Kiimingissä, Oulun
lähistöllä syntynyt Mikko Alatalo muutti ylioppilaaksi päästyään 70-luvun
alussa Tampereelle opiskelemaan yhteiskuntatieteitä. Tällöin hän tutustui
kahteen muuhun rockhenkiseen nuoreen mieheen, Juice Leskiseen ja Harri
Rinteeseen ja perusti heidän kanssaan yhtyeen, joka sai puritaanisen väestön
silmissä arveluttavan nimen Coitus Int. Muodostelma keikkaili
opiskelijabileissä saavuttaen omaperäisen ohjelmistonsa avulla sen verran
myönteistä huomiota, että pääsi vuonna 1974 levyttämään uusia tuulia
äänitealalla edustaneen Love Recordsin laskuun.
Joukkueen esikoisteos oli
vuonna 1973 ilmestynyt Juice Leskinen & Coitus int. Seuraavana vuonna Leskisen nimissä julkaistiin levy Per Vers - runoilija, jonka sisällöstä kolme
numeroa oli pääosin Alatalon käsialaa. Yksi näistä kappaleista oli Hän
hymyilee kuin lapsi, minkä Alatalo ikuisti singlenä myös omiin
nimiinsä kääntöpuolenaan Leskisen tekstittämä Baby Face. Kaverusten
yhteisiä lauluntekopuuhia voitiin seurata myös tv-elokuvassa Odysseus.
Seuraava soolotaltiointi,
Alatalon nostalginen uskontunnustus juurilleen Maalaispoika oon avasi
hänelle suosion portit.
Sympaattisesta nuoresta miehestä tuli ”koko kansan yleispelle”, kuten hän itse
on asian ilmaissut. Hänen tärkeimmäksi yhteistyökumppanikseen tuli nyt
sanoittaja Harri Rinne, jonka kansa hän on tehnyt useimmat
menestysnumeroistaan.
Ennen suosionsa
vakiintumista Alatalo ehti työskennellä jonkin aikaa toimittajana TV 2:n
uutisissa sekä 70-luvun puolivälissä toimittajana ja juontajana saman kanavan Iltatähti-ohjelmassa.
Syksyllä 1985 hän uusi visiittinsä
samoissa tehtävissä tv-ohjelmassa Hittimittari ja esiintyi myöhemmin
myös laulattajana yhteislauluohjelmassa Tammerkosken sillalla. Siinä
sivussa hän jatkoi uraansa niin esiintyjänä kuin lauluntekijänäkin, yrittäen
pysytellä sinnikkäästi mukana alan suhdannevaihteluissa.
Vuonna 1977 Alatalo ja
Rinne olivat perustaneet oman kustannusyhtiön ALR-Musiikin, ja tuolloin näki
päivänvalon myös lp-levy Rokkilaulaja (Love Records LRLP 222), jolla
solistia avusti useampi eri kokoonpano aina Kalevi Nyqvistin tango-orkesteria
myöten. Seuraavan vuoden puolella Mikko jätti Love Recordsin sekä Coitus Inc.
-yhtyeen jäähyväisinään kokoelma Viimeinen lehmipoika (Love Records LRLP
264), johon sisältyivät mm. singleinäkin hyvän vastaanoton saavuttaneet
taltioinnit Hannelore ja Aamuyön
kahvit. Kyseisestä vuodesta muodostuikin hänen urallaan tietynlainen
vedenjakaja, sillä hän siirtyi Tommi Liuhalan luotsaaman Hi-Hat-levymerkin nuorekkaaseen
taiteilijakaartiin ja ryhtyi rakentamaan sovittaja Kalervo Halosen
kanssa kunnianhimoisen trilogiansa Lauluja Siirtomaasuomesta ensimmäistä
osaa Yhdentoista virran maa (Hi-Hat HILP 130).
Loppuvuodesta 1978
Mikko Alatalo kävi voittamassa MTV:n Syksyn sävel -kilpailun kepeällä rallatuksellaan Vicky
Lee (Hi-Hat HIS 1035). Syksyllä -80 hän uusi voittonsa yleisöön menevällä esityksellään Rikoo on
riskillä ruma (Hi-Hat HIS 1063) ja vuotta myöhemmin vielä kolmannen kerran
omalaatuisella tarinalla Mummoni ja moukarinheitto (Hi-Hat HIS 1075). YLE kutsui kansansuosikin myös euroviisukarsintaansa 1981, tuloksena toinen sija kappaleella Leuhkat eväät.
Siinä lomassa, heti 80-luvun alussa, Alatalo oli ehtinyt julkaista esityksensä Ihmisen ikävä toisen luo (Hi-Hat HIS
1063), mikä edusti hänen tuotantonsa vastakkaista puolta tuohon iloiseen
irrotteluun nähden. Kunnostautuipa hän noihin aikoihin myös lastenlaulujen
tekijänä, sillä hänen kokoelmaansa Eläimiä suomalaismetsissä (Hi-Hat HICAS
1051) sisältynyt tarinansa Känkkäränkkä saavutti suosion
lapsiperheiden keskuudessa.
Huomion arvoinen on myös
Mikko Alatalon säveltämä ja sanoittama, myös hänen trilogiansa kolmanteen osaan
III tasavallan vieraana (Hi-Hat HILP 156) sisällytetty otsikkokappale
Mikko Niskasen elokuvaan Ajolähtö vuonna 1982. Vihdoin ja
viimein hän päätti ryhtyä politiikkaan: hän osallistui vuoden 2003
eduskuntavaaleihin keskustan ehdokkaana ja meni läpi. Keväällä -04 hän palasi
sitten musiikkinäyttämölle Juice Leskisen kanssa ikuistamalla nostalgisen
CD:n Senaattori ja Boheemi (TOPCD 012MJ).
Biografiatekstin lähteet:
Alatalo, Mikko & Rinne,
Harri 2001: Maalaispojan lauluja (Kirjapaja, Helsinki)
Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän
kultainen kirja (Otava, Helsinki.)
Gronow, Pekka, Lindfors,
Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. (Tammi, Helsinki.)
Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten
äänilevyjen taiteilijahakemisto
(Suomen äänitearkisto, Helsinki)
