BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Georg Malmstén

s. 27.6.1902, Helsinki
k. 25.5.1981, Helsinki

Teksti Erkki Pälli
Perustiedot
Nimet
Oikea nimiGeorg Malmstén
AliaksetMolli-Jori, Sörkan Sibelius
SalanimetMatti Reima, Jori, Jorkka, Jori-setä
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika27.6.1902, Helsinki
Kuolinaika25.5.1981, Helsinki
Ensilevytys18.5.1929, Berliini: mm. Tuomien kukkiessa (Parlophon B.36000-1)
Viimeinen levytys23.6.1971, Helsinki: lp "Georg Malmstén merellä" (Finnlevy SFLP 8511)
Roolit ja soittimet
Roolitkapellimestari, säveltäjä, sanoittaja, sovittaja, kapellimestari, näyttelijä
Soittimetlaulu, kornetti, trumpetti, viulu, kitara
Ääninäytteet
Georg Malmsten: Äänisen aallot 1942
säv. Georg ge Godzinsky / san. Kerttu Mustonen
Odeon A 228602 / Helmi 0630-12354-2


Georg Malmstén: Särkynyt onni 1929
säv. Georg Malmstén / san. R. R. Ryynänen
Odeon A 228203 / Helmi 440062

Linkit
Yle teema. Sininen laulu. Suomen taiteiden tarina. von Bagh, Peter: Georg Malmstén
http://yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=336
Leinonen, Juhani (Selvis 1/2001): Georg Malmstén stadin kundi 100 vuotta
http://www.elvisry.fi/012002/malmsten100.html
YLE Elävä Arkisto: Georg Malmstén laulaa Onnelliset (O.Merikanto-A.Kivi)
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&a=2661
YLE Elävä arkisto: Malmsténin haastattelu 1980
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&a=149
YLE Elävä arkisto: Mikki-hiiren seikkailut
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&a=2725
YLE Elävä arkisto: Malmsténin haastattelu 1965
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&a=1816
YLE Elävä arkisto: Malmsténin lastenlauluja
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&a=2726
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Kokoonpanot
Helsingin Torvisoittokunta, kornetisti
Suomen Valkoisen Kaartin Soittokunta, kornetisti
Laivaston soittokunta, kapellimestari
Dallapé, kapellimestari ja laulusolisti 1936
Helsingin Suojeluskuntapiirin soittokunta
Helsingin Poliisisoittokunta, kapellimestari
Muut henkilöyhteydet
Aino Ackté, laulunopettaja
Roine Rikhard Ryynänen, sanoittaja
Martti Jäppilä, Dallapé-orkesterin perustaja ja johtaja
Eugen Malmstén, veli
Ragni Malmsten, tytär
R. W. Palmroth, Reino Palmroth, yhteistyökumppani
Biografia

Georg Malmsténia on tituleerattu ”Suomen iskelmäkuninkaaksi” ja jopa ”suomalaisen iskelmän isäksi”, mitkä nimitykset kuvaavat osuvasti hänen merkitystään tällä saralla. Hän ei näet kunnostautunut vain laulajana vaan myös säveltäjänä, sovittajana, kapellimestarina ja jopa sanoittajanakin. Eikä hänen panostaan näyttelijänäkään nimenomaan 30-luvun elokuvasankarina sovi sitäkään väheksyä.

Malmsténit muusikkoveljekset olivat lähtöisin varsin musikaalisesta kodista, vaikka siellä ei harrastettukaan soitantaa. ”Jorin” musiikinharrastus alkoi kansakouluaikana, kun hän liittyi soitto-oppilaaksi Helsingin Torvisoittokuntaan instrumenttinaan es-kornetti. 15-vuotiaana Georg oli mukana valkoisen kenraalin C.G. Mannerheimin voitonparaatissa pääkaupungissa Suomen Valkoisen Kaartin univormussa ja pari vuotta myöhemmin hän pestautui vapaaehtoisena vasta perustettuun laivaston soittokuntaan.

Vuonna 1922 Malmstén alkoi opiskella laulua mm. arvostetun oopperalaulajattaren Aino Acktén johdolla, antaen ensikonserttinsa 1929 hyvin arvosanoin ja esiintyen seuraavana kesänä Jussin osassa "Pohjalaisissa" Savonlinnan oopperajuhlissa. Kaikki merkit viittasivatkin siihen suuntaan, että nuorella laulajalla olisi ollut erinomainen tulevaisuus oopperan parrasvaloissa, mutta hän olikin päättänyt vaivihkaa suuntautua kevyemmän musiikin pariin.

Siinä vaiheessa toukokuussa -29 Malmstén oli ehtinyt tehdä myös ensimmäiset äänilevynsä Berliinissä: kaikkiaan 14 levypuolta kahden päivänä aikana. Valtaosa noista kappaleista oli hänen omaa käsialaansa, mutta niistä ei kehkeytynyt mainittavampia myyntimenestyksiä. Läpimurto tapahtui syksymmällä samana vuonna, kun hän käväisi uudelleen Berliinissä ikuistamassa mm. valssinsa Särkynyt onni, johon tekstin oli riimitellyt Yleisradiossa kamreerina työskennellyt sanaseppo Roine Rikhard Ryynänen.

Suosion uksien avauduttua Georg Malmstén lauloi levylle kymmenvuotiskaudella 192939 yli 500 kappaletta jenkoista valsseihin ja lastenlauluista fokseihin. Tuohon kavalkadiin mahtui kymmeniä sittemmin ikivihreiksi patinoituneita sävelmiä, jotka ovat säilyneet lukuisissa erilaisissa kokoelmissa hänen tulkitseminaan jälkipolvien ihailtavaksi ja joista monet ovat löytäneet tiensä myös muiden laulajien ohjelmistoon.

Malmstén ehti levyttää kaiken kaikkiaan 842 laulua, mikä on edelleenkin Suomen ennätys lajissaan. Hänen läpimurtonsa tapahtui heti 30-luvun alussa mahtavaan suosion saavuttaneella kaihoisalla valssilla Särkynyt onni (Odeon A 228203), joka oli hänen oma sävellyksensä kuten hänen useimmat muutkin menestysnumeronsa. Georg Malmsténin skaala lauluntekijänä oli tavattoman laaja ulottuen ilkamoivista revyynumeroista paatoksellisiin marssilauluihin. Erkki Karun ohjaama Meidän poikamme merellä johdatti hänet vuonna 1933 myös elokuvasäveltäjäksi ja hänen suurimmaksi voitokseen tällä saralla voidaan lukea 1940 valmistunut SF-paraati.

Meri ja saaristo olivat Georg Malmsténille aihepiirinä läheisiä, ja oman kiintoisan kategoriansa muodostavat hänen hameväelle omistamansa sävelmät Saarijärven Liisasta (1930) Seijaan (1967). Mahtuvatpa tuohon joukkoon myös sellaiset erikoisemmat numerot kuin Kohtalokas samba (1950) ja Stadin kundi (1952), joita moni ei edes mieltänyt aluksi Malmsténin tuotannoksi.

30-luvun alussa Malmstén oli jättänyt laivaston ryhtyäkseen päätoimiseksi viihdetaiteilijaksi. Pian tämän jälkeen hän oli aloittanut yhteistyön Dallapé-orkesterin primus motorin Martti Jäppilän kanssa mm. yhteisen kustannusyhtiön merkeissä. Tämä yhteistyö kulminoitui pian levytysstudiossa ja keväällä -35 myös Dallapén komeaan 10-vuotisjuhlakiertueeseen, jossa Malmstén kunnostautui sekä laulusolistina että kapellimestarina.

Suurin piirtein sama ryhmä uudisti kiertueensa seuraavana kesänä, mutta se keskeytyi jo heinäkuun lopulla, kun Malmsténin oli lähdettävä Saksaan levyttämään ja syvennyttävä sen jälkeen työstämään musiikkia ensimmäiseen revyynsä. Seuraavana kesänä Dallapé jatkoi ilman suosittua laulusolistiaan Eino Katajavuoren toimiessa orkesterinjohtajana, mutta yhteisiä esiintymisiä jatkettiin sentään levytysten ja satunnaisten keikkojen tiimoilla.

”Molli-Jori” oli ollut jo luontaisen charminsa ja oopperalavalla hankkimansa rutiinin ansiosta varsin varhaisessa vaiheessa valmis revyynäyttämölle eikä ainoastaan esiintyjänä vaan myös säveltäjänä. Hänen ensimmäiset aikaansaannoksensa tällä saralla kuultiin kuitenkin vasta verrattain myöhään ohjelmakokonaisuuksissa Lennokki (1936) ja Vetoketju (1938), joiden lauluista osa löysi tietysti tiensä äänilevylle.

1938 oli levytuotannon määrän puolesta Georg Malmsténin suuri vuosi, mutta useimmat noista äänitteistä jäivät vähemmälle huomiolle poikkeuksena vain reipas Heili Karjalasta. Tuolloin syntyivät myös rapsodiset levytykset ”Pallen” eli Reino Palmrothin alias Reino Hirvisepän kumppanina esimerkkinä vaikkapa Espiksen rapsodia (Odeon A 228441). Marraskuussa seuraavana vuonna alkoi sitten talvisota ja ”Jorkkakin” kutsuttiin palvelukseen: musiikkimestariksi Helsingin laivastoasemalle, mikä merkitsi käytännössä lähinnä esikunta- ja viihdytystöitä.

13.3.1940 Suomen ja Neuvostoliiton välille solmittu välirauha soi Malmsténille mahdollisuuden jatkaa syksymmällä levytystoimintaansa. Hän äänitti 33 laulua, joihin kuuluivat mm. sankarihautojen rivistöjä kuvaileva valssi Pienet kukkivat kummut ja kaihoisa foksi Suurin onni, lyhyin onni. Seuraavan vuoden alkupuoli kuluikin laulajalta sitten Helsingin Suojeluskuntapiirin soittokunnan kapellimestarin tehtävissä, kunnes hänet määrättiin laivaston soittokuntaan Turkuun. Helmikuussa -42 Malmstén matkusti jälleen pitemmäksi aikaa levyttämään Saksaan, ikuistaen 32 kappaletta. Merkittävin aikaansaannos tuolta salaperäiseltä matkalta on tekstinsä vuoksi sotien jälkeen soittokelvottomaksi julistettu valssi Äänisen aallot ja myöhemmin samana vuonna taltioitiin sitten mm. useita sota-aiheisia numeroita.

Georg Malmsténin toiminnasta jatkosodan aikana on varsin vähän dokumentoitua tietoa. Joka tapauksessa hänet vapautettiin palveluksesta marraskuussa -44 ja seuraavat levynsä hän vasta toukokuussa -45. Erikoista oli se, että asialla oli nyt kaksi keskenään kilpaillutta yhtiötä: Yleisradioon sidoksissa ollut Rytmi ja turkulainen Sointu.

Sodan jälkeiset vuodet olivat Malmsténin kannalta sekavia, sillä hän vaihtoi levymerkkiä useasti saamatta kuitenkaan aikaan merkittävämpiä taltiointeja ennen kuin Tukholmassa marraskuussa -47. Silloin syntyi jenkka Pennitön uneksija (Sointu 905), jonka tutumpi uusintaversio (Odeon PLD-EP 2018) on vuodelta 1958. Sävelmä oli kuin eräänlainen itsetilitys laulajalta, joka elää kituutteli tuohon aikaan keikkatuloilla ilman vakituisempaa työtä.

Seuraavana vuonna Malmstén kiinnitettiin Helsingin Poliisisoittokunnan kapellimestariksi, mikä merkitsi toimeentulon turvautumista hänelle ja perheelleen. Äänilevyjen tekeminenkin jatkui harvakseltaan ilman mainittavampia huippuja, kunnes Pohjoismainen Sähkö Oy käynnisti loppuvuodesta -49 pitkään keskeytyksissä olleen levytuotantonsa ja pestasi vanhan luottosolistinsa taas tositoimiin.

Heti vuonna 1950 näkivätkin päivänvalon mm. sellaiset tulevat klassikot kuin Kohtalokas samba (Finlandia P 106) ja Totisen pojan jenkka (Finlandia P 116). Pian tämän jälkeen Georg Malmstén sai tehtäväkseen musiikin Risto Orkon tuottamaan, olympiavuonna -52 ensi-iltansa saaneeseen elokuvaan Jees olympialaiset, sanoi Ryhmy. Tarinaan sisältyi laulajan kotikaupungilleen omistama slangiserenadi Stadin kundi (Leijona T 5063), minkä hän ikuisti kustannuspoliittisista syistä vielä seuraavana vuonna uudelleen (Odeon PLD 64).

50-luvulle tultaessa ”Molli-Jori” rupesi vähentämään määrätietoisesti laulukeikkojaan keskittyäkseen poliisisoittajien johtamiseen. Vuonna 1958 kohtasi kohtalokas onnettomuus, kun hän teloi jalkansa kesämökillään ja joutui sen vuoksi pitemmäksi ajaksi sairaalahoitoon käytännössä liikuntakyvyttömäksi. Tällöin hänelle jäi aikaa kyhäillä uusia sävelmiä, joista mainittakoon vain tyttärensä Ragnin 1962 ikuistama Unohtumaton Elmeri (Decca SD 5552).

Sairaalasta päästyään Georg Malmstén jatkoi toimintaansa Helsingin poliisisoittokunnan kapellimestarina aina vuoteen 1965 saakka. Työskentely lainvalvojien kanssa oli paljolti pr-toimintaa, joten hän suhtautui siihen kuin rakkaaseen harrastukseen. Vielä toipilaana ollessaan ja pyörätuolissa istuessaan Malmstén kutsuttiin osallistumaani muutaman nuoremman kollegansa kanssa Iskelmäketju-nimiseen musiikkielokuvaan, minkä ansiosta myös uuden median television tuottajat kiinnostuivat hänestä. Vanhan charmöörin debyytti tällä saralla tapahtui vuonna 1960 Tesvision ohjelmassa Laiva on lastattu ja sitä seurasivat Ragnin kanssa mm. Maailmanparantajat sekä Kestikievari.

Siinä sivussa Georg Malmstén teki paluun yleisön suosioon radion järjestämien yhteislaulutilaisuuksien vetäjänä Helsingin Soutustadionilla. Vaikka hän oli tuossa vaiheessa jo yli 60-vuotias, hänen luontainen vetovoimansa oli yhä tallella ja hänen vanhat menestysiskelmänsä kokivat näin uuden tulemisensa myös erilaisissa toivekonserteissa. Tämä seikka ei jäänyt huomiotta levytuottajienkaan taholla. Niinpä Malmstén pestattiin levyttämään noita takavuosien suosikkinumeroitaan uudelleen ensin Erkki Melakosken ja sittemmin Jaakko Salon johdolla. Näin syntyi comeback, joka nosti vanhan mestarin vielä kertaalleen pinnalle.

Mutta aika ajoi vääjäämättä Georg Malmsténin ohi. Hän teki vielä tutuista sävelmistään muutamia ns. kantanauhoja Yleisradiolle ja kesällä -71 Musiikki-Fazerin Finnlevylle Nacke Johanssonin johtaman sikermä-lp:n Georg Malmstén merellä (SFLP 8511). Hänen viimeisiksi äänitteikseen jäivät Dallapé-orkesterin säestyksellä vuonna 1975, siis kuutisen vuotta ennen kuolemaansa laulamat valssit Ilta skanssissa ja Kirje sinulle (Blue Master BLU-LP 183).

Georg Malmstén kuoli vakavan sairauden murtamana 25.5.1981, vain pari päivää sen jälkeen kun hänen kahdesta lapsestaan vanhempi Ole oli siirtynyt 55-vuotiaana ajasta ikuisuuteen. Tasan 21 vuotta myöhemmin menehtyi myös hänen tyttärensä Ragni...

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava, Helsinki.)

Gronow, Pekka, Lindfors, Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. (Tammi, Helsinki.)

Gronow, Pekka & Saunio, Ilpo 1970: Äänilevytieto (WSOY, Helsinki)

Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen äänitearkisto, Helsinki)

Haavisto, Jukka 1991: Puuvillapelloilta kaskimaille (Otava, Helsinki)

Hakasalo, Ilpo 1979: Malmsténista Marioniin (Tammi, Helsinki )

Häme, Olli 1949: Rytmin voittokulku (Fazer, Helsinki)

Niiniluoto, Maarit 1980: Esa Pakarinen Hanuri ja hattu (WSOY, Helsinki)

Pälli, Erkki 1999: Riemutoimittaja kuuluisuuksien kintereillä (Otava, Helsinki)

Rahikainen, Ea 1964: Georg Malmstén Duurissa ja mollissa (Kirjayhtymä, Helsinki)

Strömmer, Rainer 2000: Suomalaisten äänilevyjen luettelo 19011945 (Suomen äänitearkisto, Helsinki)

Warsell, Sakari 2002: Georg Malmsten Suomen iskelmäkuningas (WSOY, Helsinki)

Valikoitu diskografia

Georg Malmstén: Särkynyt onni 1929 (Parlophon B.36051-II)

Georg Malmstén: Saarijärven Liisa 1930 (Parlophon B.36083-I)

Jorkka, Palle & Mati: Espiksen rapsodia 1938 (Odeon A 228441)

Georg Malmstén: Pienet kukkivat kummut 1940 (Odeon A 228579)

Georg Malmstén: Äänisen aallot 1942 (Odeon A 228602)

Georg Malmstén: Pennitön uneksija 1947 (Sointu 905)

Georg Malmstén: Kohtalokas samba 1950 (Finlandia P 106)

Georg Malmstén: Totisen pojan jenkka 1950 (Finlandia P 116).

Georg Malmstén: Stadin kundi 1952 (Leijona T 5063)

Georg Malmstén: Georg Malmstén merellä 1971 (SFLP 8511).

Georg Malmstén: Ilta skanssissa / Kirje sinulle 1975 (Blue Master BLU-LP 183)

Georg Malmstén: Unohtumattomat 1 1993 (Helmi 0630-12354-2)

Georg Malmstén: Unohtumattomat 2 (Helmi 440222)

Georg Malmstén: Suomiviihteen legendat Georg Malmstén 1997 (F Records 3984-20304-2)

Georg Malmstén: Muistoja Syväriltä 1997 (Siboney SIBCD 8)

Bibliografia ja lähteet

Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava, Helsinki.)

Gronow, Pekka, Lindfors, Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. (Tammi, Helsinki.)

Gronow, Pekka & Saunio, Ilpo 1970: Äänilevytieto (WSOY, Helsinki)

Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen äänitearkisto, Helsinki)

Haavisto, Jukka 1991: Puuvillapelloilta kaskimaille (Otava, Helsinki)

Hakasalo, Ilpo 1979: Malmsténista Marioniin (Tammi, Helsinki )

Häme, Olli 1949: Rytmin voittokulku (Fazer, Helsinki)

Niiniluoto, Maarit 1980: Esa Pakarinen Hanuri ja hattu (WSOY, Helsinki)

Pälli, Erkki 1999: Riemutoimittaja kuuluisuuksien kintereillä (Otava, Helsinki)

Rahikainen, Ea 1964: Georg Malmstén Duurissa ja mollissa (Kirjayhtymä, Helsinki)

Strömmer, Rainer 2000: Suomalaisten äänilevyjen luettelo 19011945 (Suomen äänitearkisto, Helsinki)

Warsell, Sakari 2002: Georg Malmsten Suomen iskelmäkuningas (WSOY, Helsinki)

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy