BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

J. Alfred Tanner

s. 1884
k. 27.5.1927

Teksti Laura Henriksson
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiJohan Alfred Tanner
Oikea nimiJohan Alfred Tanner
TaitelijanimetJ.Alfred Tanner, J.Alfr. Tanner
AliaksetAffu Tanner
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika1884
Kuolinaika27.5.1927
Roolit ja soittimet
Roolitkuplettilaulaja, esiintyjä, kuplettien sanoittaja
Soittimetlaulu (pääinstrumentti)
Ääninäytteet
J. Alfred Tanner: Pilanlaskija 1926
säv. trad. / san. J. Alfred Tanner
His Master's Voice X2382 / Fazer 0630-12353-2

Linkit
J. Alfred Tannerin esittämiä kappaleita voi kuunnella Suomalaisen musiikin tietokannassa
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/kuuntele.php
YLE Elävä arkisto: "Kupletin kuningas"
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&a=2528
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Muut henkilöyhteydet
Ramstedt Rafael "Rafu", aikalainen, työtoveri
Reino Helismaa, lauloi 1940-50 -luvuilla kupletteja, esitti aluksiTannerin kappaleita
Juha Vainio, kuplettiytyyliä jatkanut laulaja, joka sävelsi, sanoitti ja esitti kupleteja ja iskelmiä 1960-80-luvulla
Biografia

Johan Alfred Tanner on suomalaisen kupletin uranuurtaja. Tanner on jättänyt jälkipolville monia suomenkielisiä mukaelmia ulkomaisista kappaleista, joista monista on tullut lähes kansanlaulunomaisia kevyen musiikin ikivihreitä. Aikalaiset muistavat Tannerin myös ylivertaisena esiintyjänä ja humoristina.

Johan Alfred Tanner syntyi vuonna 1884. Alkuperäisen rakennusmestarin ammattinsa hän jätti vuoden 1909 tienoilla, jonka jälkeen Tanner keskittyi päätoimisesti viihdyttäjän ammattiin. 1900-luvun alun elokuvateattereissa tarvittiin elokuvan nauhan vaihdon ajaksi väliaikaohjelmaa, josta kuplettilaulajat huolehtivat. Vähitellen väliaikaohjelmasta alkoi muodostua itse pääesitys. Tannerkin esiintyi muun muassa suosituissa Helikon ja Maailman ympäri -ravintoloissa.

Tanner oli nopea poimimaan ohjelmistoonsa eurooppalaisia ja amerikkalaisia kappaleita, joiden tekstit hän muokkasi suomen kielelle ja sisällöllisesti suomalaisia koskettaviksi. Tanner poimi kappaleisiinsa melodiat aikakauden muoti-iskelmistä ja kansansävelistä. Vastoin yleistä luuloa Tanner ei tehnyt itse yhtään kappaletta, vaan hänen esittämänsä kappaleet olivat ulkomaisten kappaleiden mukaelmia. Tanner sanoitti itse esittämänsä kappaleet ja niiden komiikka saattoikin monesti perustua siihen, että yleisö tunsi alkuperäisen kappaleen, jonka merkityksen Tanner käänsi nurin omissa pilateksteissään. Tanner kirjoitti tekstit yli sataan kappaleeseen ja hän levytti vuosina 1911-26 yhteensä 65 kuplettia. Aiheet teksteihinsä Tanner poimi toisaalta arjesta, toisaalta ajankohtaisista ilmiöistä ja asioista. Tunnettuja Tannerin esittämiä kappaleita ovat muun muassa Kulkurin valssi ja Orpopojan valssi.

Tanner esiintyi eri roolihahmoissa. Rooleja varten hänellä oli rooliasut ja rooliin sopiva maskeeraus. Tanner oli taitava voimistelija ja hän saattoi elävöittää esityksiään vaikkapa voltteja heittämällä. Monet hänen henkilöistään olivat karikatyyrejä eri ammattien edustajista, joiden persoonallisuuksia Tanner väritti rehevällä kansanhuumorilla.

Tanner oli suosittu esiintyjä, joka kiersi ahkerasti kiertueilla eri puolilla Suomea 1910-luvulla. Tannerin lauluja julkaistiin myös nuottivihkoissa, joista tuli hyvin suosittuja. Tanner teki kaksi kiertuetta Amerikassa vuosina 1922 ja 1924. Tanner yritti hankkia lisää kuulijakuntaa amerikansuomalaisten keskuudessa, mutta kansalaissodan painolasti vaikeutti asiaa: Tannerin hupitekstit koettiin työläisiä halveksuviksi ja hänen esityksiään boikotoitiin. Tanner itse ei halunnut ottaa sodassa kantaa puoleen eikä toiseen.

Tanner kuoli vuonna 27.5.1927 Rautalammin Nujulassa.

Kirjailija Reino Hirviseppä eli Palle (oik.R.W.Palmroth) on julkaissut Tannerin teksteistä kirjan Kuolemattomat kupletit. Hirviseppä käsittelee Tanneria myös kirjassa Hupilaulun taitajia Pasi Jääskeläisestä Juha Watt Vainioon. Tannerin elämän pohjalta on myös tehty elokuva Kulkurin valssi. Tannerin tunnetuksi tekemiä kappaleita on levyttänyt ja esittänyt muun muassa Vesa-Matti Loiri.

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

Gronow, Pekka & Lindfors, Jukka, Nyman Jake, toim. (2004): Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Helsinki: Tammi.

Hirviseppä, Reino 1969. Hupilaulun taitajia Pasi Jääskeläisestä Juha Watt Vainioon. Porvoo: WSOY.

Jalkanen Pekka & Kurkela, Vesa 2004. Suomen musiikin historia. Populaarimusiikki. Porvoo: WSOY.

Bibliografia ja lähteet

Gronow, Pekka & Lindfors, Jukka, Nyman Jake, toim. (2004): Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Helsinki: Tammi.

Hirviseppä, Reino (1969). Hupilaulun taitajia Pasi Jääskeläisestä Juha Watt Vainioon. Porvoo: WSOY.

Jalkanen Pekka & Kurkela, Vesa (2004). Suomen musiikin historia. Populaarimusiikki. Porvoo: WSOY.

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy