BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Tapani Kansa

s. 9.3.1949, Hamina

Teksti Erkki Pälli
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiAarre Tapani Kansa
TaitelijanimetTapani Kansa
AliaksetTapsa
SalanimetStaffan Folk
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika9.3.1949, Hamina
Ensilevytys23.8.1967, "Marianne" (Scandia KS 711)
Roolit ja soittimet
Roolitlaulaja (päärooli), säveltäjä, sanoittaja
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Vaikuttajat
Jaakko Salo, "keksijä", levytuottaja
Seppo Matintalo, levytuottaja
Hillel Tokazier, säveltäjäkumppani
Biografia

Tapani Kansa  oli jo lapsena kiinnostunut ennen muuta kevyestä musiikista ja osallistui 12-vuotiaana hanuristi Veikko Ahvenaisen järjestämään iskelmälaulukilpailuun Karhulassa. Menestys ei ollut kuitenkaan odotetunlainen, mutta lahjakas poika aloitti silti 1960-luvun puolivälissä lauluopinnot Kotkan musiikkiopistossa.

Muu koulunkäynti jäi Tapani Kansan osalta vähemmälle. Hän ehti hankkia elantonsa mm. bensiininjakelijana, rautakaupan myyjänä, TVH:n mittamiehenä ja  apupoikana sirkuksessa, josta hän karkasi vuonna 1967 Helsinkiin Scandia-levy-yhtiön järjestämään koelaulutilaisuuteen. Yhtiön tuotantopäällikkönä toiminut Jaakko Salo huomasi heti itsevarman nuorukaisen lahjat ja järjesti hänet syksymmällä levyttämään. Sävelmät olivat Marianne ja Lapsuuden vala (Scandia KS 711), joista ensin mainittu herätti siksi myönteistä huomiota, että tulokkaalle tarjottiin uusi yritys ennen kuin vuosi ehti vaihtua uuteen.

Uuden singlen vetonaulana oli mannermainen menestysiskelmä Manchester & Liverpool eli Pertti Reposen tekstittämänä Kauempaa ja kauempaa (Scandia KS 728), ja se saikin jo myös  suuren yleisön kiinnostumaan Tapani Kansasta. Uuden solistilupauksen todelliseksi läpimurroksi osoittautui kuitenkin maaliskuussa -68 taltioitu huikea tulkinta brittiläisen Tom Jonesin vaativasta miljoonahitistä Delilah (Scandia KS 745), josta kasvoi yksi vuoden myyntimenestyksistä myös tässä suomenkielisessä asussaan.

Tapani Kansan levytysura jatkui voitokkaasti, ohjelmistonaan mm. Ruotsista lainattu listaiskelmä Käymme yhdessä ain (Sonet T 6517), saksalaissävelmä Kuljen taas kotiin päin (Sonet T 6522) ja vaativuudellaan Delilah'n mieleen tuova brittihitti Eloise (Sonet T 6531). Todettakoon, että Kansa ei ollut vielä tässä vaiheessa vaihtanut yhtiötä, vaikka levymerkki olikin muuttunut. Syynä vaihdokseen olivat lähinnä kustannuspoliittiset seikat, kun Scandia oli hankkinut itselleen ruotsalaisen Sonetin edustuksen ja tarvitsi siihen tarkoitukseen kotimaisen tähtisolistin.

Vuonna 1969 julkaistiin myös Tapani Kansan ensimmäinen oma LP-levy, joka oli koottu hänen siihenastisista äänitteistään. Se myi niin hyvin - yli 10 000 kpl - että hänelle myönnettiin siitä maamme ensimmäinen virallinen kulta-LP. Laulaja itse oli kuitenkin kyllästynyt levyttämään vain käännösiskelmiä ja kaipasi muunkinlaista ohjelmistoa. Niinpä hän kokeili onneaan ikuistamalla keväällä -72 kokoelman Jaakko Salon uudelleen sovittamia vanhoja kotimaisia iskelmiä otsikolla Kultainen nuoruus (Scandia SLP 580), mikä merkitsi hänelle tervetullutta uutta aluevaltausta myös varttuneemman yleisön tietoisuuteen.

Pian tämän jälkeen Tapani Kansa joutui keskeyttämään uransa joksikin aikaa suorittaakseen asevelvollisuutensa, ja palattuaan siviiliin hän vastaanotti järjestyksessä toisen kultalevynsä, tällä kerralla kokoelmastaan Tapani Kansan parhaita (Scandia HSLP 142). 

Vuonna 1974 Tapani Kansa aloitti  opinnot Sibelius-Akatemiassa. Demonstroidakseen lahjakkuutensa Tapani Kansa levytti vuonna 1975 Kaj Backlundin johdolla valikoiman Suomalaisia kansanlauluja (Scandia SLP 614), mutta lopputulos jäi vain eräänlaiseksi kuriositeetiksi hänen muun tuotantonsa joukossa. Televisiossa hän kunnostautui  sankarina näytelmäelokuvassa Anu ja Mikko (1975) sekä esiintyi myös teatterilavoilla Helsingissä ja Turussa: Operettiteatterin My Fair Ladyssa 1970 ja Iloisessa leskessä 1975 sekä Turun Kaupunginteatterin Kreivitär Maritzan pääroolissa 1976-77.

Vuonna 1976 tapahtui taas merkittävä käänne Tapani Kansan uralla, kun hän levytti LP-kokoelma Kesän lapsi (Scandia SLP 635), joka piti sisällään jälleen joukon menestysiskelmiä ja joka toi laulajalle taas uuden kultalevyn. Menestystä täydensi Jukka Kuoppamäen, Chrisse Johanssonin ja Olli Heikkilän yhteistyönä syntynyt menevä rallatus R-A-K-A-S (Scandia KS 964), mikä oli kylläkin itse asiassa toisinto Marion Rungin samoihin aikoihin levyttämästä espanjalaissävelmästä "Ballerino" eli Kylähäät (EMI 9C 006-38215).

R-A-K-A-S julkaistiin vielä singlenä Scandia-merkillä, jonka jälkeen Kansa vaihtoi levy-yhtiötä. Matintalolle ei tuottanut vaikeuksia houkutella hänet mukaansa vasta perustetun CBS Recordsin Suomen osaston taiteilijakaartiin ja ryhtyä rakentamaan sitten kokonaista LP:tä tuon oivaksi vetonaulaksi osoittautuneen iskelmän ympärille. Kokonaisuus sai Paul Ankan vanhaa hittiä mukaillen otsikon Mistä rakkaus alkoi (CBS 82078), ja sitä myytiin peräti yli 50 000 kappaletta. Tapani Kansan oma panos oli tällä levyllä tavanomaista painavampi, sillä hänet oli merkitty paitsi sen tuottajaksi useissa esityksissä myös toiseksi sovittajaksi. Singlenäkin julkaistussa tarinassa Sulle (CBS 5213) hän debytoi myös sanoittajana, missä roolissa hankki itselleen teostotuloja heti seuraavana vuonna mm. sellaisissa suosituissa levytyksissään kuin Rokkivaari Hotanen ja Veikko Nieminen (CBS 6214) sekä Kalajoen hiekat eli California Dreaming ja Tulkaa tytöt takaisin (CBS 6540), joista viimeksi mainittu kappale oli myös Tapani Kansan säveltämä.

Suosionsa huipulla paistatellut laulaja jatkoi voittokulkuaan julkaisemalla Heikki Sarmannon vaativista Leino-lauluista kootun hienon albumin Moment musical (Hi-Hat HILP 131), joka jäi kuitenkin julkisuudessa  Vesa-Matti Loirin vastaavan kokoelman varjoon. 1970-luvun lopussa Kansa nousi listoille jälleen omalla tekstityksellään Laulumme soi (CBS 7329), mikä ei ollut melodiansa puolesta sen enempää eikä vähempää kuin Village People-yhtyeen hittilistalta poimittu discohitti "Y.M.C.A". Sitä seurasi  LP Sua rakkaus saa odottaa (CBS 83596), mutta 80-luvulle siirryttäessä hän oli valmis valloittamaan varsinkin nuoremman kuulijakunnan ajan henkeen istuvalla esityksellään Rockabilly paukkuu (CBS 8682) eli omalla tekstityksellään Matchbox-hitistä "Rockabilly Rebel".
 
Vuonna 1980 vuorossa oli Seppo Hovin johdolla työstetty M.A.Nummisen sävellyksiä sisältänyt kokoelma Soi, sieluni, soi (CBS 84428), jonka jälkeen Tapani Kansa päätti vaihtaa jälleen levy-yhtiötä. Hän siirtyi Tommi Liuhalan luotsaamalle kokeelliselle Hi-Hat-merkille ja tuotti itse  LP:n Puolella elämän (Hi-Hat HILP 149), jonka menestyksekkäin esitys taisi olla hänen oma aikaansaannoksensa Lapsuuteni sunnuntait. Se viitoitti tietä vuonna 1982 myös hänen seuraavalle nostalgian vahvasti sävyttämälle albumilleen Muuttuvat laulut (Hi-Hat HILP 154).

Tapani Kansa oli osallistunut jo useampana vuonna euroviisukarsintoihin laulajan ominaisuudessa. Vuonna 1982 hän sai esitettäväkseen peräti neljä kilpailukappaletta, joista yksi oli Toivo Kärjen ja Vexi Salmen yhteistyö Paista päivä. Se jäi itse kisassa viimeiseksi, vaikka osoittautui sitten levytettynä (Hi-Hat HIS 1083) kaikkein suosituimmaksi noista kymmenestä ehdokkaasta. Seuraavana vuonna Kansa siirtyikin Fazer-Finnlevyn leiriin tehden kultalevyllä palkitun kokoelman Tässä ja nyt (F-records 4509-99228-2).

Vuonna 1987 Tapani Kansa katsoi viisaimmaksi palata Seppo Matintalon hoiviin Osmo Ruuskasen perustamalle Bluebird-merkille, jolle hän ikuisti mm. kunnianhimoisen Betonimylläri-albumin (BBL 1052) Heikki Sarmannon sävellyksistä Lauri Viidan runoihin. Samana vuonna hänet palkittiin Erikois-Emmalla siihenastisista ansioistaan. Sitten seurasi taas pari kunnianhimoisempaa äänitettä: joululevy ja Oskar Merikannon kauneimmat laulut (Bluebird BBCD 1061), molemmat vuonna 1988.

Viitisen vuotta myöhemmin Tapani Kansa siirtyi uudelleen henkiin herätetylle Columbia-merkille, ja 1994 syntyi jälleen myyntimenestys: elokuvaiskelmä Kultaniityt (Columbia COL 4779762). Kului taas puoli vuosikymmentä ja rajojaan koetellut laulaja oli valmis uuteen näyttöön osaamisestaan työstämällä kerrassaan mainion tango-CD:n Päivä jolloin rakastat (Columbia 4954162). Heti vuosisadan ja -tuhannen vaihduttua ilmestyi tuttuja klassisia laulelmia sisältänyt kokoelma Valaistu ikkuna (Columbia) ja 2002 Leonard Cohenin hitistä otsikkonsa lainannut popahtavampi CD Salaisuudessain, jonka levymerkkinä oli jälleen Bluebird. Vielä samana vuonna Tapani Kansa yllätti  keikkailemalla Markku Aron ja Dannyn kanssa ja  kolmikolta ilmestyi  tapauksen kunniaksi jopa yhteinen CD (WEA) otsikolla Pojat.

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

v. Bagh, Peter -Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja OTAVA

Gronow, Pekka-Lindfors, Jukka-Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. TAMMI

Hakasalo: Ilkka 1979: Malmsténista Marioniin TAMMI

Latva, Tony -Tuunainen, Petri 2004: Iskelmän tähtitaivas WSOY

Valikoitu diskografia

Tapani Kansa 1967: Marianne  (Scandia KS 711)

Tapani Kansa 1968: Delilah  (Scandia KS 745)

Tapani Kansa 1968 : Käymme yhdessä ain (Sonet T 6517)

Tapani Kansa 1969: Kuljen taas kotiin päin  (Sonet T 6522)

Tapani Kansa 1969: Eloise  (Sonet T 6531).

Tapani Kansa 1972 : Kultainen nuoruus (Scandia SLP 580)(LP)

Tapani Kansa 1975 : Suomalaisia kansanlauluja (Scandia SLP 614)

Tapani Kansa 1976: Kesän lapsi  (Scandia SLP 635) (LP)

Tapani Kansa 1976 : R-A-K-A-S (Scandia KS 964)

Tapani Kansa1977: Mistä rakkaus alkoi  (CBS 82078)(LP)

Tapani Kansa 1978: Rokkivaari Hotanen / Veikko Nieminen  (CBS 6214)

Tapani Kansa 1978: Moment musical  (Hi-Hat HILP 131)(LP)

Tapani Kansa 1979: Laulumme soi  (CBS 7329)

Tapani Kansa 1982: Muuttuvat laulut  (Hi-Hat HILP 154).

Tapani Kansa 1983: Tässä ja nyt (F-records 4509-99228-2) (CD)

Tapani Kansa 1988: Betonimylläri (Bluebird BBL 1052)

Tapani Kansa 1999: Päivä jolloin rakastat (Columbia 4954162)

Tapani Kansa 2002: Salaisuudessain  (Bluebird)

Bibliografia ja lähteet

v. Bagh, Peter -Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja OTAVA

Gronow, Pekka-Lindfors, Jukka-Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. TAMMI

Hakasalo: Ilkka 1979: Malmsténista Marioniin TAMMI

Latva, Tony -Tuunainen, Petri 2004: Iskelmän tähtitaivas WSOY


Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy