BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Pentti Viherluoto

s. 9.3.1915, Turku
k. 19.11.2004, Turku

Teksti Jari J. Marjanen
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiPentti Armas Viherluoto
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika9.3.1915, Turku
Kuolinaika19.11.2004, Turku
Roolit ja soittimet
Roolitsäveltäjä (päärooli), sanoittaja, laulaja, muusikko
Soittimetbanjo (pääinstrumentti), kitara, kontrabasso
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Muut henkilöyhteydet
Veikko Lavi, sävellysten sanoittaja ja esittäjä
Aimo Viherluoto, laulujen sanoittaja, nuorena kuollut veli
Biografia

Pentti Viherluoto syntyi Turussa 9. maaliskuuta 1915. Synnyin- ja kuolinkaupunki Turulla ja sen lähiympäristöllä sekä turkulaisella Sointu-levymerkillä oli tärkeä osansa Viherluodon elämässä. Viherluoto vietti samalla seudulla, Ruissalon-mökillään, lähes kaikki kesänsä. Entisen pääkaupunkimme tienoilta saivat Viherluodon veljesten tuotannossa aiheensa esim. Musta ruusu (”Vanhan linnan puistossa...”) ja Ruissalon sinikellot. Viherluoto vaikutti kotipuolessaan tanssikiellon kumoamisen jälkeen 1950-luvulla Buli Buli -, Hopeakuu- ja Iloiset soit­toniekat –nimisissä yhtyeissä ja esiintyi kitaroineen vielä eläkepäivinäänkin (usein pienissä piireissä).

Useimpiin Viherluodon sävellyksiin tekstin teki hänen vuonna 1956 edesmennyt (Harry Etelän salanimeä käyttänyt) veljensä Aimo Viherluoto. Pentti Viherluoto sanoitti joskus myös itse: muun muassa kappaleet Aarteeni kallein, Kes­kiyön auringon maa, Myllysil­lan luona ja Päiväkirja ovat hä­nen kynästään. Aamu Airistolla syntyi sodan pauhinassa koti-ikävästä. Aimo Viherluodon varhaisen kuoleman jäl­keen Pentti Viherluoto sävelsi mm. laulaja Veikko Lavin tekemiä tekstejä, joista mainittakoon Turun surusilmä ja Ruusuja lurjukselta. Säveltäjä teki lau­luja myös turkulaisen Pekka Niemen eli nimimerkki Sulo Säkeistön sa­noihin.

Viherluoto oli itseoppinut muusikko, joka soitti turkulaisissa yhtyeissä kitaraa ja banjoa jo 1930-luvulla sekä toimi laulusolistinakin. Ensimmäinen oma sävellys Hölmöläisen polkka syntyi kanteleella jo 12-vuotiaana. Hän oli myös taitava piirtäjä, ja jo nuorena poikana hän piirsi sarjakuvia: Uuteen Auraan Keikari-­Kallua ja Turun Sanomiin Meri­mies-Oskaria. Hän teki musiikin v. 1945 valmistuneeseen Aarne ja Eino Kivimäen turkulaiselokuvaan Huijarien huvittavat huiputtajat. Viherluodolla oli lähes viisikymmentä vuotta päivätyö kirjapainossa kemigrafina, josta työstä hän jäi eläkkeelle v. 1978.

Viherluodon sävellyksiä ovat levyttäneet monet merkittävät laulajamme A. Aimosta (Aimo Andersson), Henry Theelistä, Olavi Virrasta, Georg Malmsténista ja Veikko Tuomes­ta Veikko Laviin ja Katri Helenaan. Katri Helenan ura lähti oikeastaan käyntiin Puhelinlangat laulaa –kappaleella, jonka sen säveltäjä oli itse laulanut foksina levylle jo v. 1947 Electro-merkille; tarinan mukaan Aimo Viherluoto oli ker­ran Ruissalon huvilalta kaupun­kiin lähtiessään myöhästynyt viimeisestä linja-autosta ja lähtenyt kävelemään pitkin maantietä, jolloin hän oli kuunnellut yön ja omien askeltensa ääniä, mistä syntyi laulun teksti, johon Pentti Viherluoto sitten kirjoitti hilpeän sävelen. Viherluoto itse levytti vuosien varrella yhteensä hieman yli 40 kappaletta ja lauloi vielä v. 1992 Muistojen kitara –levyn.

Pentti Viherluoto tunnettiin vaatimattomana ja huumorintajuisena herrasmiehenä; hän itse muisteli radio-ohjelmassa herättäneensä muusikkona joskus hämmennystä, koska hän oli ”sekä siisti että raitis”.

KIRJALLISET LÄHTEET:

Suominen, Raili & Latvakangas, Eva 2004. ”Viherluodon sävel soi suomalaisten muistoissa.” Turun Sanomat 20.11.2004.

Niiniluoto, Maarit 2004. ”Punaisten lehtien hiljainen säveltäjä.” (Nekrologi.) Helsingin Sanomat 21.11.2004

Valikoitu diskografia

SÄVELLYKSIÄ JA SANOITUKSIA MUITTEN ESITTÄMINÄ:

Olavi Virta: Älä unhoita, valssi. 1942 Rytmi

Eero Wäre: Kaukainen ystävä, tango. 1942

A. Aimo [= Aimo Andersson]: Aamu Airistolla, valssi. 1945 Sointu

Allan Koskinen: Ruissalon sinikellot, foksi. 1950 Sointu

Olavi Virta: Punaiset lehdet, tango. Scandia/Nor-Disc 1962

Katri-Helena [Koistinen]: Puhelinlangat laulaa, letkajenkka. 1964 Parlophone

Veikko Tuomi: Sinun tähtesi armain, tango. 1965 PSO/Odeon

OMIA LAULUESITYKSIÄ:

Pieni polku. (San. ”Harry Etelä”.) 1944 Sointu

Marjukka-tyttöni (oma sanoitus). 1967 PSO/Finlandia

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy