BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Konsta Häkkälä

s. 3.6.1926

Teksti Tero Halvorsen
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiKonsta Häkkälä
Oikea nimiKonsta Häkkälä
Nimihistoria
Konstantin, alkuperäinen etunimi
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika3.6.1926
Roolit ja soittimet
Roolitlaulaja (päärooli)
Soittimetkitara
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Yhtyeet
Kimarakvartetti 2. basso, 1952-1975
Biografia

Konsta (alk. Konstantin) Häkkälä syntyi 3.6.1926 Viipurissa. Hänen äitinsä oli venäläinen ja isä karjalainen. Isä, Armas Häkkälä, joka toimi Viipurissa raitiovaununkuljettajana ja myöhemmin tarkastajana, oli musikaalinen ja lauloi usein säestäen itseään kitaralla. Vuosina 1933–39 Konsta Häkkälä lauloi Viipurin ortodoksisen Pokrovan kirkon kuorossa, aluksi poikasopraanoa, mutta ääni mataloitui iän myötä. Talvisotaan saakka hän oli veljensä kanssa mukana kolmen pojan laulutriossa, joka esiintyi Viipurin venäläisten piireissä pikkujouluissa ja koulun kevätjuhlissa. Nuoruudessaan Häkkälä harrasti jalkapalloa, kilpauintia sekä 400–800 metrin juoksua.

Sota-aikana Häkkälä toimi aluksi Viipurissa tulkkina kaksikielisyytensä ansiosta. Helsinkiin Häkkälä tuli kesällä 1943 ja astui vakinaiseen sotapalvelukseen 2.1.1944 toimien ilmatorjuntamiehenä mm. Helsingin suurpommituksien aikana. Vuonna 1946 hän suoritti asepalveluksen jatko-osan käyden armeijan autokoulun ja sijoittuen upseerien autonkuljettajaksi. Päästyään siviiliin 1947 hän työskenteli Helsingissä autonkuljettajana mm. Sokoksen ja keväästä 1954 vuoteen 1962 Alkon palveluksessa. Tämän jälkeen hän siirtyi Alkon Salmisaaren tehtaalle teollisuusvartijaksi. Vuodesta 1972 aina eläkkeelle siirtymiseensä (1987) saakka Häkkälä työskenteli Alkon pääkonttorin hallintoneuvoston pidettynä vahtimestarina.

Äänenmuodostusta ja laulunopetusta Häkkälä on saanut Peter Mirolybovilta vuosina 1949–55. Myöhemmin Olavi Nyberg oli kiinnostunut tekemään Häkkälästä tähden, mikä olisi vaatinut siirtymistä kokonaan Nybergin talliin. Häkkälä jatkoi kuitenkin yhteistyötään Mirolybovin kanssa.

Häkkälä on laulanut Helsingin Venäläisessä Sekakuorossa (1947–52), Uspenskin Katedraalin Sekakuorossa (1947–89), Pyhän Kolminaisuuden Kirkon Sekakuorossa (1949–62), Alkon Mieslaulajissa (1954–66), Uspenskin Katedraalin Mieskuorossa (1983–) ja Helena-Kodin Sekakuorossa (1989–). Kaikissa edellisissä hän on laulanut matalinta stemmaa sekä toiminut myös solistina. Myös Kansallisoopperan kuorossa hän on ollut pyydettynä lisäkuorolaisena laulaen mm. Verdin ”Trubaduurissa” puolentoista vuoden ajan 1970-luvulla. Tällöin hänelle tarjottiin myös vakituista kiinnitystä oopperan kuoroon, josta hän joutui kieltäytymään muiden töidensä takia. Solistisiin oopperatehtäviin hänen äänensä on ollut liian matala. Kimarakvartetin 2. bassoa Häkkälä on laulanut koko kvartetin olemassaolon ajan eli vuosina 1952–1975.

Yleisradiolle Häkkälä on tehnyt muutamia lauluohjelmia 1950-luvulta alkaen esittäen slaavilaisia lauluja ja negrospiritualeja sekä muita bravuurinumeroitaan, kuten ”Syvässä kellarissa” ja ”Old Man River”. Levylle hän lauloi 1950-luvulla neljä laulelmaa: ”Stenka Rasin”, ”Helkkyköön laulu”, ”Trudie” ja ”Cimarron”. Uspenskin Katedraalin Mieskuoron levytyksissä hän on ollut kaikissa mukana laulaen useita sooloja ortodoksisen kirkkomusiikin teoksissa. Häkkälä on esiintynyt myös Helsingin Balalaikkaorkesterin solistina sekä Alkon hallintoneuvoston juhlissa pääjohtajien K.A.Fagerholmin ja Pekka Kuusen toivomuksesta useita kertoja.

Konsta Häkkälä tunnetaan kuoropiireissä tunnollisena, asiansa osaavana ja musikaalisena laulajana, jonka bassoääni on mataluudessaan suuri harvinaisuus. Yhä edelleen hän laulaa Uspenskin Katedraalin Mieskuorossa, Helsingin ortodoksisen seurakunnan jumalanpalveluksissa sekä jatkaa hyväntekeväisyystyötään esiintyen Espoossa ja muualla pääkaupunkiseudulla sairaaloissa ja vanhusten hoitokodeissa kitaransa säestyksellä.

Vuonna 1959 Häkkälä osallistui Helsingin Kauppakorkeakoululla pidettyyn valtakunnalliseen bassokilpai-luun konserttilaulun sarjassa selviytyen finaaliin ja saaden kunniamaininnan kilpailun matalimpana bassona. Tuomaristoon kuuluivat mm. Väinö Pesola ja George de Godzinsky. Häkkälällä on myös ollut kunnia kuulua Guinnessin Suureen Ennätysten Kirjaan, jossa hänet on mainittu Skandinavian matalaäänisimpänä laulajana, jonka ääni ulottuu kontra G:hen. ”Suomen Paras” -tv -ohjelmassa Häkkälä vastaanotti Suomen matalimman basson diplomin 1995. Ortodoksisen kirkkomusiikin hyväksi tekemästä työstään Häkkälä on saanut arkkipiispa Paavalin myöntämän Pyhän Karitsan Ritarikunnan 1. luokan mitalin (1974) sekä arkkipiispa Leon myöntämän Pyhän Karitsan Ritarikunnan ritarimerkin (2002).

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

”Kimarakvartetti – Laulelmia ja romansseja 1954-1971” –cd-levy (FUGA 9180).

Yhtyeen jäsenten haastattelunauhat ja yhtyettä koskeva aineisto / Tero Halvorsenin kotiarkisto.

Valikoitu diskografia

Konsta Häkkälä: Stenka Rasin, 1956, Westerlund.

Konsta Häkkälä: Helkkyköön laulu, 1956, Westerlund.

Konsta Häkkälä: Cimarron, 1959, RCA.

Konsta Häkkälä: Trudie, 1959, RCA.

Muut huomautukset

Konsta Häkkälä on Skandinavian matalaäänisin laulaja, jonka ääni ulottuu kontraoktaavin G-säveleen.

Jari Parviainen Muuramesta tosin kirjoittaa: "Itse muistan lukeneeni ja kuulleeni hänen kanssaan laulaneilta, että matalin laulamansa ääni olisi kontra-D! Tarinan mukaan kuoron bassot olivat kehuneet laulavansa kontra G:tä helposti, johon Häkkälä olisi lisännyt, että kyllähän G:stä vielä lauletaan "Soihdut sammuu"..."

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy