BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Olavi Virta

s. 27.2.1915, Sysmä
k. 14.7.1972, Tampere, Pispala

Teksti Harri Hirvi
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiOskari Olavi Virta
Oikea nimiOlavi Virta
AliaksetOla
SalanimetPaul Ilmen, Pauli Ilmen, Matti Lehto, Oskari Joki, Oskari, Salvador Rio, Pauli Ström, Kaarto Vasa, Kaarto Virtanen, Ovan Erwin (yhdessä Erkki Rahkolan kanssa)
Nimihistoria
Oskari Olavi Ilmén, syntymänimi (vaihdettu vuonna 1926)
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika27.2.1915, Sysmä
Kuolinaika14.7.1972, Tampere, Pispala
Ensilevytys1938, Syysserenadi, Odeon
Viimeinen levytys1966, Nyt soita balalaikka, Scandia
Roolit ja soittimet
Roolitlaulaja (päärooli), säveltäjä, sanoittaja, muusikko, johtaja, tuottaja, näyttelijä
Soittimetlaulu
Ääninäytteet
Olavi Virta: Armi 1952
säv. Erik Lindström / san. Sauvo Puhtila
Scandia KS202 / Helmi 450072


Olavi Virta: Sinun silmiesi tähden 1953
säv. Toivo Kärki / san. Reino Helismaa
Decca SD5212 / Helmi 450102

Linkit
Gronow, Pekka: "Once I waited for someone. The story of the Finnish tango. The first tango king." Englanninkielinen sivu ja ääniesimerkkejä.
http://virtual.finland.fi/finfo/english/tango2.html
Yle teema. Sininen laulu. von Bagh, Peter: Olavi Virta
http://yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=343
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Yhtyeet
Kipparikvartetti, 2.tenori 1950-1953
Trio Ohoi, laulaja, 1940-luvun alku
Muut henkilöyhteydet
Pauli Virta, poika, s. 1945.
Biografia

Olavi Virta syntyi Sysmässä 27.2.1915. Varhaislapsuutensa hän kuitenkin vietti Helsingissä ja Lahdessa Oskari Olavi Ilmen -nimisenä. Sukunimi ”suomennettiin” Virraksi vuonna 1926 ja vakituiseksi asuinpaikaksi tuli vuonna 1927 Helsinki. Olavi Virran suku oli hyvin musikaalista ja siksi myös nuori Olavi aloitti jo varhain musiikilliset opintonsa; ensimmäinen soitin oli viulu. 1930-luvun alussa hän liittyi Sörnäisten seurakunnan nuorten orkesteriin ja lauloi seurakunnan nuorisokuorossa. Vuonna 1933 Olavi Virta hyväksyttiin maankuuluun Dallapé-opistoon, missä hän soitti mm. viulua opiston oppilaista kootussa Tama-orkesterissa. Opistossa ollessaan Virta aloitti myös lauluopinnot.

Ensimmäiset varsinaiset esiintymiskeikat olivat 1930-luvun puolivälin aikoihin. Tosin tuolloin ne olivat orkesterikeikkoja, jossa laulusolistilla oli vain pieni osa. Virran itsensä mukaan hänen läpimurtonsa tapahtui tanssisali Heimolassa järjestetyissä naamiaisissa, missä hän pellepukuun pukeutuneena lauloi silloisen maailmaniskelmän Orchids to my lady. Vuodesta 1937 alkaen Olavi Virta oli parin vuoden ajan kiinnitettynä Harald Taruvuoren maineikkaaseen Rainbow-orkesteriin. Marraskuussa 1938 Olavi Virta sai kutsun ensimmäiseen levytystilaisuuteensa. Levytysorkesterina toimi Tauno Marttisen johtama Suomen Soitin -orkesteri. Kesällä 1939 Virta teki suuren määrän levytyksiä Bruno Laakon johtaman Lepakot-orkesterin kanssa. Vuodelta 1939 on myös Virran ensimmäinen elokuvarooli: laulusolistin osuus Suomi-Filmin elokuvassa ”Rikas tyttö”.

Olavi Virta oli mukana myös sodassa. Hän joutui ensin rintamalle, mutta sai myöhemmin käskyn liittyä Valkjärven Kannaksen rintamaradion henkilökuntaan, missä hän toimi koko jatkosodan ajan esiintyjänä ja äänittäjänä. Sotavuosina hän oli mukana myös Trio Ohoi -nimisessä kokoonpanossa. Trion muut jäsenet olivat Tauno Kukko ja Pentti Törrönen. Sodan jälkeen Virta perusti oman yrityksen, jonka nimi oli Tmi Olavi Virta. Myöhemmin yritys laajeni kirjapainoksi ja peräti kolmeksi kirjakaupaksi. Vuonna 1944 Virta tapasi tulevan vaimonsa Irene Dorothy Violetta Kaarelan (o.s. Henriksson). Esikoispoika Pauli syntyi v. 1945 ja tyttäret Harriet vuonna 1951 ja Sheila vuonna 1957.

1940-luvun lopulla Olavi Virta oli mukana myös Teatteri Punaisen Myllyn toiminnassa. Virta oli mukana monessa menestyskappaleessa – suosituimmat niistä olivat Kalle Aaltosen morsian ja Akseli taivaan portilla. 1940-luku oli kaikin puolin kiireistä aikaa Olavi Virralle: hänellä oli keikkoja, levytyksiä, teatteriesiintymisiä, pieniä elokuvarooleja, sävellyksiä, sanoituksia, oma yritys ja perhe. Se oli kuitenkin vasta alkusoittoa 1950-luvulle, jolloin kaikki tuo moninkertaistui. Edessä oli satoja levytyksiä, keikkoja ympäri Suomen, Kipparikvartetti, sankarirooleja elokuvissa, liikeyrityksen laajeneminen sekä Levytukku Oy:n toimitusjohtajuus vuosina 1955–58. Samaan aikaan myös Virran perhe kasvoi. Niilo E. Saarikko oli perustanut Levytukku Oy:n jo 1920-luvulla, tosin Levytukku-toiminimi otettiin käyttöön vasta v. 1932. Yhtiön toiminta oli parhaimmillaan juuri 1950-luvulla, eikä vähiten Olavi Virran ansiosta. Toimitusjohtajauransa aikana Virta ehti olla myös Musiikkirevyy-nimisen lehden päätoimittaja.

Olavi Virta levytti kaikkiaan n. 600 kappaletta, joista suurimman osan hän levytti 1950-luvulla – alku vuosikymmenen pääosin Fazerin Musiikkikaupan Decca- ja Rytmi-levymerkeille ja vuosikymmenen puolivälin jälkeen pääosin Levytukun Triola-merkille. 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa hän levytti myös suuren määrän turkulaisen Saaristokauppa Oy:n Sointu-merkille. Tuotteliaimmat vuodet olivat 1954 (80 kpl), 1953 (76 kpl), 1957 (69 kpl) ja 1955 (56 kpl). Olavi Virralle myönnettiin vuonna 1971 kolme kultalevyä; tangoista La cumparsita, Tulisuudelma ja Ennen kuolemaa, kaikki vuoden 1953 levytyksiä.

Vuosina 1950–53 Olavi Virta kuului maineikkaaseen Kipparikvartettiin. Kvartetin alkuperäiset jäsenet olivat Auvo Nuotio (1. tenori), Olavi Virta (2. tenori), Teijo Joutsela (1. basso) ja Kauko Käyhkö (2. basso). Kvartetin sisäisten ristiriitojen ja oman soolouran kehityksen vuoksi Virta erosi kvartetista 1953. Virran tilalle kvartettiin tuli Eero Väre.

Olavi Virran elokuvaura alkoi vuonna 1939 ja päättyi vuonna 1960. 1950-luvulla hän esiintyi mm. elokuvassa ”Kipparikvartetti”, sekä Anneli Saulin kanssa elokuvissa ”Minä soitan sinulle illalla” ja ”Kaksi vanhaa tukkijätkää”. Näiden sankariroolien lisäksi hänet nähtiin myös kolmessa Pekka ja Pätkä -filmissä. Kaikki elokuvat tuotti Suomen Filmiteollisuus.Vuosi 1959 oli kohtalon vuosi Olavi Virralle. Yhteistyö Levytukku Oy:n kanssa oli päättynyt edellisenä vuonna. Perhe-elämä oli ajautunut kriisiin. Irene muutti lasten kanssa Ruotsiin. Liiallinen alkoholin käyttö alkoi näkyä ja kuulua kaikessa, paitsi lauluäänessä.

Pahin takaisku tuli 18.3.1959 Ilta-Sanomien otsikon ”Laulukiertueen esiintyjät sammuivat kesken illan” myötä. Juttu oli koottu 16.3. olleesta keikasta Ilomantsin Työväentalolla. Artikkeli ei ollut täysin todenperäinen, sillä ainoastaan bändin hanuristi oli ollut niin humalassa ettei pystynyt esiintymään, mutta myös Virtaa syytettiin juopumuksesta ja häntä nimitettiin ”laulavaksi lihapullaksi”. Tämän seurauksena Virran suosio kääntyi jyrkkään laskuun.

1960-luvun alussa Olavi Virran suosio oli taas hetkellisesti nousussa. Hän oli solminut menestyksekkään sopimuksen Scandia Musiikki Oy:n kanssa, mutta jatkuva liiallinen alkoholinkäyttö ja sokeritauti veivät laulajan kuntoa koko ajan huonompaan suuntaan. Suosio hiipui ja sitä vauhdittivat Hymy-lehden jatkuvat skandaalijutut. Viimeiset levytykset tehtiin 6.6.1966. Vuonna 1967 Olavi Virta muutti Tampereen Pispalaan, missä asui aina kuolemaansa saakka Hulda Simulan hoivissa. Olavi Virta kuoli 14. heinäkuuta 1972 57-vuotiaana. Hänet haudattiin Helsingin Malmin hautausmaalle.

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

Peter von Bagh, Markku Koski, Pekka Aarnio 1996. Olavi Virta – legenda jo eläessään, WSOY 1977, 4. täydennetty p. 1996.

Harri Hirvi, 2000. Olavi Virta – diskografia, Atena Kustannus.

Valikoitu diskografia

Harri Hirvi: Olavi Virta – diskografia, Atena Kustannus 2000

Ensilevytys

Olavi Virta: Syysserenadi, 1938, Odeon

Viimeinen levytys

Olavi Virta: Nyt soita balalaikka, 1966, Scandia

Kultalevyt

Olavi Virta: Ennen kuolemaa, 1953, Decca

Olavi Virta: Tulisuudelma (yhdessä Metro-tyttöjen kanssa), 1953, Decca

Olavi Virta: La cumparista (yhdessä Metro-tyttöjen kanssa), 1953, Decca

Muita suosittuja levytyksiä

Olavi Virta: Pihapihlaja, 1939, Columbia

Olavi Virta: Sua lemmin kuin järjetön mä oisin, 1947, Sointu

Olavi Virta: Metsäkukkia, 1952, Rytmi,

Olavi Virta: Mustasukkaisuutta, 1953, Decca

Olavi Virta: Täysikuu, 1953, Rytmi

Olavi Virta: Sokeripala, 1954, Rytmi

Olavi Virta: Istanbul, Keinu kanssani, 1954, Decca

Olavi Virta: Itämaista rakkautta, 1954, Triola

Olavi Virta: Kaksi ruusua, 1955, Triola Olavi Virta:Tango Desiré, 1956, Triola

Olavi Virta: Hurmio, Poika varjoiselta kujalta, 1957, Triola

Olavi Virta: Ikkunaprinssi, 1957, Triola

Olavi Virta: Maruzzella, 1957, Triola

Olavi Virta: Volgan rannalla, 1958, Triola Olavi Virta: Ajomies, 1958, Decca

Olavi Virta: Eva, 1959, Decca

Olavi Virta:Hopeinen kuu, 1960, Nor-Disc

Olavi Virta: Vihreät niityt, 1961, Nor-Disc

Olavi Virta: Angelique, 1961, Nor-Disc

Olavi Virta: Luonnonlapsi, 1961, Nor-Disc

Olavi Virta: Kultainen nuoruus, Leirinuotiolla, 1962, Nor-Disc

Olavi Virta: Kun ilta ehtii, 1963, Nor-Disc

Olavi Virta: Yö kerran unhoa annoit, 1963, Nor-Disc

Olavi Virta: Punatukkaiselle tytölleni,1963, Nor-Disc

Olavi Virta: Tähti ja meripoika, 1963, Nor-Disc,

Olavi Virta: Valssi menneiltä ajoilta, 1965, Philips

Olavi Virta: Häämuistojen valssi, 1965, Philips

Bibliografia ja lähteet

Peter von Bagh, Markku Koski, Pekka Aarnio 1996. Olavi Virta – legenda jo eläessään, WSOY 1977, 4. täydennetty p. 1996.

Harri Hirvi, 2000. Olavi Virta – diskografia, Atena Kustannus.

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy