BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Ingmar Englund

s. 7.10.1920, Helsinki
k. 5.8.1978, Helsinki

Teksti Erkki Pälli
Perustiedot
Nimet
Oikea nimiIngmar Englund
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika7.10.1920, Helsinki
Kuolinaika5.8.1978, Helsinki
Roolit ja soittimet
Roolitkitaristi (päärooli), banjonsoittaja, sovittaja, orkesterinjohtaja
Soittimetkitara (pääinstrumentti), banjo, balalaikka
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Yhtyeet
Ingmar Englundin yhtye, kapellimestari
Humppa-Veikot, banjonsoittaja, kitaristi 1958-
Biografia

Ingmar Englund ansaitsee sijansa suomalaisen rytmimusiikin historiassa yhtenä maamme ensimmäisistä jazziin orientoituneista kitaristeista, oppi-isänään aluksi ranskanmustalainen Django Reinhardt. Myöhemmin hän kiinnostui kuitenkin Charlie Christianista ja sähkökitarasta, ollen tällä saralla alan uranuurtajia Suomessa. Muusikonuransa Englund aloitti 30-luvun lopulla koululaisyhtyeessä Helsingin Oulunkylässä, missä vaikuttivat tuohon aikaan myös. mm. Erik Lindström ja Pauli Granfelt.

Ennen pitkää Englund perusti oman kokoonpanon, joka saavutti suuren suosion varsinkin nuoremman kuulijakunnan keskuudessa. Hän oli mukana myös Rytmimuusikereitten järjestämissä jami-illoissa ja voitti sarjansa alan suosikkiäänestyksissä. Talvisodan sytyttyä kitaristimme soitti mm. ravintola Veljeshovissa Erik Lindströmin ja lahjakkaan multi-instrumentalistin Börje Sundgrenin kanssa.

Kuten arvata saattaa, Ingmar Englundin osaamista tarvittiin myös radiolähetyksissä ja levytyksissä. Tästä puolesta ei ole juurikaan dokumentoitua historiaa, koska jatkosota keskeytti lähes tyystin äänitteiden tuotannon Suomessa. Englundin tiedetään kuitenkin olleen mukana ainakin Matti Jurvan 1942 George de Godzinskyn johdolla ikuistamissa esityksissä Swingiä koko skaala ja Ihmeellinen swing (Kristalli K 216) sekä siinä G de G:n kokoamassa oktetissa, joka säesti ruotsalaista laulutähteä Alice Babsia tämän vieraillessa seuraavan vuoden lopulla Suomessa.

Englund kunnostautui yhtyeineen myös Konservatorion juhlasalissa Helsingissä uuden vuoden aattona 1942 järjestetyssä suuressa swingkonsertissa, minkä antia ruotsinkielinen Yam-lehti arvioi tähän tapaan: "Ingmar Englundin nuorekas bändi oli huippuvireessä ja svengasi mainiosti sellaisissa numeroissa kuin Lady be good ja Bugle Call Rag kuin myös perinteisessä Bluesissa..." Yhtyeen tuolloisista jäsenistä kannattaa mainita tässä Englundin itsensä lisäksi saksofonisti Börje Sundgren, basisti Erik Lindström ja rumpali-steppaaja Jaakko Vuormaa alias Jacob Fuhrman.

Valitettavasti tuoltakaan kokoonpanolta ei ole jäänyt jälkipolville yhtään ainutta taltiointia, mutta varsin mielenkiintoinen on se neljän levyn sarja, mikä taltioitiin toukokuussa 1945 Rytmin swing-trion nimissä. Sävelmät olivat kolmea lukuunottamatta amerikkalaisia evergreenejä, joista kolme tulkitsi Harmony Sisters -tertsetistä tuttu Maire Ojonen alkukielellä ja yhden Henry Theel suomeksi, muiden ollessa sitten instrumentaalinumeroita. Swing-trion jäsenet olivat pianisti Harry Bergström, basisti Mauno Maunola ja kitaristi Ingmar Englund.

Rauhan palattua Englund oli entistäkin aktiivisemmin mukana tanssimusiikin kehittämisessä maassamme. Hän osallistui mm. keväällä 1946 Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa järjestetyn orkesterikilpailun tuomaristoon ja seuraavana vuonna perustetun Suomen Rytmikerhojen Liitoon toimintaan. Varsinaisessa ammatissaan Englund keskittyi entistä enemmän studiotöihin, joita hänelle olikin tarjota yllin kyllin.

Kyse oli tietysti valtaosin kaupallisista äänitteistä, mutta Ingmar Englundin tyylikkäästä jazzillisesta sähkökitaroinnista saa viitteellisen välähdyksen Toivo Kärjen tammikuussa 1948 kokoaman Rytmi Swing Ensemblen taltioinnissa Japanese Sandman (Rytmi VR 6002). Myöhemmin samana Englund oli mukana Aarne Leppäsen tilalla mm. siinä levytyksessä - Darktown Strutters Ball (Rytmi SR 7012) - minkä Stig Wennströmin Dixieland Jazz Band sai tehdä kesäkuussa 1948 voitettuaan silloisen orkesterikilpailun trad-sarjan. Kiintoisaa asetelmassa oli se, että Englund oli istunut myös tuon kisan voiton nuijineessa tuomaristossa!

Ingmar Englund oli yhä kitaristiemme eliittiä, vaikka uudet tuulet olivat alkaneet puhaltaa täälläkin rytmimusiikin saralla. Tästä kielii sekin, että hän sijoittui vuonna 1949 uudelleen henkiin herätetyn Rytmi-lehden suuren maailman malliin toimeenpanemassa suosikkiäänestyksessä sarjassaan yhä toiseksi Herbert Katzin jälkeen. Seuraavana vuonna Englund kelpuutettiin mukaan mielenkiintoiseen seitsemän veteraanin projektiin, jonka pohjalta syntyi nimellä Triola Pic-Up Jazz Group julkaistu tulkinta evergreenistä 12th Street Rag (Triola 8019).

50-luvulle tultaessa Ingmar Englund aloitti hanuristi Matti Viljasen kanssa varsin hedelmälliseksi osoittautuneen yhteistyön, joka poiki useita suomalaisen kevyen musiikin kannalta merkittäviä äänitteitä. Mainittakoon niistä tässä vain aikanaan EP-muodossa julkaistut tyylikkäät esitykset Les patineurs, Early Autumn, Indian Summer ja It Might As Well Be Spring (Scandia SEP 2) vuodelta 1955. Vuosikymmenen alkuun mahtui myös erikoislaatuinen visiitti mm. trumpetisti Bengt-Arne Wallinin ja saksofonisti Gösta Theseliuksen tähdittämän Seymour Österwallin orkesterin komppikitaristina taltioinneissa So In Love ja The Battle Of Jerico (Leijona T 5055).

Samana vuonna - 1951 - Englund äänitti ensimmäiset duettolevytyksensä viulisti Per-Erik Förarsin kanssa, kaupallisesti sävytetyt tulkinnat evergreeneistä Star Dust ja What Is This Thing Called Love (Finlandia P 146), ja pari vuotta myöhemmin hän kohtasi kilpaveikkonsa Herbert Katzin kitaraduetossa Istambul (Scandia KS 215). Ensimmäiset soololevynsä Ingmar Englund pääsi tekemään vasta 50-luvun lopulla: Tumma yö ja Kerro kultainen kuu (Blue Master BLU 545) vuonna 1958 sekä "rautalankasävytteiset" Säkkijärven polkka ja Sputnik-polkka (Blue Master BLU 559) vuotta myöhemmin.

Seuraavan vuosikymmenen puolivälissä Ingmar Englund oli mukana siinä harvinaislaatuisessa ns. vanhan kaartin Caravan-taltioinnissa, joka tehtiin Jaakko Jahnukaisen televisio-ohjelmaan "Mä muistan stadin" ja mikä vastaa varsin totuudenmukaisesti 40-luvun lopun suomalaisten midi-kokoonpanojen musisointia. Esitys julkaistiin liki 30 vuotta myöhemmin Suomen Jazz-arkiston julkaisemalla CD-levyllä Suomalainen jazz 1929-1959, osa 2. Viimeisen vähänkin jazziin vivahtaneen levytyksensä Englund teki vain kolmisen vuotta ennen kuolemaansa 1975 pianistiveteraani Asser Fagerströmin Franciscaner Boys -yhtyeen jäsenenä: On The Sunny Side Of The Street (Manhattan MAN 3013).

Ingmar Englund kuului myös Asser Fagerströmin vuonna 1958 "Kankkulan kaivolla" -nimistä radio-ohjelmaa varten muodostaman orkesterin peruskokoonpanoon, josta tuli seuraavana vuonna rumpali Kullervo Linnan johdossa Humppa-Veikot ja joka saavutti sitten valtaisan suosion. Yhtyeen ensimmäinen levy (Triola T 4369) äänitettiin vielä samana vuonna sisältäen vanhat klassikot Puuseppä ja Valamo, mutta niistä julkaistiin myöhemmin uudet, ehommat versiot. Joukkue keikkaili sen jälkeen ahkerasti ja teki ajan mittaan yli 300 levytystä, joista menestyksekkäimpiä taisivat olla Veikkojen kolmeenkin eri otteeseen ikuistama Tulipunaruusut (Scandia KS 433) ja Pieni polku (Scandia SEP 133). Englund soitti Humppa-Veikoissa paitsi kitaraa myös banjoa ja pysyi uskollisena tälle kokoonpanolle lähes kuolemaansa saakka.

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja. Otava, Helsinki.

Westerberg, Hans 1977: Suomalaiset jazzlevytykset 1932-1976. Suomen Jazzliitto, Helsinki.

Haavisto, Jukka 1991: Puuvillapelloilta kaskimaille. Otava, Helsinki.

Gronow, Pekka-Lindfors, Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1. Tammi, Helsinki.

Valikoitu diskografia

Matti Jurva: Swingiä koko skaala / Ihmeellinen swing 1942 (Kristalli K 216)

Rytmin swing-trio: Kuu Mississippin yllä / Can't Help Lovin' Dat Man 1945 (Rytmi B 2092)

Rytmin swing-trio: At Last / Don't Get Around Much Anymore 1945 (Rytmi B 2094)

Rytmin swing-trio: Sophisticated Lady / Melody For You 1945 (Rytmi B 2095)

Rytmi Swing Ensemble: Japanise Sandman / Caravan 1948 (Rytmi VR 6002)

Stig Wennström Dixieland Jazz Band: Darktown Strutters Ball 1948 (Rytmi SR 7012)

Triola Pic-Up Jazz Group: 12th Street Rag 1950 (Triola 8019)

Matti Viljanen Quartet: Deep Purple 1950 (Triola T 8019)

Matti Viljanen Quintet: Whispering / How High The Moon 1950 (Suomen Rytmikerhojen Liitto SRL 3)

Seymour Österwall: So In Love / The Battle Of Jerico 1951 (Leijona T 5055)

Per-Erik Förars: Star Dust / What Is This Thing Called Love 1951 (Finlandia P 146)

Matti Viljanen Ensemble: Poker Dice Blues 1952 (Scandia KS 203)

Matti Viljanen Quintet: Tenderly 1953 (Leijona T 5086)

Leijona Pic-Up Jazz Group: Tishomingo Blues 1953 (Leijona T 5086)

Herbert Katz & Ingmar Englund: Istambul 1953 (Scandia KS 215)

Matti Viljanen Quintet: Les patineurs / Early Autumn / Indian Summer / It Might As Well Be Spring 1955 (Scandia SEP 2)

Matti Viljanen ja Decca-orkesteri: Kun yö saapuu Pariisiin 1955 (Decca SD 5334)

Matti Viljanen Quintet: Mad In Your Eyes / Little Wishes 1956 (Karusell K 205)

Ingmar Englund & Per-Erik Förars: Surujen kitara / Tico Tico 1955 (Decca SD 5308)

Ingmar Englund & Per-Erik Förars: Hurmio / Ennen kuolemaa 1956 (Decca SD 5352)

Ingmar Englund & Per-Erik Förars: Hyväillen / Flamingo 1956 (Decca SD 5355)

Fenno Jazz Band: That's A Dixie / Royal Garden Blues 1957 (Scandia KS 264)

Humppa-Veikot: Puuseppä / Valamo 1958 (Triola T 4369)

Ingmar Englund: Tumma yö / Kerro kultainen kuu 1958 (Blue Master BLU 545)

Ingmar Englund: Säkkijärven polkka / Sputnik-polkka 1959 (Blue Master BLU 559)

Humppa-Veikot: Tulipunaruusut 1959 (Scandia KS 433)

Humppa-Veikot: Pieni polku 1960 (Scandia SEP 133)

Studio-orkesteri: Caravan 1965 (F-Music 4509-97735-2)

Asser Fagerström and his Franciscaner Boys: On The Sunny Side Of The Street 1975 (Manhattan MAN 3013)

Bibliografia ja lähteet

Westerberg, Hans 1977: Suomalaiset jazzlevytykset 1932-1976. Suomen Jazzliitto, Helsinki.

von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja. Otava, Helsinki.

Haavisto, Jukka 1991: Puuvillapelloilta kaskimaille. Otava, Helsinki.

Gronow, Pekka & Lindfors, Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Tammi, Helsinki.

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy