Arvi Albin Hänninen syntyi Mikkelissä
15.7.1905. Sieltä hän muutti1920-luvulla perheensä mukana Ouluun.
Työikäiseksi vartuttuaan hän menitöihin Åströmin nahkatehtaalle, jossa tulikin
sitten työskentelemään 1950-luvulle asti.
Vuonna 1933 Hänninen pääsi levyttämään. Näin hänestä
tuli ensimmäinenoululainen, jonka ääni ikuistettiin äänilevylle.
Samalla hän oli myös Kaarlo Kydön ohella ensimmäinen Lontoossa
levyttänyt suomalainen levylaulaja. Hännisen lauluääntä voisi kuvailla
lähinnä pehmeäksi, ei kuitenkaan ns. sametinpehmeäksi. Se ei ollut
matala eikä korkeakaan.
Arvi Hänninen levytti ensimmäiset levynsä
Levytukku-yhtiölle, jota johti
siihen aikaan Niilo E. Saarikko. Yhtiö julkaisi levyjä Polydor- ja Edison
Bell-merkeille.
Polydor-levyillä säesti Walter Schutzen Filmiorkesteri. Ne
levytettiin Berliinissä ja
laulusolisteina olivat sen ajan uudet laulajat
Kauno Raivio ja Arvi Hänninen sekä Niilo E. Saarikko itse. Edison
Bell-levyt tehtiin Lontoossa. Niiden taustat soitti hanuristi Paavo
Raivonen sekä Edison Bell-orkesteri. Laulusolisteina olivat johtaja
Saarikon ohella Kaarlo Kytö ja Arvi Hänninen. Berliinissä levytyksiä
tehtiin puolensataa, Lontoossa parikymmentä. Näistä osa julkaistiin
vasta seuraavan vuoden puolella, osaa ei koskaan. Berliinin levytyksistä
noin puolet oli Arvi Hännisen. Suurin osa levytetyistä kappaleista oli
kotimaista alkuperää. Ulkomaisista mainittakoon Voitko vislata Hanna
(Kan du visla Johanna), jossa Hänninen ohella esiintyy myös
tuntemattomaksi jäänyt naissolisti. Berliinissä levytetyistä tunnetuimpia oli
Kotimaan kaiho, jonka oli säveltänyt Aarne Nuotio ja sanoittanut Toivo
Elomaa.
Levytukku julkaisi v. 1934 lähinnä Rektophon- ja
Bellacord-merkkisiä levyjä. Laulusolisteina Rektophon.levyillä olivat
Hänninen ja Saarikko, säestäjänä P. Raivonen ja Rektophon-orkesteri.
Bellacord-levyillä lauloi heidän lisäkseen Matti Jurva. Levytykset
tapahtuivat Riiassa, Latviassa. Yhden neljäsosan niistä säesti Kalle Valkama ja
Rektophon-orkesteri, yhden neljänneksen Matti Jurva ja
Rektophon-orkesteri. Arvi Hännisen levytyksistä mainittakoon Uuno Mattilan säveltämä
Karnevaaliprinsessa, jonka sanat Veikko Virmajoen, Missä on ystäväin
(sävel: Arvo Koskimaa, sanat: Veikko Virmajoki), Armasta muistellessa
(sävel: A.Yrjölä, sanat:Veikko Virmajoki) ja Vähän sitä ja tätä (sävel:
U.Mattila, sanat: ToivoElomaa). Viimeisessä neljänänneksessä
Bellacord-levyistä säesti Theodor Weiss ja Bellacord-orkesteri sekä lauloi Arvi
Hänninen, kappaleista mainittakoon mm. Sinä olet kuin nukke ja
Balalaikka.
Hännisen kotikaupunki Oulu oli 1930-luvun
alkupuolella vielä pieni kaupunki, joten levyttämään päässyt henkilö
muodostui pian paikalliseksi kuuluisuudeksi. Oululainen sanomalehti Kaleva
nimeääkin Arvi Hännisen artikkelissaan 14. toukokuuta 1933
"tunnetuksi kotoiseksi laulajaksi." Ulkoiselta olemukseltaan Hännisen mainitaan
olleen sopusuhtainen ja komea. Luonteeltaan hän oli ulospäin suuntautuva,
avoin ja positiivinen ja niinpä hän sulautuikin luontevasti
paikallisiin kulttuuripiireihin.
Vuonna 1935 Arvi Hänninen levytti yhdessä Eugen
Malmstenin ja Rytmi-poikien kanssa Helsingissä. Levykappaleita
oli puolisenkymmentä. Tämän session tunnetuimpia lienee Usko Kempin
Abessinia-foksi. Samanavuonna hän levytti vielä Saarikon Levytukku
Oy:lle Swingers-orkesterin säestämänä muutaman kappaleen
Polydor-levymerkillä. Nämä jäivätkin
viimeisiksi Hännisen Levytukulle levyttämistä
kappaleista.
Viimeiset levytyksensä, kymmenkunta iskelmää Arvi
Hänninen teki turkulaiselle Sointu-levymerkille vuonna 1938.
Näistä tunnetuin on nimimerkki F. Voiton (Usko Kemppi) säveltämä ja
sanoittama foksi Katulyhdyt.
Arvi Hänninen ei koskaan laulanut ammatikseen.
Musiikki oli hänelle perheeseen rahaa tuova harrastus. Mutta vaikka
Hännisen uralevylaulajanaloppuikin lyhyeen, niin hänen lauluharrastuksensa
jatkui lähes elämänloppuun saakka. Hän lauloi kuoroissa ja myös
näytteli musiikkiroolejaOulun Näyttämöllä. Parhaimmillaan hän oli
sankarirooleissa. Juhani Hänninen on myöhemmin kertonut hänen isänsä
bravuurinumeron olleen Viktorian husaarin roolissa.
1950-luvun loppupuolella Arvi Hänninen perusti
Ouluun oman nahka-alan yrityksen. Vaikka hänen terveytensä oli aina
ollut hyvä, niin kuolema tuli yllättäen. Hän kuoli sydänkohtaukseen
27.10.1959 vain 54-vuotiaana.
Nykyiselle sukupolvelle laulaja Arvi Hänninen on
jäänyt tuntemattomaksi. Hänen kohdalleen kun ei aikoinaan sattunut
osumaan yhtään ns. suurta'hittiä.' Myös hänen levytyksistään ainoastaan
vain pieni osa onmyöhemmin tallennettu LP- tai CD-formaattiin.
Muutamia hänen aikoinaan levyttämiään kappaleita on kuitenkin levytetty
aikojen saatossa uudelleen. Tunnetuin näistä lienee Tamara tanssii
Annikki Tähden levytyksenä.
Biografiatiekstissä käytetyt lähteet:
Kukkonen, Einari 1980: Isoisän gramofoni.
Suomalaisen levyiskelmänvaiheita 1929-39. Jyväskylä: Kustannuskolmio. s.
106, 113-116, 126-129, 138, 156, 157, 224.
Helin, Pekka 2001. "Arvi Hänninen oli
ensimmäinen oululainen levylaulaja". Kaleva 22.6.2001: 38.
