s. 0.0.1924 - 0.0.0, Kiukainen

k. 0.0.1992 - 0.0.0, Ulvila

Olavi Virta, Levytukku Oy:n tuotantopäällikkö ja Tuomen laulajakollega
Lauri Jauhiainen, monien Tuomen levytysten säveltäjä ja/tai sanoittaja

Veikko Tuomi aloitti muusikkona, banjoa soittamalla, jo ennen sotia, mutta hänen laulajanuransa alkoi Kauko Käyhkön järjestämästä koelaulusta. Tuomen ensilevytys oli Rytmi-merkille tallennettu valssi Alla Espanjan taivaan (vuodelta 1949), joka ei juuri herättänyt huomiota. Vuonna 1950 tallennettiin hänen läpimurtokappaleensa, tango Satu ruskeista silmistä, joka on suosittu ja tunnettu vielä nykyäänkin. Kohta sen jälkeen menestyivät tangot Vanhan vaahteran laulu ja Kotiseutuni. Tuomi lauloi tuolloin Levytukku Oy:n Triola-merkille. Myöhemmin levy-yhtiön tuotantopäällikkönä ollut Olavi Virta antoi miespuoliselle kakkoslaulajalle eli Tuomelle levytettäväksi usein sellaisia kappaleita, joitten menestykseen hän ei itse oikein uskonut tai joita hän ei pitänyt itselleen sopivina — Tuomi itse muisteli Virtaa näin: ”Ola oli kiva kaveri, mutta jos levytykseni menestyivät, hän ei ollut siitä iloinen.”

1950-luvulla ja myöhemminkin Tuomen ohjelmisto oli yleensä kotoisen kansanomaista, kaihoisaa ja maanläheistä. Monet hänen levytyksistään oli 50- ja 60-luvulla säveltänyt ja/tai sanoittanut Lauri Jauhiainen (myös Poika Peltosen salanimellä); Jauhiaisen tekoa ovat esim. em. Satu ruskeista silmistä ja Lempilauluni (yhdessä ”K. Kurjen” kanssa). Tuomi levytti myös mm. muutamia satakuntalaisen muusikon Onni Salomaan (1919—1980) sävellyksiä. Tästä yleiskuvasta poikkesivat esim. country-klassikon Jambalaya ensimmäinen levytys, jossa suomentajana oli Sauvo Puhtila (Saukki) ja sovittajana Kaarlo (Kalle) Valkama, Onni Gideon Tervosen havaijityylinen Waikikin joulukellot sekä Aune Haarlan (o.s Lahdelma, salanimiltään Aune Ala-Tuuhonen, Annuli ja Anu Tuulos) suomentaman Synnyinmaani tähdet -saksalaissävelmän levytys, jossa laulajaa säesti Mario Weberin orkesteri.

Tuomen laulunopettajana toimi monia muitakin laulajia valmentanut Olavi Nyberg. Varsinkin Tuomen 50-luvun laulutyyli on helposti tunnistettavissa — aikalaisarvostelija Mauno ”Pyörittäjä” Maunola kuvaili sitä seuraavaan tapaan: ”Onnen tie, T 5083 on miellyttävä tango-uutuus, jonka on säveltänyt ja riimittänyt Onni Salomaa. Veikko Tuomi laulaa hyvin, mutta käsittääkseni pieni pehmeys äänessä ei olisi hullummaksi. Silloin hänen laulussaan kuvastuisi entistäänkin selvemmin se ’sydämen sivistys’, käyttääkseni kirjeenvaihtoilmoitusten tuttua sanontaa, joka tämän kaltaisten tehtävien kyseessä ollen olisi omiaan herkistämään sukulaissielujen sydämet täyteen antaumukseen asti.” Myöhemmissä levytyksissä Tuomen ääni sai lisää pehmeyttä ja voimaakin, mutta menetti persoonallisuuttaan.

Tammikuussa 1961 tallennettu Olavi Karun säveltämä Sabina-tango sai television silloiselta Levyraadilta ohjelman siihenastisen historian alimman pistemäärän, mikä kenties osaltaan sai yleisön ostamaan levyä niin paljon, että se pysyi ostetuimpien iskelmien tilastoissa kokonaisen vuoden. Pentti Viherluodon säveltämä ja hänen veljensä ”Harry Etelän” tango Musta ruusu oli levytetty Henry Theelin tulkintana jo v. 1956, mutta vasta Tuomen taltiointi maaliskuulta 1962 nosti kappaleen suosioon. Omien sanojensa mukaan laulaja ei koskaan ollut listojen kärjessä, mutta "pysyi aina kivasti mukana kuvioissa".

Veikko Tuomi sävelsi ja/tai sanoitti v. 1953 beguinen Sinulle, v. 1955 Penkille jääneen jenkan, v. 1956 valssin Suurin unelmani sekä myöhemmin 1970-luvulla alun toistakymmentä kappaletta kuten Uskoo, toivoo ja luottaa. Laulajan levytysten määräksi kertyi kaikkiaan noin 220 kappaletta.

Tuomi pysyi ikänsä uskollisena kotimaakunnalleen Satakunnalle, jossa hän mm. omisti pitkään Valtatie Kakkonen –tanssipaikan Harjavallassa. Hän kuoli tammikuussa 1992 Porissa sairauskohtaukseen 67-vuotiaana.

LÄHTEET:

von Bagh, Peter — Hakasalo, Ilpo: Iskelmän kultainen kirja. Keuruu 1986 Otava, s. 361—363.

 Anon. 1992. ”Maaseudun tanssilavojen jäyhä tangon taitaja.” (Nekrologi.) Helsingin Sanomat 12.1.1992, s. A 4.

Veikko Tuomi ja Triola-orkesteri, joht. Klaus Salmi: Lempilauluni, tangolaulu. Säv. & san. Lauri Jauhiainen & K. Kurki [= Klaus Salmi], sov. Matti Viljanen. 1951 Levytukku/Triola.

Veikko Tuomi ja Ramblers-orkesteri, joht. Klaus Salmi: Vanhan vaahteran laulu, tango. Säv. & san. Eino Partanen. 1952 Levytukku/Triola.

Veikko Tuomi ja Mario Weberin orkesteri: Synnyinmaani tähdet (Heimat, deine Sterne), foksi. Säv. Werner Bochmann, san. Ernst Knauf, suom. Annuli [= Aune Haarla], sov. F. Busch. 1954 PSO/Finlandia.

Veikko Tuomi ja Kaarlo Valkaman orkesteri: Hiekkaa (Polvere), tango. Säv. Mario Micheletti, san. A. Galletti, suom. Saukki [= Sauvo Puhtila], sov. K. Valkama. 1957 Levytukku/Triola.

Veikko Tuomi ja Onni Gideon yhtyeineen: Joulu Pohjolassa (Jul i Norden), foksi. Säv. & san. Yngve Stoor, suom. Saukki [= Sauvo Puhtila], sov. Pentti Lasanen. 1960 PSO/Finlandia.

Veikko Tuomi: Päivänlaakson tie (In het dal van de Taag), foksi. Säv. Giovanni Lungi, suom. Pekka Saarto [= Sauvo Puhtila], sov. Pentti Lasanen. (Huomautus: Nuottipainoksessa kappaleen nimi on Päivän laakson tie.) 1963 PSO/Odeon

Veikko Tuomi ja Pentti Lasasen studio-orkesteri: Erämaajärven mökki, valssi. Säv. & san. Usko Kemppi, sov. Pentti Lasanen. 1965 PSO/Finlandia.

Veikko Tuomi: Voi hyvä Sylvi, humppafoksi. Säv. Reino Markkula, san. Saukki [= Sauvo Puhtila].