Johan Alfred Tanner on suomalaisen kupletin uranuurtaja.
Tanner on jättänyt jälkipolville monia suomenkielisiä mukaelmia ulkomaisista
kappaleista, joista monista on tullut lähes kansanlaulunomaisia kevyen musiikin
ikivihreitä. Aikalaiset muistavat Tannerin myös ylivertaisena esiintyjänä ja
humoristina.
Johan Alfred Tanner syntyi vuonna 1884. Alkuperäisen rakennusmestarin ammattinsa hän jätti vuoden 1909 tienoilla,
jonka jälkeen Tanner keskittyi päätoimisesti viihdyttäjän ammattiin. 1900-luvun
alun elokuvateattereissa tarvittiin elokuvan nauhan vaihdon
ajaksi väliaikaohjelmaa, josta kuplettilaulajat huolehtivat. Vähitellen väliaikaohjelmasta alkoi
muodostua itse pääesitys. Tannerkin esiintyi muun muassa suosituissa Helikon ja
Maailman ympäri -ravintoloissa.
Tanner oli nopea poimimaan ohjelmistoonsa eurooppalaisia
ja amerikkalaisia kappaleita, joiden
tekstit hän muokkasi suomen kielelle ja sisällöllisesti suomalaisia
koskettaviksi. Tanner poimi kappaleisiinsa melodiat aikakauden
muoti-iskelmistä ja kansansävelistä. Vastoin yleistä luuloa Tanner ei
tehnyt
itse yhtään kappaletta, vaan hänen esittämänsä kappaleet olivat
ulkomaisten
kappaleiden mukaelmia. Tanner sanoitti
itse esittämänsä kappaleet ja niiden komiikka saattoikin monesti
perustua
siihen, että yleisö tunsi alkuperäisen kappaleen, jonka merkityksen
Tanner käänsi nurin omissa pilateksteissään. Tanner kirjoitti tekstit
yli sataan kappaleeseen ja hän levytti vuosina 1911-26 yhteensä 65
kuplettia. Aiheet teksteihinsä Tanner
poimi toisaalta arjesta, toisaalta ajankohtaisista ilmiöistä ja
asioista. Tunnettuja Tannerin esittämiä kappaleita ovat muun
muassa Kulkurin valssi ja Orpopojan
valssi.
Tanner esiintyi eri roolihahmoissa. Rooleja varten hänellä oli rooliasut ja
rooliin sopiva maskeeraus. Tanner oli taitava voimistelija ja hän saattoi
elävöittää esityksiään vaikkapa voltteja heittämällä. Monet hänen henkilöistään
olivat karikatyyrejä eri ammattien edustajista, joiden persoonallisuuksia
Tanner väritti rehevällä kansanhuumorilla.
Tanner oli suosittu esiintyjä, joka kiersi ahkerasti kiertueilla eri
puolilla Suomea 1910-luvulla. Tannerin lauluja julkaistiin myös
nuottivihkoissa, joista tuli hyvin suosittuja. Tanner teki kaksi
kiertuetta Amerikassa vuosina 1922 ja 1924. Tanner yritti hankkia lisää
kuulijakuntaa
amerikansuomalaisten keskuudessa, mutta kansalaissodan painolasti
vaikeutti
asiaa: Tannerin hupitekstit koettiin työläisiä halveksuviksi ja hänen
esityksiään boikotoitiin. Tanner itse ei halunnut ottaa sodassa kantaa
puoleen eikä toiseen.
Tanner kuoli vuonna 27.5.1927 Rautalammin Nujulassa.
Kirjailija Reino Hirviseppä eli Palle (oik.R.W.Palmroth)
on julkaissut Tannerin teksteistä
kirjan Kuolemattomat kupletit.
Hirviseppä käsittelee Tanneria myös kirjassa Hupilaulun taitajia Pasi Jääskeläisestä Juha Watt Vainioon.
Tannerin elämän pohjalta on myös tehty
elokuva Kulkurin valssi. Tannerin tunnetuksi tekemiä kappaleita on
levyttänyt ja esittänyt muun muassa Vesa-Matti Loiri.
Biografiatekstissä käytetyt lähteet:
Gronow, Pekka & Lindfors, Jukka, Nyman Jake, toim. (2004): Suomi soi
1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Helsinki: Tammi.
Hirviseppä, Reino 1969. Hupilaulun taitajia Pasi Jääskeläisestä Juha
Watt Vainioon. Porvoo: WSOY.
Jalkanen Pekka & Kurkela, Vesa 2004. Suomen musiikin historia.
Populaarimusiikki. Porvoo: WSOY.
