Pentti Viherluoto syntyi Turussa 9. maaliskuuta 1915.
Synnyin- ja kuolinkaupunki Turulla ja sen
lähiympäristöllä sekä turkulaisella Sointu-levymerkillä oli tärkeä osansa
Viherluodon elämässä. Viherluoto vietti samalla seudulla, Ruissalon-mökillään,
lähes kaikki kesänsä. Entisen pääkaupunkimme tienoilta saivat Viherluodon veljesten
tuotannossa aiheensa esim. Musta ruusu (”Vanhan linnan puistossa...”) ja
Ruissalon sinikellot. Viherluoto vaikutti kotipuolessaan tanssikiellon
kumoamisen jälkeen 1950-luvulla Buli Buli -, Hopeakuu- ja Iloiset soittoniekat
–nimisissä yhtyeissä ja esiintyi kitaroineen vielä eläkepäivinäänkin (usein
pienissä piireissä).
Useimpiin
Viherluodon sävellyksiin tekstin teki hänen vuonna 1956 edesmennyt (Harry
Etelän salanimeä käyttänyt) veljensä Aimo Viherluoto. Pentti Viherluoto
sanoitti joskus myös itse: muun muassa kappaleet Aarteeni kallein, Keskiyön
auringon maa, Myllysillan luona ja Päiväkirja ovat hänen
kynästään. Aamu Airistolla syntyi sodan pauhinassa koti-ikävästä. Aimo
Viherluodon varhaisen kuoleman jälkeen Pentti Viherluoto sävelsi mm. laulaja Veikko
Lavin tekemiä tekstejä, joista mainittakoon Turun surusilmä
ja Ruusuja lurjukselta. Säveltäjä teki lauluja myös turkulaisen Pekka
Niemen eli nimimerkki Sulo Säkeistön sanoihin.
Viherluoto
oli itseoppinut muusikko, joka soitti turkulaisissa yhtyeissä kitaraa ja banjoa
jo 1930-luvulla sekä toimi laulusolistinakin. Ensimmäinen oma sävellys Hölmöläisen
polkka syntyi kanteleella jo 12-vuotiaana. Hän oli myös taitava piirtäjä,
ja jo nuorena poikana hän piirsi sarjakuvia: Uuteen
Auraan Keikari-Kallua ja Turun Sanomiin Merimies-Oskaria. Hän
teki musiikin v. 1945 valmistuneeseen Aarne
ja Eino Kivimäen turkulaiselokuvaan Huijarien huvittavat
huiputtajat. Viherluodolla
oli lähes viisikymmentä vuotta päivätyö kirjapainossa kemigrafina, josta työstä
hän jäi eläkkeelle v. 1978.
Viherluodon sävellyksiä ovat
levyttäneet monet merkittävät laulajamme A. Aimosta (Aimo Andersson), Henry
Theelistä, Olavi Virrasta, Georg Malmsténista ja Veikko
Tuomesta Veikko Laviin ja Katri Helenaan. Katri Helenan ura lähti
oikeastaan käyntiin Puhelinlangat laulaa –kappaleella, jonka sen
säveltäjä oli itse laulanut foksina levylle jo v. 1947 Electro-merkille;
tarinan mukaan Aimo Viherluoto oli
kerran Ruissalon huvilalta kaupunkiin lähtiessään myöhästynyt viimeisestä
linja-autosta ja lähtenyt kävelemään
pitkin maantietä, jolloin hän oli kuunnellut yön ja omien askeltensa ääniä,
mistä syntyi laulun teksti, johon Pentti Viherluoto sitten kirjoitti hilpeän
sävelen. Viherluoto itse levytti
vuosien varrella yhteensä hieman yli 40 kappaletta ja lauloi vielä v. 1992 Muistojen
kitara –levyn.
Pentti Viherluoto tunnettiin vaatimattomana ja huumorintajuisena
herrasmiehenä; hän itse muisteli radio-ohjelmassa herättäneensä muusikkona
joskus hämmennystä, koska hän oli ”sekä siisti että raitis”.
KIRJALLISET LÄHTEET:
Suominen, Raili & Latvakangas, Eva 2004. ”Viherluodon
sävel soi suomalaisten muistoissa.” Turun Sanomat 20.11.2004.
Niiniluoto, Maarit 2004. ”Punaisten lehtien hiljainen säveltäjä.” (Nekrologi.) Helsingin Sanomat
21.11.2004