen Kauko oli vuoden mukana Pallen ja Ossi Elstelän Iloisessa Teatterissa näytellen ja laulaen useassa suositussa revyyssä. Kauko tähtäsi kuitenkin oopperaan ja opiskeli laulua mm. Thorild Brödermanin, Manlio Marcantonin ja Heikki Teittisen johdolla. Kauko antoi kolme klassisen laulun konserttia (1945, 1947 ja 1948) ja sai rohkaisevia arvosteluja, joissa kiinnitettiin huomiota hänen bassonsa poikkeuksellisen kauniiseen ja syvään äänimateriaaliin ja aivan erityisiin tulkitsijan ja taiteilijan lahjoihin.

Kevyt musiikki ja viihteen tekeminen olivat kuitenkin taloudellisesti helpompi ja varmempi tie viihdytystoiminnan ammattilaiselle. Vuodesta 1946 alkaen Kauko esiintyikin jatkuvasti keikoilla, kiertueilla ja lukemattomissa radion ajanvieteohjelmissa, mm. Helismaan hupailuissa ja Metsäradiossa. Vuosina 19481961 Kauko oli Radioteatterin päätoiminen näyttelijä esiintyen yhteensä noin 2000 eri roolissa (pääroolit mm. kuunnelmissa: ”Antonius ja Kleopatra”, ”Paljonko ihminen tarvitsee maata”, ”Macbeth” ja ”Jokamies”). Vuonna 1950 Kauko avioitui harmonikkataiteilija Eini Kotirannan kanssa ja he tekivät paljon yhteisesiintymisiä, mm. opintomatkan Pariisiin 1949 sekä pari kiertuetta USA:han ja Kanadaan 19721973.

Vuonna 1956 Kauko vieraili menestyksellisesti Suomalaisessa Oopperassa Osminina Mozartin ”Ryöstö seraljista” –oopperassa. Samana vuonna Kauko teki maailmanympärimatkan, josta tehtiin myös värielokuva. Kaikkiaan Kauko esiintyi yli 40 elokuvassa, yleensä sivuosassa neekerinä, konnana tms. Vuodesta 1951 alkaen Kauko oli Kipparikvartetin kantava jäsen, yhtyeen 2. basso sekä manageri ja koko kvartetti perustui pitkälti Kaukon valloittavan persoonan ympärille.

Vuosina 1961-1969 Kauko toimi Suomen television viihdetoimituksessa vakituisena tuottajana, juontajana ja ohjaajana. Kaukon ohjelmat (mm. ”Suvisattumia”, ”Syyssattumia”, ”Iltaa, että mätkähtää”, ”Hengähä tok” ja ”Viihdeviehe”) olivat varttuneemman väen viihdettä ja niissä Kaukon joviaali, lämmin, elämääymmärtävä persoona tuli tutuksi koko Suomen kansalle. Kauko saikin Telvis -patsaan vuoden 1963 suosituimpana tv-esiintyjänä.

Kauko levytti soololaulajana yli 320 laulua, Kippareiden riveissä noin 180 lisää ja oli mukana sadoissa levytyksissä kitaristina. Kauko sävelsi, sanoitti ja sovitti satoja iskelmiä ja laulelmia (mm. Kangastusta, Lemmenjoella paistoi kuu, Tunturisatu, Rempallaan, Kissa vieköön ja Orvokkeja äidille) ja käytti monia nimimerkkejä: Justeeri, Erkki Eräs, Vanha vaari, K.Kirsi, Kake, K.Karri, K.Raikko ja Paul Peacock sekä hallitsi lähes yhtämontaa soitinta. Kultalevyjä Kauko sai kaksi: Rovaniemen markkinoilla (1970) ja Rakastan sinua., elämä (1972). Kauko kirjoitti myös kaksi muistelmakirjaa: ”Voi veljet! Kipparikvartetti” (1971) ja ”Dallapén tarina” (1976).

Kauko Käyhkö oli suuri humoristi ja musiikin ja teatterin monilahjakkuus, joka saavutti merkittäviä voittoja niin kevyen kuin vakavan taiteen alalla. Hän oli paljon enemmän kuin vain iskelmälaulaja ja hänen ominta aluettaan olivatkin tunnelmalliset tuokiokuvat ja laulelmat (mm. Suviserenadi, Kurjet saapuvat, On aivan sama, Vanha mustalainen ja Torkkelin muistoja), joissa hän pääsi näyttämään taitelijan sielunsa. Kauko Käyhkön renessanssipersoona, valoisan rehevä ja lämmin hahmo etsii vertaistaan suomalaisen viihteen historiassa.

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986. Iskelmän kultainen kirja. Keuruu: Otava. Ss. 166172.

Halvorsen, Tero 1996. Kauko Käyhkö – musiikkiluettelo 19371996. Helsinki: Suomen Äänitearkisto ry.

Käyhkö, Kauko 1971. Voi veljet! Kipparikvartetti. Helsinki: Karisto.

Käyhkö, Kauko 1976. Dallapén tarina. Helsinki: Karisto.

Sanottua

Yleisesti tunnettu vitsi: Kauko Käyhkö meni ostamaan koirallensa [Carrakselle] ruokaa ja tiedusteli lihakauppiaalta, olisiko hänellä maksaa. Tähän lihakauppias totesi: ”Ei, mutta käykö keuhko”. Se kävi ja Kauko sai vielä maksaakin.

Valikoitu diskografia

Kauko Käyhkö: Kangastusta, 1940. Odeon.

Kauko Käyhkö: Älä sure tyttökulta, 1942. Odeon.

Kauko Käyhkö: Donna, vorrei morire, 1950. YLE:n äänite.

Kauko Käyhkö: Kalastaja-Eemelin valssi, 1950. Rytmi.

Kauko Käyhkö: On aivan sama, 1950. Rytmi.

Kauko Käyhkö: Kaksi vanhaa tukkijätkää, 1951. Rytmi.

Kauko Käyhkö: Topparoikka tulee, 1952. Rytmi.

Kauko Käyhkö: Mandalayn tiellä, 1955. Rytmi.

Kauko Käyhkö: Iltaloma Suezilla, 1956. Scandia.

Kauko Käyhkö: Unelmieni Torkkeli, 1958. Triola.

Kauko Käyhkö: Suviserenadi, 1961. Odeon.

Kauko Käyhkö: Luostarin puutarhassa, 1961. HMV.

Kauko Käyhkö: Rakastan sinua, elämä, 1963. Rytmi.

Kauko Käyhkö: Tapiolan tanhuvilla, 1963. Rytmi.

Kauko Käyhkö: Kaikuen kellot nyt soivat, 1965. HMV.

Kauko Käyhkö: Satu, 1966. Odeon.

Kauko Käyhkö: Kurjet saapuvat, 1968. Hymysävel.

Justeeri: 10 henttua, 1968. Rytmi.

Kauko Käyhkö: Lemmenjoella paistoi kuu, 1969. Rytmi.

Kauko Käyhkö: Laulu oravasta, 1973. Sävel.

Kauko Käyhkö: Irja, 1975. Blue Master.

Kauko Käyhkö: Iloinen kulkuri, 1976. Blue Master.

Bibliografia ja lähteet

von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986. Iskelmän kultainen kirja. Keuruu: Otava. Ss. 166172.

Halvorsen, Tero 1996. Kauko Käyhkö – musiikkiluettelo 19371996. Helsinki: Suomen Äänitearkisto ry.

Käyhkö, Kauko 1971. Voi veljet! Kipparikvartetti. Helsinki: Karisto.

Käyhkö, Kauko 1976. Dallapén tarina. Helsinki: Karisto.

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy