 |
|
Henkilötiedot
Veikko Tuomi
s. 0.0.1924 - 0.0.0, Kiukainen k. 0.0.1992 - 0.0.0, Ulvila
Teksti Jari J. Marjanen
Nimet
Täydellinen nimi | Vieno Veikko Tuomi | Oikea nimi | Veikko Tuomi | Aliakset | "Panelian satakieli" |
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika | 0.0.1924 - 0.0.0, Kiukainen |
Kuolinaika | 0.0.1992 - 0.0.0, Ulvila |
Roolit ja soittimet
Roolit | laulaja (päärooli), säveltäjä, sanoittaja, yrittäjä |
Muut henkilöyhteydet Olavi Virta, Levytukku Oy:n tuotantopäällikkö ja Tuomen laulajakollega Lauri Jauhiainen, monien Tuomen levytysten säveltäjä ja/tai sanoittaja
Veikko Tuomi aloitti muusikkona, banjoa soittamalla, jo ennen sotia, mutta
hänen laulajanuransa alkoi Kauko Käyhkön järjestämästä koelaulusta. Tuomen
ensilevytys oli Rytmi-merkille tallennettu valssi Alla Espanjan taivaan
(vuodelta 1949), joka ei juuri herättänyt huomiota. Vuonna 1950 tallennettiin
hänen läpimurtokappaleensa, tango Satu ruskeista silmistä, joka on
suosittu ja tunnettu vielä nykyäänkin. Kohta sen jälkeen menestyivät tangot Vanhan
vaahteran laulu ja Kotiseutuni. Tuomi lauloi tuolloin Levytukku Oy:n
Triola-merkille. Myöhemmin levy-yhtiön tuotantopäällikkönä ollut Olavi Virta
antoi miespuoliselle kakkoslaulajalle eli Tuomelle levytettäväksi usein
sellaisia kappaleita, joitten menestykseen hän ei itse oikein uskonut tai joita
hän ei pitänyt itselleen sopivina — Tuomi itse muisteli Virtaa näin: ”Ola oli
kiva kaveri, mutta jos levytykseni menestyivät, hän ei ollut siitä iloinen.”
1950-luvulla ja myöhemminkin Tuomen ohjelmisto oli yleensä kotoisen
kansanomaista, kaihoisaa ja maanläheistä. Monet hänen levytyksistään oli 50- ja
60-luvulla säveltänyt ja/tai sanoittanut Lauri Jauhiainen (myös Poika Peltosen
salanimellä); Jauhiaisen tekoa ovat esim. em. Satu ruskeista silmistä ja
Lempilauluni (yhdessä ”K. Kurjen” kanssa). Tuomi levytti myös mm.
muutamia satakuntalaisen muusikon Onni Salomaan (1919—1980) sävellyksiä. Tästä
yleiskuvasta poikkesivat esim. country-klassikon Jambalaya ensimmäinen
levytys, jossa suomentajana oli Sauvo Puhtila (Saukki) ja sovittajana Kaarlo
(Kalle) Valkama, Onni Gideon Tervosen havaijityylinen Waikikin joulukellot
sekä Aune Haarlan (o.s Lahdelma, salanimiltään Aune Ala-Tuuhonen, Annuli ja Anu Tuulos) suomentaman Synnyinmaani
tähdet -saksalaissävelmän levytys, jossa laulajaa säesti Mario Weberin
orkesteri.
Tuomen laulunopettajana toimi monia muitakin laulajia valmentanut Olavi
Nyberg. Varsinkin Tuomen 50-luvun laulutyyli on helposti tunnistettavissa —
aikalaisarvostelija Mauno ”Pyörittäjä” Maunola kuvaili sitä seuraavaan tapaan:
”Onnen tie, T 5083 on miellyttävä tango-uutuus, jonka on säveltänyt ja
riimittänyt Onni Salomaa. Veikko Tuomi laulaa hyvin, mutta käsittääkseni pieni
pehmeys äänessä ei olisi hullummaksi. Silloin hänen laulussaan kuvastuisi
entistäänkin selvemmin se ’sydämen sivistys’, käyttääkseni
kirjeenvaihtoilmoitusten tuttua sanontaa, joka tämän kaltaisten tehtävien
kyseessä ollen olisi omiaan herkistämään sukulaissielujen sydämet täyteen
antaumukseen asti.” Myöhemmissä levytyksissä Tuomen ääni sai lisää pehmeyttä ja
voimaakin, mutta menetti persoonallisuuttaan.
Tammikuussa 1961 tallennettu Olavi Karun säveltämä Sabina-tango sai
television silloiselta Levyraadilta ohjelman siihenastisen historian alimman
pistemäärän, mikä kenties osaltaan sai yleisön ostamaan levyä niin paljon, että
se pysyi ostetuimpien iskelmien tilastoissa kokonaisen vuoden. Pentti
Viherluodon säveltämä ja hänen veljensä ”Harry Etelän” tango Musta ruusu
oli levytetty Henry Theelin tulkintana jo v. 1956, mutta vasta Tuomen
taltiointi maaliskuulta 1962 nosti kappaleen suosioon. Omien sanojensa
mukaan laulaja ei koskaan ollut listojen kärjessä, mutta "pysyi aina
kivasti mukana kuvioissa".
Veikko Tuomi sävelsi ja/tai sanoitti v. 1953 beguinen Sinulle, v.
1955 Penkille jääneen jenkan, v. 1956 valssin Suurin unelmani sekä
myöhemmin 1970-luvulla alun toistakymmentä kappaletta kuten Uskoo, toivoo ja
luottaa. Laulajan levytysten määräksi kertyi kaikkiaan noin 220 kappaletta.
Tuomi pysyi ikänsä uskollisena kotimaakunnalleen
Satakunnalle, jossa hän mm. omisti pitkään Valtatie Kakkonen –tanssipaikan
Harjavallassa. Hän kuoli tammikuussa 1992 Porissa sairauskohtaukseen
67-vuotiaana.
LÄHTEET:
von Bagh, Peter — Hakasalo, Ilpo: Iskelmän kultainen kirja. Keuruu
1986 Otava, s. 361—363.
Anon. 1992.
”Maaseudun tanssilavojen jäyhä tangon taitaja.” (Nekrologi.) Helsingin
Sanomat 12.1.1992, s. A 4.
Veikko Tuomi ja
Triola-orkesteri, joht. Klaus Salmi: Lempilauluni, tangolaulu. Säv.
& san. Lauri Jauhiainen & K. Kurki [= Klaus Salmi], sov. Matti
Viljanen. 1951 Levytukku/Triola.
Veikko Tuomi ja
Ramblers-orkesteri, joht. Klaus Salmi: Vanhan vaahteran laulu, tango.
Säv. & san. Eino Partanen. 1952 Levytukku/Triola.
Veikko Tuomi ja Mario
Weberin orkesteri: Synnyinmaani tähdet
(Heimat, deine Sterne), foksi. Säv. Werner Bochmann, san. Ernst Knauf,
suom. Annuli [= Aune Haarla], sov. F. Busch. 1954 PSO/Finlandia.
Veikko
Tuomi ja Kaarlo Valkaman orkesteri: Hiekkaa (Polvere), tango. Säv. Mario
Micheletti, san. A. Galletti, suom. Saukki [= Sauvo Puhtila], sov. K. Valkama.
1957 Levytukku/Triola.
Veikko Tuomi ja Onni
Gideon yhtyeineen: Joulu Pohjolassa (Jul i Norden), foksi. Säv. & san. Yngve Stoor, suom. Saukki [= Sauvo Puhtila], sov. Pentti Lasanen. 1960 PSO/Finlandia.
Veikko Tuomi: Päivänlaakson
tie (In het dal van de Taag), foksi. Säv. Giovanni Lungi, suom. Pekka
Saarto [= Sauvo Puhtila], sov. Pentti Lasanen. (Huomautus: Nuottipainoksessa
kappaleen nimi on Päivän laakson tie.) 1963 PSO/Odeon
Veikko Tuomi ja Pentti
Lasasen studio-orkesteri: Erämaajärven mökki, valssi. Säv. & san.
Usko Kemppi, sov. Pentti Lasanen. 1965 PSO/Finlandia.
Veikko Tuomi: Voi
hyvä Sylvi, humppafoksi. Säv. Reino Markkula, san. Saukki [= Sauvo Puhtila].
|
|
|