BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Martti Kurki

s. 10.6.1926

Teksti Tero Halvorsen
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiMartti Johannes Kurki
Oikea nimiMartti Kurki
AliaksetMasa
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika10.6.1926
Roolit ja soittimet
Roolitlaulaja (päärooli)
Soittimettrumpetti (pääinstrumentti), huuliharppu
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Yhtyeet
Kimarakvartetti, 1. tenori, 1952-1966
Biografia

Martti Johannes Kurki syntyi lasimestarin poikana Parikkalassa 10.6. 1926. 14 vuoden iässä hän aloitti musiikkiopinnot 1.7.1940 soitto-oppi-laana Puolustusvoimien soittokunnassa, JP 4:ssä, soittimenaan es-kor-netti. Jatkosodassa hän palveli trumpetistina viihdytysjoukoissa ken-raali Pajarin divisioonassa Kannaksella, josta siirtyi joulun alla 1941 Karhumäen varuskuntasoittokuntaan Aunukseen. Sairastuminen keuh-kokuumeeseen marraskuussa 1943 vei Kurjen sotasairaalaan, josta hänet kotiutettiin 15.4.1944 ja vapautettiin toistaiseksi palveluksesta. Kurjen laulettua erässä pikkujoulujuhlassa 1944 muusikkotoveri Reino Pajari kannusti häntä lauluopintojen aloittamiseen. Ensimmäinen varsinainen laulunopettaja oli oopperalaulaja (tenori), kreivi Antti Kamensky, jonka maatilalla Kaipiaisissa Kurki vietti pitkiäkin opiskeluaikoja vuosina 1945-48. Vuonna 1945 Kurki oli trumpetistina mukana perustamassa parikkalalaista viisi-miehistä Mimosa-yhtyettä, joka soitteli jazzia, viih-dettä ja iskelmiä vuoteen 1947 saakka. Asevelvollisuuden Kurki suoritti Haminassa 4.1.1946 - 19.10.1946 soittaen JR 9:n soittokunnassa ja meni tämän jälkeen välittömästi asemamieheksi VR:n Parikkalan asemalle.

Parikkala-Simpele -yhdysradan vihkiäisjuhlassa Punkaharjun Hotelli Finlandiassa Kurki lauloi rautatiehallituksen johdolle ja Viipurin kaupunginjohtajalle Arno Tuurnalle, joka innostui Kurjen äänestä ja järjesti hänelle nimityksen VR:n Helsingin asemalle asemamieheksi, jotta tämä voisi aloittaa opinnot Sibelius-Akatemiassa. Muutto Helsinkiin ja kirjautuminen Sibelius-Akatemiaan pääaineena laulu tapahtui syksyllä 1949. Opettajikseen Kurki sai prof. Oiva Soinin ja Einar Collianderin. Sivuaineena oli trumpetti Uno Koivun johdolla. Prof. Soinin suositusten saattelemana Kurki sai heti syksystä 1949 vakanssin Suomalaisen Oopperan kuoroon 1. tenoriksi. Opiskeluvuottaan 1951-52 lukuunottamatta Kurki palveli tässä virassa aina eläkkeelle siirtymiseensä 31.7.1980 saakka. Tämän jälkeen hän hoiti vielä Vilho Vartiaisen viransijaisuuden 1981-82 ja toimi teoskohtaisena lisäkuorolaisena kevään 1984 loppuun. Savonlinnan oopperajuhlakuorossa hän lauloi 14:nä kesänä 1967-81. Oopperan kuorolaisten palkkojen ollessa pienet, Kurki työskenteli kuorotyön ohella VR:llä vuoteen 1956 ja siirtyi tämän jälkeen varastomieheksi tukkuliikkeisiin.

Nopeaoppisena ja hyvänä nuotinlukijana Kurki oli Kansallisoopperan kuoron luottomiehiä ja tukipylväitä, jolle kuorotyö ei tuottanut ongelmia, vaan hän opetteli harjoituksissa ajankuluksi jopa solistien stemmoja. Hän saikin suorittaakseen myös monia sivuosia, kuten Majatalon isäntä Millöckerin Kerjäläisylioppilaassa (1966), Neljäs juutalainen Straussin Salomessa (Savonlinna 1969), Alkemisti Henzen Hirvikuninkaassa (1971) sekä Nuuskamuikkunen Kuusiston Muumioopperassa (1974). Näihin päiviin saakka Kurki on toiminut aktiivisena kuoromiehenä myös harrastusmielessä. Hän on laulanut Parikkalan Kirkkokuorossa (1945-47), Kiskon kirkkokuorossa (1982-91), Helsingin NMKY:n Mieskuorossa (1992-2001) sekä Helsingin Sotaveteraanikuorossa (1993-). Kaikissa näissä hän on toiminut myös solistina. Koko Martti Kurjen aktiiviuraa varjosti munuaistuberkuloosi, joka löydettiin vasta 1977 ja joka ehti tehdä merkittäviä vastuksia ja menetyksiä miehen elämään. Trumpetin ohella Kurki on soittanut myös huuliharppua. Oopperalaisten ja ystävien piirissä hänet tunnetaan etevänä pöytälaatikkorunoilijana ja riimittelijänä. Klassista viihdettä esittäneessä Kimarakvartetissa Kurki lauloi ensitenoria vuosina 1952-1966.

Martti Kurjelle on myönnetty Jatkosodan muistomitali (1957), Sotavammaismerkki (1962), Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein (1975) sekä Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton Suomen näyttämötaiteen 25 vuoden kultainen ansiomerkki punaisin ruusukkein (1980).

Biografialähteet:

Kimarakvartetti – Laulelmia ja romansseja 1954-1971” –cd-levy (FUGA 9180).

Yhtyeen jäsenten haastattelunauhat ja yhtyettä koskeva aineisto / Tero Halvorsenin kotiarkisto.

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy