Asser Fagerström oli
harrastajaviulistin 11-lapsisen perheen kuopus, jonka julkinen
ensiesiintyminen muusikkona tapahtui kesällä 1927 Vallilan ulkoilmateatterissa
Helsingissä Väinö Syvänteen ja Matti Jurvan musiikkinäytelmässä Sumussa
ja humussa. Saman vuoden syksyllä – ollessaan siis vasta 15-vuotias – hän aloitti lengendaarisessa ravintola
Franziskanerissa, josta kehkeytyi myöhemmin Cotton Club -nimisenä yksi suomalaisen
jazzin varhaisista tyyssijoista.
Näin Fagerströmistä tuli
muuan 30-luvun johtavista pianisteistamme tanssimusiikin saralla. Hän seurasi
innokkaasti alan uusia virtauksia mm. radion välityksellä ja soitti
suosituimmissa kokoonpanoissamme, kuten Ramblersissa ja Dallapéssa – viimemainitussa sen loistokkaimpina vuosina 1933-37. Tämän jälkeen Fagerström kokosi ensimmäisen
oman yhtyeensä, joka kohosi nopeasti suureen suosioon varsinkin
helsinkiläisnuorison keskuudessa. Lisäksi hän esiintyi ahkerasti radiossa niin
yhtyeensä kanssa kuin muissakin kokoonpanoissa, johtaen
ns. välirauhan aikana
ravintola Kaivohuoneen orkesteria pääkaupungissa.
Sotien jälkeen Fagerström
toimi keikka- ja ravintolamuusikkona sekä kapellimestarina mm. Suomen Kansallisteatterissa,
Kansanteatteri-Työväenteatterissa ja 1960-luvun
puolivälistä lähes elämänsä loppuun saakka Hämeenlinnan
Kaupunginteatterissa. Varsin merkillinen ja merkittävä episodi Asser
Fagerströmin uralla oli radiotoimittaja Antero Alpolan toimeksianto
vuonna 1958 koota vanhaa 30-luvun tyylistä tanssimusiikkia esittävä orkesteri Kankkulan
kaivolla -nimistä hupiohjelmaa varten. Pianisti teki työtä käskettyä, ja
näin syntyi heti ensiesiintymisensä jälkeen valtaisan suosion saavuttanut
”humppa-humppa-orkesteri” Pumppu-Veikot.
Pienikokoinen ja kiltti
Fagerström sai kuitenkin huomata pian jäävänsä tässä leikissä joukkueen
rumpalin Kullervo Linnan varjoon. Linna näet otti homman hoitaakseen:
hän järjesti porukalle tuota pikaa muutamia konsertteja ja myös levytystilaisuuden.
Tekijänoikeudellisista syistä orkesteri sai nyt nimen Humppa-Veikot ja
marraskuussa -58 se teki ensimmäisen äänitteensä.Pian tämän jälkeen Fagerström
erosi muodostelmasta vieden mukanaan basisti-sousafonisti Eero Lauressalon,
jonka kanssa hän oli soittanut jo vanhassa Dallapéssa. He jatkoivat
yhteistyötään mm. Fagerströmin omassa humppaorkesterissa, joka ei pystynyt
kuitenkaan kilpailemaan yleisön suosiosta Humppa-Veikkojen kanssa.
Asser Fagerströmin
ensimmäiset omiin nimiinsä tekemänsä äänilevyt syntyivät vasta yllättävän
myöhään: 70-luvun puolivälissä. Kokoonpanona oli tuolloin nostalginen Franciscaner
Boys, jonka muodostivat Torsten Florström ts, Ingmar Englund g, Arvi
Palho b ja Reino Niiniranta dr sekä tietysti Fagerström itse. Levyn otsikkona
oli Asser ystävineen ja ohjelmisto koostui ulkomaisista evergreeneistä.
Musiikkihistoriallisesti merkittävämpänä voitaneen pitää kuitenkin nelisen
vuotta nuorempaa kokoelmaa Romantiikkaa ja rytmiä, joka tarjoaa
kuultavaksi hänen omia sävellyksiään hänen itsensä tulkitsemana.
Asser Fagerströmin
musiikkia ja soitantaa voidaan kuulla myös hänen kustantamallaan LP-levyllä,
joka on taltioitu hänen Hämeenlinnassa 20.11.1978 pidetystä
50-vuotistaiteilijajuhlastaan Fagerström oli myös terävä huomioitsija ja hyvä
muistelija, joka osallistui tässä ominaisuudessa useisiin radio- ja
tv-ohjelmiin. Vuosina 1958-61 hän toimitti ja julkaisi ulkoisesti vaatimatonta Iskelmämusiikki-lehteä,
joka valotti tuolloisia tapahtumia muusikon näkökulmasta, ja hänen
sävellystuotantoaan löytyy nuotteina hänen 80-luvun alussa julkaisemistaan Iskelmiä-vihkosista.
Biografiatekstissä käytetyt lähteet:
Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän
kultainen kirja (Otava, Helsinki.)
Gronow, Pekka, Lindfors,
Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 (Tammi, Helsinki.)
Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten
äänilevyjen taiteilijahakemisto
(Suomen äänitearkisto, Helsinki)
Haavisto, Jukka 1991: Puuvillapelloilta
kaskimaille (Otava, Helsinki)
Häme, Olli 1949: Rytmin
voittokulku (Fazer, Helsinki)
Pälli, Erkki 1999: Riemutoimittaja
kuuluisuuksien kintereillä (Otava, Helsinki)
Strömmer, Rainer 2000: Suomalaisten
äänilevyjen luettelo 1901-1945 (Suomen äänitearkisto, Helsinki)
Warsell, Sakari 2002: Georg
Malmsten – Suomen iskelmäkuningas (WSOY, Helsinki)