Hiski Salomaa oli suosittu esiintyjä amerikansuomalaisten
keskuudessa 1920-luvulla. Salomaa
esiintyi amerikansuomalaisille paikallisilla seurantaloja vastaavilla
´haaleilla´, joita ylläpitivät erilaiset järjestöt ja työväenyhdistykset. Hiski
Salomaa myös levytti Yhdysvalloissa18
levyä vuosina 1927-1931. Hiski Salomaan levyt ovat sikäli merkittävä osa
suomalaisen äänilevyn historiaa, että äänilevytuotanto oli tuohon aikaan
Suomessa lähes pysähdyksissä eikä ajanjaksona
1917-25 Suomessa ei tehty yhtään äänilevyä.
Hiski Salomaan kappaleet kuvasivat amerikansuomalaisen
elämää. Kappaleiden teemoista nousevat
esiin toisaalta uuden asuinpaikan tuomat mahdollisuudet, toisaalta nostalginen
kaipuu entiseen kotimaahan. Myös uuden
asuinpaikat ajankohtaiset tapahtumat olivat Hiski Salomaan kappaleiden aiheita.
Kuplettilauluille tyypillinen kulkuriteeman tulee myös esiin Salomaan
kappaleissa. Kappaleiden teksteissä toistuvat amerikansuomalaisille tutut
teemat, sanonnat ja paikkakunnat.
Kenties siksi ne olivatkin aikanaan niin suosittuja amerikansuomalaisten
keskuudessa.
Siirtolaisten karun arjen ja työläisammattien kuvaus oli
olennainen osa Salomaan kappaleiden tematiikkaa. Kappaleiden teksteistä löytyy
kuitenkin myös huumoria. Työläistaustasta laulaminen oli Salomaalle luontevaa,
sillä hänen oma siviiliammattinsa oli räätäli.
Hiski Salomaa
paitsi esitti, usein myös sanoitti ja sävelsi omat kappaleensa. Laulujen sovitukset ovat ajankohtaansa
nähden moderneja, sillä Salomaan
levytyksissä käytettiin taitavia amerikansuomalaisia muusikoita. J. Alfred
Tannerin 1920-luvun kappaleisiin
verrattuna Salomaan kappaleiden säestys on jo selvästi modernimpaa. Hiskin
lauluääni sen sijaan oli kansanomainen
ja kaikenlaista hienostelua kaihtava.
Hiski Salomaan tunnetuimmat kappaleet ovat Tiskarin
polkka ja Lännen Lokari.
Biografiatekstissä käytetyt lähteet:
von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986. Iskelmän kultainen kirja.
Keuruu: Otava. S. 14.
Gronow, Pekka, 2004. Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Toim.
Gronow, Pekka & Lindfors, Jukka & Nyman Jake. Helsinki: Tammi. S. 91-94.
Hirviseppä, Reino 1969. Hupilaulun taitajia Pasi Jääskeläisestä Juha
Watt Vainioon. Porvoo: WSOY. S. 136
Jalkanen Pekka & Kurkela, Vesa 2004. Suomen musiikin historia.
Populaarimusiikki. Porvoo: WSOY. S. 223