BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Arvi Hänninen

s. 15.7.1905, Mikkeli
k. 27.10.1959, Oulu

Teksti Veikko Tiitto
Perustiedot
Nimet
Oikea nimiArvi Albin Hänninen
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika15.7.1905, Mikkeli
Kuolinaika27.10.1959, Oulu
Roolit ja soittimet
Roolitlaulaja
Soittimetlaulu
Linkit
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Vaikuttajat
Niilo E. Saarikko, tuottaja
Biografia

Arvi Albin Hänninen syntyi Mikkelissä 15.7.1905. Sieltä hän muutti1920-luvulla perheensä mukana Ouluun. Työikäiseksi vartuttuaan hän menitöihin Åströmin nahkatehtaalle, jossa tulikin sitten työskentelemään 1950-luvulle asti. 

Vuonna 1933 Hänninen pääsi levyttämään. Näin hänestä tuli ensimmäinenoululainen, jonka ääni ikuistettiin äänilevylle. Samalla hän oli myös Kaarlo Kydön ohella ensimmäinen Lontoossa levyttänyt suomalainen levylaulaja. Hännisen lauluääntä voisi kuvailla lähinnä pehmeäksi, ei kuitenkaan ns. sametinpehmeäksi. Se ei ollut matala eikä korkeakaan.

Arvi Hänninen levytti ensimmäiset levynsä Levytukku-yhtiölle, jota johti
siihen aikaan Niilo E. Saarikko. Yhtiö julkaisi levyjä Polydor- ja Edison Bell-merkeille.
Polydor-levyillä säesti Walter Schutzen Filmiorkesteri. Ne levytettiin Berliinissä ja
laulusolisteina olivat sen ajan uudet laulajat Kauno Raivio ja Arvi Hänninen sekä Niilo E. Saarikko itse. Edison Bell-levyt tehtiin Lontoossa. Niiden taustat soitti hanuristi Paavo Raivonen sekä Edison Bell-orkesteri. Laulusolisteina olivat johtaja Saarikon ohella Kaarlo Kytö ja Arvi Hänninen. Berliinissä levytyksiä tehtiin puolensataa, Lontoossa parikymmentä. Näistä osa julkaistiin vasta seuraavan vuoden puolella, osaa ei koskaan. Berliinin levytyksistä noin puolet oli Arvi Hännisen. Suurin osa levytetyistä kappaleista oli kotimaista alkuperää. Ulkomaisista mainittakoon Voitko vislata Hanna (Kan du visla Johanna), jossa Hänninen ohella esiintyy myös tuntemattomaksi jäänyt naissolisti. Berliinissä levytetyistä tunnetuimpia oli Kotimaan kaiho, jonka oli säveltänyt Aarne Nuotio ja sanoittanut Toivo Elomaa.

Levytukku julkaisi v. 1934 lähinnä Rektophon- ja Bellacord-merkkisiä levyjä. Laulusolisteina Rektophon.levyillä olivat Hänninen ja Saarikko, säestäjänä P. Raivonen ja Rektophon-orkesteri. Bellacord-levyillä lauloi heidän lisäkseen Matti Jurva. Levytykset tapahtuivat Riiassa, Latviassa. Yhden neljäsosan niistä säesti Kalle Valkama ja Rektophon-orkesteri, yhden neljänneksen Matti Jurva ja Rektophon-orkesteri. Arvi Hännisen levytyksistä mainittakoon Uuno Mattilan säveltämä Karnevaaliprinsessa, jonka sanat Veikko Virmajoen, Missä on ystäväin (sävel: Arvo Koskimaa, sanat: Veikko Virmajoki), Armasta muistellessa (sävel: A.Yrjölä, sanat:Veikko Virmajoki) ja Vähän sitä ja tätä (sävel: U.Mattila, sanat: ToivoElomaa). Viimeisessä neljänänneksessä Bellacord-levyistä säesti Theodor Weiss ja Bellacord-orkesteri sekä lauloi Arvi Hänninen, kappaleista mainittakoon mm. Sinä olet kuin nukke ja Balalaikka.

Hännisen kotikaupunki Oulu oli 1930-luvun alkupuolella vielä pieni kaupunki, joten levyttämään päässyt henkilö muodostui pian paikalliseksi kuuluisuudeksi. Oululainen sanomalehti Kaleva nimeääkin Arvi Hännisen artikkelissaan 14. toukokuuta 1933 "tunnetuksi kotoiseksi laulajaksi." Ulkoiselta olemukseltaan Hännisen mainitaan olleen sopusuhtainen ja komea. Luonteeltaan hän oli ulospäin suuntautuva, avoin ja positiivinen ja niinpä hän sulautuikin luontevasti paikallisiin kulttuuripiireihin.

Vuonna 1935 Arvi Hänninen levytti yhdessä Eugen Malmstenin ja Rytmi-poikien kanssa Helsingissä. Levykappaleita oli puolisenkymmentä. Tämän session tunnetuimpia lienee Usko Kempin Abessinia-foksi. Samanavuonna hän levytti vielä Saarikon Levytukku Oy:lle Swingers-orkesterin säestämänä muutaman kappaleen Polydor-levymerkillä. Nämä jäivätkin
viimeisiksi Hännisen Levytukulle levyttämistä kappaleista.

Viimeiset levytyksensä, kymmenkunta iskelmää Arvi Hänninen teki turkulaiselle Sointu-levymerkille vuonna 1938. Näistä tunnetuin on nimimerkki F. Voiton (Usko Kemppi) säveltämä ja sanoittama foksi Katulyhdyt.

Arvi Hänninen ei koskaan laulanut ammatikseen. Musiikki oli hänelle perheeseen rahaa tuova harrastus. Mutta vaikka Hännisen uralevylaulajanaloppuikin lyhyeen, niin hänen  lauluharrastuksensa jatkui lähes elämänloppuun saakka. Hän lauloi kuoroissa ja myös näytteli musiikkiroolejaOulun Näyttämöllä. Parhaimmillaan hän oli sankarirooleissa. Juhani Hänninen on myöhemmin kertonut hänen isänsä bravuurinumeron olleen Viktorian husaarin roolissa.

1950-luvun loppupuolella Arvi Hänninen perusti Ouluun oman nahka-alan yrityksen. Vaikka hänen   terveytensä oli aina ollut hyvä, niin kuolema tuli yllättäen. Hän kuoli sydänkohtaukseen  27.10.1959 vain 54-vuotiaana.

Nykyiselle sukupolvelle laulaja Arvi Hänninen on jäänyt tuntemattomaksi. Hänen kohdalleen kun ei aikoinaan sattunut osumaan yhtään ns. suurta'hittiä.' Myös hänen levytyksistään ainoastaan vain pieni osa onmyöhemmin tallennettu LP- tai CD-formaattiin. Muutamia hänen aikoinaan levyttämiään kappaleita on kuitenkin levytetty aikojen saatossa uudelleen. Tunnetuin näistä lienee Tamara tanssii Annikki Tähden levytyksenä.

Biografiatiekstissä käytetyt lähteet:

Kukkonen, Einari 1980: Isoisän gramofoni. Suomalaisen levyiskelmänvaiheita 1929-39. Jyväskylä: Kustannuskolmio. s. 106, 113-116, 126-129, 138, 156, 157, 224.

Helin, Pekka 2001. "Arvi Hänninen oli ensimmäinen oululainen levylaulaja". Kaleva 22.6.2001: 38.

Valikoitu diskografia

Arvi Hänninen 1933: Tamara tanssii (tango, säv. Walter Rae [=Valto Tynnilä], san. Veikko
Virmajoki [=Arvo Kalliola], sov. Arno Oja [=Alvar Kosunen]) Levytukku /
Edison Bell.

Arvi Hänninen 1933: Myrskylaulu (valssi, säv. Walter Rae [=Valto Tynnilä], san. Veikko
Virmajoki [=Arvo Kalliola], sov. Kaarlo Valkama) Levytukku / Edison Bell.

Arvi Hänninen 1933: Niilin rannalla (foxtrot, säv. Uuno Mattila, san. Toivo Elomaa, sov.
Kaarlo Valkama) Levytukku / Edison Bell.

Arvi Hänninen 1933: Viimeisin uutuus (foxtrot, säv. & san. U. Talka [=Usko Kemppi], sov.
Kaarlo Valkama) Levytukku / Polydor.

Arvi Hänninen 1933: Kotimaan kaiho (foxtrot, säv. Aarne Nuotio, san. Toivo Elomaa, sov.
Kaarlo Valkama) Levytukku / Polydor.

Arvi Hänninen 1933:Tehtaan tyttö (laulelma, säv. & san. tuntematon, sov. H. Raine [=Hannes
Konno]) Levytukku /Polydor.

Arvi Hänninen 1934: Voitko vislata Hanna (Kan du visla, Johanna? jenkka, säv. Sten Axelsson, san. T. Nuoli) Levytukku / Polydor.

Arvi Hänninen 1935: Abessinia (foxtrot, säv. & san. U. Talka [=Usko Kemppi], sov. Kaarlo
Valkama) Levytukku / Polydor.

Arvi Hänninen 1938: Yö lehmusten varjossa (tango, säv. & san. Usko Hurmerinta [myöh.
Kemppi]) Sointu.

Arvi Hänninen 1938: Lea (tango, säv. & san. Vilho Roinila) Sointu.

Arvi Hänninen 1938: Juliana (valssi, säv. & san. F. Voitto [=Usko Kemppi]) Sointu.

Arvi Hänninen 1938: Katulyhdyt (foxtrot, säv. & san. F. Voitto [=Usko Kemppi]) Sointu.

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy