BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Kalevi Vallineva

s. 25.10.1924
k. 27.2.2006

Teksti Tero Halvorsen
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiKalevi Henrik Vallineva
Oikea nimiKalevi Vallineva
Nimihistoria
Vallenius, Sukunimi vuoteen 1936 asti
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika25.10.1924
Kuolinaika27.2.2006
Roolit ja soittimet
Roolitlaulaja, kuoromies, Dir. cant.
Soittimetviulu
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Yhtyeet
Kipparikvartetti, 2. tenori ensikonsertti ja 1972-1983
Kimarakvartetti, 2. tenori 1966-1975
Biografia

Kalevi Henrik Vallineva (vuoteen 1936 Vallenius) syntyi 25.10.1924 Orivedellä. Hänen isänsä oli vaatturi ja kauppias ja äiti ompelija. Lapsuutensa hän vietti Orivedellä ja oli kaikki kesät maanviljelystöissä naapureilla. Syksyllä 1942 Vallineva pääsi Kajaanin opettajaseminaariin, jossa sodan takia oli käynnissä vain ensimmäinen luokka. Jo seuraavana vuonna hän joutui kuitenkin armeijaan ja opettajan haave kariutui. Armeijassa Vallineva kävi syksyllä 1944 sotapoliisikurssin, jonka loputtua hän pääsi poliisiksi Helsinkiin. Tämän jälkeen hän palveli Helsingissä poliisin eri tehtävissä vuoteen 1982 saakka, jolloin jäi eläkkeelle ylikonstaapelina. Vuosien 1986-91 ajan hän toimi vielä Sibelius-Akatemian ylivahtimestarina.

Vuonna 1947 Vallineva liittyi Helsingin Poliisilaulajiin laulamaan 1. tenoria. Tämä kuorokiinnitys kesti yli 40 vuotta, jona aikana Vallineva toimi myös kuoron nuotistonhoitajana, hallituksen jäsenenä, puheen-johtajana, varajohtajana, solistina ja kuoronjohtajanakin. Lauluopintoja Vallineva harjoitti Heikki Teittisen johdolla 1949-58. Samalla hän osallistui aktiivisesti Teittisen johtaman Helsingin Kamarikuoron toimintaan vuodesta 1949 alkaen aina sen loppuun saakka ja oli mukana kuoron kahdella laajalla Euroopan kiertueella 1950 ja 1953.

Vallineva on laulanut noin 30:ssä eri kuorossa, kvartetissa tai muussa laulukokoonpanossa pääkau-punkiseudulla. Kuoroista mainittakoon edellisten lisäksi Helsingin NMKY:n Mieskuoro (1949-85), Radiokuoro (1955-69), Radion Sinfoniakuoro (1969-76) ja Uspenskin Katedraalin Mieskuoro (1983-99). Kansallisoopperan lisäkuorossa hän on laulanut useissa produktioissa, samoin useiden teattereiden operettiproduktioiden kuoroissa. Lauluyhtyeistä mainittakoon Kipparikvartetti, jonka ensikonserteissa (1951) Vallineva oli mukana tuuraten 2. tenorina toiminutta Olavi Virtaa.

Myöhemmin, Eero Wäreen kuoltua, Vallinevasta tuli Kipparikvartetin 2. tenori kvartetin loppuvuosiksi 1972-83. Muita kvartetteja ovat olleet mm. Bel Canto -kvartetti (1948-85), Trubaduurit (1956-58) ja Dolce-kvartetti (1970-luku). Tuuraajana ja varamiehenä hän on toiminut lukemattomissa laulukokoonpanoissa. Myös elokuvien, radio- ja televisio-ohjelmien lauluyhtyeissä ja taustakuoroissa hän on ollut erityisen käytetty tenori, mm. George de Godzinskyn Sävelkansio -sarjassa. Kimarakvartettiin Vallineva kutsuttiin vuonna 1966 Martti Kurjen tilalle ja tässä kvartetissa hän lauloi sen toiminnan loppuun saakka eli vuoteen 1975.

Aktiivivuosinaan Kalevi Vallineva tunnettiin pääkaupunkiseudun kuoro- ja laulupiireissä päivystävänä tenorina, joka voitiin kutsua melkeinpä mihin tehtävään tahansa lyhyellä varoitusajalla. Hän pitääkin itseään enemmän kuoro- ja yhtyelaulajana kuin yksinlaulajana, vaikka on laulanut myös kuorojen solistina ja tehnyt joitakin pienempiä rooleja oopperoissa ja opereteissa (mm. Annie Mestariampuja). Vallineva on myös tehnyt muutamia soololevytyksiä, kuten Keväinen muisto (1953), Kun joulupukki suukon sai (1953) ja Lasten liikennelaulu (1981). Vuonna 1954 hän voitti Levy-Aitta -lehden järjestämän uusien äänien suosikkikilpailun. Hän on esiintynyt myös yli 3000:ssa hautajaistilaisuudessa.

SULASOLin (Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto) Helsingin piirin hallitukseen Vallineva on kuulunut vuodesta 1982 ja liiton hallituksen sihteerinä hän toimi 1986-91. Helsingin Poliisilaulajien kunniapuheen-johtajaksi hänet kutsuttiin 1993. Kalevi Vallineva on saanut talvi- ja jatkosodan muistomitalit (1949 ja 1957), Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein (1963) ja SULASOLin hopeisen ansiomerkin (1986). Director Cantus arvonimi hänelle myönnettiin 1986.

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

Kimarakvartetti – Laulelmia ja romansseja 1954-1971 –cd-levy (FUGA 9180).

Yhtyeen jäsenten haastattelunauhat ja yhtyettä koskeva aineisto / Tero Halvorsenin kotiarkisto.

Valikoitu diskografia

  Vallineva, Kalevi:

1. Näinpäs minä kun joulupukki suukon sai, 1953, Scandia.

2. Se syömmeesi kätke, 1954. Scandia.

3. Keväinen muisto, 1954, Pohjoismaiden Sähkö Oy.

4. Lasten liikennelaulu, 1981, Delta.

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy