BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Harry Bergström

s. 4.4.1910, Tampere
k. 12.11.1989, Nurmijärvi

Teksti Erkki Pälli
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiHarry Lennart Yrjö Bergström
Oikea nimiHarry Lennart Yrjö Bergström
AliaksetHara
SalanimetGerald Beach, Harold G. Burgess, Leonard Fleuvemont, Sointu Karikas, Lenny, Jorge Monterio, Tintti-Kalle
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika4.4.1910, Tampere
Kuolinaika12.11.1989, Nurmijärvi
Roolit ja soittimet
Roolitkapellimestari (päärooli), pianisti, säveltäjä, sovittaja
Soittimetpiano
Ääninäytteet
Arvi Tikkala: Vaimoke 1935
säv. Harry Bergström / san. Eine Laine
His Master's Voice X 4619 / Helmi 440252

Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Yhtyeet
Fred Freddy´s Dance Band, pianisti-hanuristi, 1926-27
Black Birds, pianisti, johtaja 1927-28
Freddy´s Novelty Buddians, pianisti, 1928-1930
Hot Five, pianisti, johtaja, 1930
The Flappers Dance Band, pianisti, 1931
Rytmin Swing Trio, pianisti, 1945
Metro-Tytöt, perustaja, musiikillinen johtaja, sovittaja, säestäjä, 1947-50
Kipparikvartetti, perustaja, musiikillinen johtaja, sovittaja, säestäjä, 1950-
Muut henkilöyhteydet
Rainer Bergström viulisti, veli
säveltäjä, sovittaja, basisti Matti Bergström, poika
pianisti, laulaja, säveltäjä, sovittaja Pirjo Bergström, miniä
Biografia


Harry Bergström aloitti soittohommat jo koulupoikana johtamassaan Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun oppilasorkesterissa Black Birds, jossa olivat mukana myös hänen viulistiveljensä Rainer, rumpali Osmo (Ossi) Aalto ja myöhemmin myös trumpetisti-pasunisti Klaus Salmi. 20-luvun loppupuolella Bergström opiskeli Helsingin konservatoriossa pääaineenaan pianonsoittoa ja lisäksi säveltämistä mm. Uuno Klamin johdolla. Hänen uransa ravintolamuusikkona alkoi kesällä -28 Kulosaaren Casinolla, minkä jälkeen hän esiintyi Freddy’s Novelty Buddians -yhtyeen mukana niin Tampereella kuin Turussakin.

Buddians-kokoonpanon hajottua vuonna 1930 Bergström jatkoi The Flappers Dance Bandista muodostetun The Hot Fiven johdossa ja pari vuotta myöhemmin hän isännöi uuden Paris-ravintolan orkesteria, joka oli yksi tuon ajan suosituimmista pääkaupungissa. Siinä sivussa hän esiintyi myös radiossa lähes tuon median alkuvuosista lähtien, johtaen vierailijana niin Radio-orkesteria kuin myös Radion viihdeorkesteria.

Varsin merkittävä vaihe Harry Bergströmin uralla oli toukokuu -45, jolloin hän taltioi Helsingissä kahdeksan ajankohtaan nähden harvinaista levypuolta kitaristi Ingmar Englundin ja basisti Mauno Maunolan kanssa muodostamansa Rytmin Swing-trion nimissä. Puolet näistä äänitteistä oli instrumentaaliesityksiä, kahdessa oli laulusolistina Maire Ojonen ja yhdessä Henry Theel. Ehkä merkittävimpinä näistä levytyksistä voitaneen pitää Don’t Get Around Much Anymore (Rytmi B 2094) ja Sophisticated Lady (Rytmi B 2095), joista jälkimmäisessä vokaloinnista vastaa Ojonen.

30-luvun puolivälissä Bergströmistä tuli puolittain vahingossa myös paljon käytetty elokuvasäveltäjä ja -kapellimestari. Hänen musiikkiaan kuultiin 78:ssa kokoillan filmissä, mikä on yhä Suomen ennätys lajissaan. Näistä aikaansaannoksista ensimmäinen oli Valentin Vaalan ohjaama Vaimoke vuodelta 1936 ja viimeinen Edvin Laineen Päätalo-filmatisointi Viimeinen savotta (1978). Ensin mainitun elokuvan nimisävelmästä tuli Tauno Palon laulamana aikansa hitti, mutta hän itse ei levyttänyt sitä koskaan, vaan kappaleen levytyksestä oli vastannut jo edellisvuonna hänen kollegansa Arvi Tikkala (H.M.V. X 4619).

Bergströmin säveltämistä filmeistä palkittiin kolme Jussi-patsaalla: Rion yö (1951), Jälkeen syntiinlankeemuksen (1953) ja Viimeinen savotta. Erikoismaininnan ansaitsee tässä yhteydessä Ville Salmisen ohjaama Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta (1950), jonka tiimoilta syntyi legendaarinen lauluyhtye Kipparikvartetti. Jo aiemmin, vuonna 1947, hän oli ehtinyt luoda perustan myös Metro-Tytöille, jotka siirtyivät sittemmin Toivo Kärjen hoteisiin.

Muita Bergströmin luotsaamia mutta vähemmälle huomiolle jääneitä lauluyhtyeitä olivat mm. Metro-kvartetti ja Trubaduurit. Lisäksi hän oli edesauttamassa Nelosia tämän nelivaljakon uran alkuvaiheissa. Onkin sanottu, että Bergströmin ohessa vain George de Godzinsky on vaikuttanut yhtä merkittävässä määrin suomalaisten lauluyhtyeiden syntyyn ja kehitykseen.

Harry Bergström kunnostautui myös vierailevana kapellimestarina eri orkestereiden johdossa operetti-, varietee-, revyy- ja musikaaliesityksissä niin Ruotsissa kuin Suomessakin. 50-luvulla hän niitti mainetta radiossa Niilo Tarvajärven suosittujen Aamukahvi-ohjelmien kapellimestarina kaikkiaan n. 700 lähetyksessä. Vuosikymmenen puolivälissä hän teki joukon levytyksiä ns. piikkipianistina salanimellä Tintti-Kalle.

Myöhempinä vuosinaan Bergström työskenteli levytyspäällikkönä Pohjoismaisessa Sähkössä eli PSO:ssa.


Biografiassa käytetyt lähteet:

Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava, Helsinki.)

Gronow, Pekka, Lindfors, Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 (Tammi, Helsinki.)

Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen äänitearkisto, Helsinki)

Haavisto, Jukka 1991: Puuvillapelloilta kaskimaille (Otava, Helsinki)

Häme, Olli 1949: Rytmin voittokulku (Fazer, Helsinki)

Pälli, Erkki 1999: Riemutoimittaja kuuluisuuksien kintereillä (Otava, Helsinki)

Strömmer, Rainer 2000: Suomalaisten äänilevyjen luettelo 1901-1945 (Suomen äänitearkisto, Helsinki)

Sanottua

Toimiessaan Pohjoismainen Sähkö Oy:n eli PSO:n levytyspäällikkönä Bergström joutui eräänä päivänä yhtiön viipurilaissyntyisen johtajan kauppaneuvos Rokkasen puheille. ”Kuule sie, Harru, sanoi Kylhä sie hyväst soitat, ei sii mittää. Mutt siu soitostas puuttuu se juju. Siks mie erotankii siut nyt!” 

(Jukka Haavisto: Puuvillapelloilta kaskimaille. Otava 1991)

Valikoitu diskografia


Arvi Tikkala: Vaimoke 1935 (H.M.V. X 4619)

Arvi Tikkala: Sävelhurmaa 1936 ( H.M.V. X 4621)

Olavi Virta: Seitsemän tuntia onnehen 1942 (Rytmi R 2004)

Rytmin Swing Trio: Don’t Get Around Much Anymore 1945 (Rytmi B 2094)

Maire Ojonen ja Rytmin Swing Trio: Sophisticated Lady 1945 (Rytmi B 2095)

Teemu Grönberg: Toivesaaren kaunis Anja 1946 (Sointu 809)

Harry Bergström: Soita minulle 1949 (Sävel S 9005)

Metro-Tytöt: Ethän minua unhoita 1949 (Decca SD 5096)

Kipparikvartetti: Saimaan valssi 1950 (Triola T 8020)

Assi Nortia: Rion yö 1951 (Triola T 4022)

Kipparikvartetti: On lautalla pienoinen kahvila 1951 (Triola 8031)

Assi Nortia & Olavi Virta & Metro-Tytöt: Carmen Conchita 1951 (Triola T 4023)

Olavi Virta: Ensimmäisenä iltana 1952 (Triola T 4050)

Tintti-Kalle: Suosikkisävelmiä 1. & 2. 1956 (Finlandia PSOP 110)

Harry Bergström: Tervetuloa aamukahville 1970 (Finlandia PSOP 73)

Harry Bergström: Suomalainen Madridissa 1974 (EMI 5E 062-34967)

Harry Bergström: Soittaa Harry Bergströmiä (LP) 1976 (Anuco LP 129)

Harry Bergström: Viimeinen savotta 1978 (Feno 3)

Urpo Puputti: Älä tule liian myöhään 1982 (Peel PLL 14)

Bibliografia ja lähteet


Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava, Helsinki.)

Gronow, Pekka, Lindfors, Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 (Tammi, Helsinki.)

Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen äänitearkisto, Helsinki)

Haavisto, Jukka 1991: Puuvillapelloilta kaskimaille (Otava, Helsinki)

Häme, Olli 1949: Rytmin voittokulku (Fazer, Helsinki)

Pälli, Erkki 1999: Riemutoimittaja kuuluisuuksien kintereillä (Otava, Helsinki)

Strömmer, Rainer 2000: Suomalaisten äänilevyjen luettelo 1901-1945 (Suomen äänitearkisto, Helsinki)

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy