 |
|
Henkilötiedot
Olavi Virta
s. 0.0.1915 - 0.0.0, Sysmä k. 0.0.1972 - 0.0.0, Tampere, Pispala
Teksti Harri Hirvi
Nimet
Täydellinen nimi | Oskari Olavi Virta | Oikea nimi | Olavi Virta | Aliakset | Ola | Salanimet | Paul Ilmen, Pauli Ilmen, Matti Lehto, Oskari Joki, Oskari, Salvador Rio, Pauli Ström, Kaarto Vasa, Kaarto Virtanen, Ovan Erwin (yhdessä Erkki Rahkolan kanssa) | Nimihistoria | Oskari Olavi Ilmén, 0.0.0, syntymänimi (vaihdettu vuonna 1926) |
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika | 0.0.1915 - 0.0.0, Sysmä |
Kuolinaika | 0.0.1972 - 0.0.0, Tampere, Pispala |
Ensilevytys | 0.0.1938 - 0.0.0, Syysserenadi, Odeon |
Viimeinen levytys | 0.0.1966 - 0.0.0, Nyt soita balalaikka, Scandia |
Roolit ja soittimet
Roolit | laulaja (päärooli), säveltäjä, sanoittaja, muusikko, johtaja, tuottaja, näyttelijä | Soittimet | laulu |
Yhtyeet Kipparikvartetti, 2.tenori 1950-1953 Trio Ohoi, laulaja, 1940-luvun alku Muut henkilöyhteydet Pauli Virta, poika, s. 1945.
Olavi Virta syntyi
Sysmässä 27.2.1915. Varhaislapsuutensa hän kuitenkin vietti Helsingissä ja
Lahdessa Oskari Olavi Ilmen -nimisenä. Sukunimi ”suomennettiin” Virraksi
vuonna 1926 ja vakituiseksi asuinpaikaksi tuli vuonna 1927 Helsinki. Olavi
Virran suku oli hyvin musikaalista ja siksi myös nuori Olavi aloitti jo
varhain musiikilliset opintonsa; ensimmäinen soitin oli viulu. 1930-luvun
alussa hän liittyi Sörnäisten seurakunnan nuorten orkesteriin ja lauloi
seurakunnan nuorisokuorossa. Vuonna 1933 Olavi Virta hyväksyttiin maankuuluun
Dallapé-opistoon, missä hän soitti mm. viulua opiston oppilaista kootussa
Tama-orkesterissa. Opistossa ollessaan Virta aloitti myös lauluopinnot.
Ensimmäiset varsinaiset
esiintymiskeikat olivat 1930-luvun puolivälin aikoihin. Tosin tuolloin ne
olivat orkesterikeikkoja, jossa laulusolistilla oli vain pieni osa. Virran
itsensä mukaan hänen läpimurtonsa tapahtui tanssisali Heimolassa
järjestetyissä naamiaisissa, missä hän pellepukuun pukeutuneena lauloi
silloisen maailmaniskelmän Orchids to my lady. Vuodesta 1937 alkaen
Olavi Virta oli parin vuoden ajan kiinnitettynä Harald Taruvuoren
maineikkaaseen Rainbow-orkesteriin. Marraskuussa 1938 Olavi Virta sai kutsun
ensimmäiseen levytystilaisuuteensa. Levytysorkesterina toimi Tauno Marttisen
johtama Suomen Soitin -orkesteri. Kesällä 1939 Virta teki suuren määrän
levytyksiä Bruno Laakon johtaman Lepakot-orkesterin kanssa. Vuodelta 1939 on
myös Virran ensimmäinen elokuvarooli: laulusolistin osuus Suomi-Filmin
elokuvassa ”Rikas tyttö”.
Olavi Virta oli mukana
myös sodassa. Hän joutui ensin rintamalle, mutta sai myöhemmin käskyn liittyä
Valkjärven Kannaksen rintamaradion henkilökuntaan, missä hän toimi koko
jatkosodan ajan esiintyjänä ja äänittäjänä. Sotavuosina hän oli mukana myös
Trio Ohoi -nimisessä kokoonpanossa. Trion muut jäsenet olivat Tauno Kukko ja
Pentti Törrönen. Sodan jälkeen Virta perusti oman yrityksen, jonka nimi oli
Tmi Olavi Virta. Myöhemmin yritys laajeni kirjapainoksi ja peräti kolmeksi
kirjakaupaksi. Vuonna 1944 Virta tapasi tulevan vaimonsa Irene Dorothy
Violetta Kaarelan (o.s. Henriksson). Esikoispoika Pauli syntyi v. 1945 ja
tyttäret Harriet vuonna 1951 ja Sheila vuonna 1957.
1940-luvun lopulla
Olavi Virta oli mukana myös Teatteri Punaisen Myllyn toiminnassa. Virta oli
mukana monessa menestyskappaleessa –
suosituimmat niistä olivat Kalle Aaltosen morsian ja Akseli taivaan
portilla. 1940-luku oli kaikin puolin kiireistä aikaa Olavi Virralle: hänellä
oli keikkoja, levytyksiä, teatteriesiintymisiä, pieniä elokuvarooleja,
sävellyksiä, sanoituksia, oma yritys ja perhe. Se oli kuitenkin vasta
alkusoittoa 1950-luvulle, jolloin kaikki tuo moninkertaistui. Edessä oli
satoja levytyksiä, keikkoja ympäri Suomen, Kipparikvartetti, sankarirooleja
elokuvissa, liikeyrityksen laajeneminen sekä Levytukku Oy:n toimitusjohtajuus
vuosina 1955–58. Samaan aikaan myös Virran perhe kasvoi. Niilo E. Saarikko
oli perustanut Levytukku Oy:n jo 1920-luvulla, tosin Levytukku-toiminimi
otettiin käyttöön vasta v. 1932. Yhtiön toiminta oli parhaimmillaan juuri
1950-luvulla, eikä vähiten Olavi Virran ansiosta. Toimitusjohtajauransa
aikana Virta ehti olla myös Musiikkirevyy-nimisen lehden päätoimittaja.
Olavi Virta levytti
kaikkiaan n. 600 kappaletta, joista suurimman osan hän levytti 1950-luvulla
– alku vuosikymmenen pääosin Fazerin
Musiikkikaupan Decca- ja Rytmi-levymerkeille ja vuosikymmenen puolivälin
jälkeen pääosin Levytukun Triola-merkille. 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa
hän levytti myös suuren määrän turkulaisen Saaristokauppa Oy:n
Sointu-merkille. Tuotteliaimmat vuodet olivat 1954 (80 kpl), 1953 (76 kpl),
1957 (69 kpl) ja 1955 (56 kpl). Olavi Virralle myönnettiin vuonna 1971 kolme
kultalevyä; tangoista La cumparsita, Tulisuudelma ja Ennen
kuolemaa, kaikki vuoden 1953 levytyksiä.
Vuosina 1950–53 Olavi
Virta kuului maineikkaaseen Kipparikvartettiin. Kvartetin alkuperäiset
jäsenet olivat Auvo Nuotio (1. tenori), Olavi Virta (2. tenori), Teijo
Joutsela (1. basso) ja Kauko Käyhkö (2. basso). Kvartetin sisäisten
ristiriitojen ja oman soolouran kehityksen vuoksi Virta erosi kvartetista
1953. Virran tilalle kvartettiin tuli Eero Väre.
Olavi Virran elokuvaura
alkoi vuonna 1939 ja päättyi vuonna 1960. 1950-luvulla hän esiintyi mm.
elokuvassa ”Kipparikvartetti”, sekä Anneli Saulin kanssa elokuvissa ”Minä
soitan sinulle illalla” ja ”Kaksi vanhaa tukkijätkää”. Näiden sankariroolien
lisäksi hänet nähtiin myös kolmessa Pekka ja Pätkä -filmissä. Kaikki elokuvat
tuotti Suomen Filmiteollisuus.Vuosi 1959 oli kohtalon vuosi Olavi Virralle.
Yhteistyö Levytukku Oy:n kanssa oli päättynyt edellisenä vuonna. Perhe-elämä
oli ajautunut kriisiin. Irene muutti lasten kanssa Ruotsiin. Liiallinen
alkoholin käyttö alkoi näkyä ja kuulua kaikessa, paitsi lauluäänessä.
Pahin takaisku tuli
18.3.1959 Ilta-Sanomien otsikon ”Laulukiertueen esiintyjät sammuivat kesken
illan” myötä. Juttu oli koottu 16.3. olleesta keikasta Ilomantsin
Työväentalolla. Artikkeli ei ollut täysin todenperäinen, sillä ainoastaan
bändin hanuristi oli ollut niin humalassa ettei pystynyt esiintymään, mutta
myös Virtaa syytettiin juopumuksesta ja häntä nimitettiin ”laulavaksi
lihapullaksi”. Tämän seurauksena Virran suosio kääntyi jyrkkään laskuun.
1960-luvun alussa Olavi
Virran suosio oli taas hetkellisesti nousussa. Hän oli solminut menestyksekkään
sopimuksen Scandia Musiikki Oy:n
kanssa, mutta jatkuva liiallinen alkoholinkäyttö ja sokeritauti veivät
laulajan kuntoa koko ajan huonompaan suuntaan. Suosio hiipui ja sitä
vauhdittivat Hymy-lehden jatkuvat skandaalijutut. Viimeiset levytykset
tehtiin 6.6.1966. Vuonna 1967 Olavi Virta muutti Tampereen Pispalaan, missä
asui aina kuolemaansa saakka Hulda Simulan hoivissa. Olavi Virta kuoli 14.
heinäkuuta 1972 57-vuotiaana. Hänet haudattiin Helsingin Malmin
hautausmaalle.
Biografiatekstissä käytetyt lähteet:
Peter von Bagh, Markku Koski, Pekka Aarnio 1996. Olavi
Virta – legenda jo eläessään, WSOY 1977, 4. täydennetty p. 1996.
Harri Hirvi, 2000. Olavi Virta – diskografia,
Atena Kustannus.
Harri Hirvi: Olavi Virta – diskografia, Atena Kustannus
2000
Ensilevytys
Olavi Virta: Syysserenadi, 1938, Odeon
Viimeinen levytys
Olavi Virta: Nyt soita balalaikka, 1966,
Scandia
Kultalevyt
Olavi Virta: Ennen kuolemaa, 1953, Decca
Olavi Virta: Tulisuudelma (yhdessä Metro-tyttöjen kanssa), 1953, Decca
Olavi Virta: La cumparista (yhdessä Metro-tyttöjen kanssa), 1953, Decca
Muita suosittuja levytyksiä
Olavi Virta: Pihapihlaja, 1939,
Columbia
Olavi Virta: Sua lemmin kuin järjetön mä oisin, 1947, Sointu
Olavi Virta: Metsäkukkia,
1952, Rytmi,
Olavi Virta: Mustasukkaisuutta, 1953, Decca
Olavi Virta: Täysikuu, 1953,
Rytmi
Olavi Virta: Sokeripala, 1954, Rytmi
Olavi Virta: Istanbul, Keinu kanssani, 1954,
Decca
Olavi Virta: Itämaista rakkautta, 1954, Triola
Olavi Virta: Kaksi ruusua, 1955,
Triola
Olavi Virta:Tango Desiré, 1956, Triola
Olavi Virta: Hurmio, Poika varjoiselta
kujalta, 1957, Triola
Olavi Virta: Ikkunaprinssi, 1957, Triola
Olavi Virta: Maruzzella, 1957, Triola
Olavi Virta: Volgan rannalla,
1958, Triola
Olavi Virta: Ajomies, 1958, Decca
Olavi Virta: Eva, 1959, Decca
Olavi Virta:Hopeinen kuu,
1960, Nor-Disc
Olavi Virta: Vihreät niityt, 1961, Nor-Disc
Olavi Virta: Angelique, 1961, Nor-Disc
Olavi Virta: Luonnonlapsi, 1961, Nor-Disc
Olavi Virta: Kultainen nuoruus, Leirinuotiolla, 1962, Nor-Disc
Olavi Virta: Kun ilta ehtii, 1963,
Nor-Disc
Olavi Virta: Yö
kerran unhoa annoit, 1963,
Nor-Disc
Olavi Virta: Punatukkaiselle tytölleni,1963,
Nor-Disc
Olavi Virta: Tähti ja meripoika, 1963,
Nor-Disc,
Olavi Virta: Valssi menneiltä ajoilta, 1965, Philips
Olavi Virta: Häämuistojen valssi, 1965, Philips
Peter von Bagh, Markku Koski, Pekka Aarnio 1996. Olavi
Virta – legenda jo eläessään, WSOY 1977, 4. täydennetty p. 1996.
Harri Hirvi, 2000. Olavi Virta – diskografia,
Atena Kustannus.
|
|
|