Klaus Salmi aloitti
soittamisen 20-luvun lopulla pianisti Harry Bergströmin johtamassa
Suomalaisen Yhteiskoulun Black Birds -yhtyeessä, jatkaen sen jälkeen Helsingin
osakunnissa ja työskennellen mykkäfilmien aikaan myös Civis-nimisessä
elokuvateatterissa. 20-luvun lopulla oli vuorossa Pajazzo-orkesteri, jota
seurasi maineikas Zamba. Siinä olivat mukana Salmen lisäksi mm. legendaarisesta
Andania-laivasta maihin jäänyt amerikansuomalainen alttosaksofonisti ja
klarinetisti Wilfred ”Tommy” Tuomikoski, trumpetisti Alvar ”Allu”
Kosunen sekä pianisti Robert ”Bobi” von Essen.
9-miehinen Zamba esiintyi
1930 mm. Suomen ensimmäisessä äänielokuvassa Sano se sävelin, mutta tuo
filmi on kadonnut jälkipolvilta. Joka tapauksessa tuo kokoonpano loi seuraavana
vuonna pohjan sitä seuranneelle Ramblersille, jota pidetään Suomen ensimmäisenä
oikeana jazzorkesterina ja jonka miehitys vaihteli 30-luvulla melkoisesti.
Muodostelman primus motor oli kuitenkin kaiken aikaa Klaus Salmi, vaikka hän ei
tuonutkaan koskaan itseään esille muiden rinnalta.
Ramblers teki ensimmäisen
äänilevynsä (Homocord H-O. 23141) Salmen johdolla 1931 Helsingissä,
laulusolistinaan Leo Adamson. Kappaleen olivat Alvar Kosusen ja Matti Jurvan
käsialaa: foksi Muistan sua, Elaine ja valssi Onnen maa,
joista nimenomaan ensin mainittu on osoittautunut historialliseksi. Myöhemmin
Salmi ja kumppanit joutuivat tyytymään studiossa lähinnä vain solistinsa Matti
Jurvan säestystehtäviin, mutta vuodelta 1938 löytyy jälleen merkittävä
taltiointi, Tukholmassa levytetty amerikkalaislähtöinen foksi Unelmissain
oot mun (Columbia DY 172), jossa hanuristina esittäytyy Toivo Kärki.
Tarkoituksena oli alun
perin, että Klaus Salmi itse toimisi tuossa esityksessä laulusolistina. Hän oli
kuitenkin vilustunut laivamatkalla, minkä vuoksi lauluversio päätettiin
hyllyttää ja julkaista vain instrumentaalimuunnelma. Myöhemmin kuitenkin
arkistoista kaivettiin myös laulettu tallenne julkaistavaksi 1994
historiallisessa CD-kokoelmassa Suomalainen jazz 1929–59 (F Music
440302). Vuonna 1938 Ramblers levytti myös imagolleen vähemmän tyypillisen
sävelmän: Oskar Merikannon Työväen marssin (Columbia DY 224), mikä
jäänee orkesterin historiassa bagadelliksi.
Löytyypä suomalaisen
äänilevyteollisuuden annaaleista ainakin yksi Klaus Salmien oikein virallisesti
laulajana esittelevä
kiekko. Se on heti sodan jälkeen 1945 ikuistettu ”savikakku” (Sointu 680),
jolla hän tulkitsee silloisen Ramblersin avustamana evergreenit Dinah ja
Some Of These Days. Muutenhan hänen samoin kuin johtamansa orkesterin
äänitejäämistö on kovin vaisu muodostelman maineeseen nähden.
On sinänsä tyypillistä
Salmelle, että hänen sävellystuotantonsakin jäi verrattain vähiin. Toisaalta hän
julkisti suurimman osan aikaansaannoksistaan salanimellä Kaarlo Kurki mm. Lauri
Jauhiaisen kanssa, minkä vuoksi noita teoksia ei ole totuttu liittämään
häneen. Mainittakoon tällaisista sävelmistä vain Veikko Tuomen 1950
levylle laulama tango Satu ruskeista silmistä (Triola T 8022), Jorma
Ikävalkon samana vuonna levyttämä jenkka Kenen syy (Triola T 8011)
ja Kipparikvartetin vuotta nuorempi taltiointi Ilta Linnanmäellä (Triola
T 8035).
Tuossa vaiheessa Salmi itse
työskenteli sovittajana ja levytyspäällikkönä N.E. Saarikon Levytukussa.
Ramblers esiintyi viime kerran julkisesti olympiakesänä 1952, mutta sen nimi
nähtiin vielä myöhemminkin levyetiketeissä suosittujen solistien taustalla.
Klaus Salmi muutti vuonna 1972 Helsingistä Kuopioon, missä hän
jatkoi opetustyötä ja
herätti myös Ramblersin uudelleen henkiin – nyt tosin harrastuspohjalta.
Biografiatekstissä käytetyt lähteet:
Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän
kultainen kirja (Otava, Helsinki.)
Gronow, Pekka, Lindfors,
Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. (Tammi, Helsinki)
Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten
äänilevyjen taiteilijahakemisto
(Suomen äänitearkisto, Helsinki)
Haavisto, Jukka 1991: Puuvillapelloilta
kaskimaille (Otava, Helsinki)
Häme, Olli 1949: Rytmin
voittokulku (Fazer, Helsinki)
Niiniluoto, Maarit 1982: Toivo
Kärki – Siks’ oon mä suruinen (Tammi, Helsinki )
Strömmer, Rainer 2000: Suomalaisten
äänilevyjen luettelo 1901–1945 (Suomen äänitearkisto, Helsinki)
