Marion opiskeli laulua Eero
Vären johdolla ja aloitti keikkailun jo kouluvuosina. Marion aikoi kuitenkin
kampaajaksi, kunnes osallistui syksyllä 1961 iskelmälaulukilpailuun ja päätyi sitä
tietä levy-yhtiön koelauluun.
Ensilevynsä (Decca SD 5548) Marion pääsi tekemään vielä samana vuonna. Se
sisälsi kappaleet
Brigitte Bardot ja
Mexico, joista ensin mainittu
karnevaalisävelmä osoittautui meilläkin varteenotettavaksi menestykseksi.
Tarinan suomenkielisen tekstin oli laatinut Kari Tuomisaari, joka havaitsi
nuoren tähdenalun ilmeisen musikaalisuuden ja pyysi hänet kilpailunumeronsa
Tipi-tii tulkitsijaksi vuoden 1962 euroviisukarsintaan. Näin tapahtui,
Tuomisaaren keväinen laulu voitti kansallisen kisan kirkkaasti, ja helmikuussa
-62 nimettiin tuolloin vasta 16-vuotias Marion Rung edustamaan maatamme
Eurovision laulukilpailun kansainväliseen finaaliin Luxemburgiin.
Suomen esitys sijoittui loppukilpailussa hienosti seitsemänneksi ja Marionista
tuli uusi yleisönsuosikki. Hänen läpimurtoaan edesauttoi se seikka, että
euroviisun kääntöpuolena voitiin julkaista Toivo Kärjen ja
Reino Helismaan yhteistyö Pikku rahastaja (Philips 340581 PF). Se oli jäänyt karsinnassa toiseksi
mutta osoittautui myöhemmin myös omin avuin kelpo iskelmäksi. Marionin muita
alkuaikojen hittejä olivat niin ikään parivaljakon Kärki-Helismaa tuotantoa
edustanut foksi Sydänkäpynen (Philips 340607 PF) ja saksalaissävelmä Lady
Sunshine ja Mister Moon (Philips 340601), joita seurasi pari vuotta myöhemmin
brittilaina My boy Lollipop (Philips 340673 PF).
Marion Rung ehti tehdä 60-luvun puolivälissä vielä muutaman sellaisen
listamenestyksen kuin samalla singlellä julkaistut Kiva, kiva rakkaus ja Pieni
lintu (Philips 640717), mutta pian sen jälkeen hän päätti vaihtaa levy-yhtiötä ja jättää studiotyöt väliaikaisesti
vähemmälle huomiolle. Niiden sijasta hän syventyi näyttämötaiteen opiskeluun,
vieraillen mm. Helsingin Ruotsalaisessa teatterissa ja Hämeenlinnan kaupunginteatterissa,
mikä toi hänelle kypsyyttä ja rutiinia tulevia haasteita silmällä pitäen.
Siinä sivussa Marion jatkoi keikkailua entiseen malliin ja valmisteli Antti
Hyvärisen sekä Pentti Lasasen kanssa ensimmäistä omaa estradiohjelmaansa Marion
on onnellinen, joka nähtiin vuonna 1968 Helsingin Kalastajatorpalla. Show
taltioitiin myös äänilevylle (RCA Camden CAS 35) ja yksi sen vetonumeroista oli
Kari Tuomisaaren Frédéric Chopinin sävelmän pohjalle tekstittämä vaativa
Minuuttivalssi, mistä tuli nuoren solistin varsinainen taidonnäyte. Samana
vuonna - siis 1968 - Marion voitti Bulgarian Sofiassa pidetyn Kultaisen
Orfeuksen laulukilpailun, aloittaen siten voittokulkunsa itäisen Euroopan
iskelmärintamalla.
Marion Rungin pikavisiitti kansainvälisen RCA-yhtiön taiteilijakaartissa ei
onnistunut kuitenkaan aivan odotusten mukaisesti, joten 70-luvulle tultaessa
hän siirtyi brittiläisjohtoisen EMI:n suojiin. Vuonna 1972 syntyi Rauno
Lehtisen tuottamana juutalaislauluja sisältänyt kokoelma Shalom (Emi 5E
054-35030) ja seuraavana keväänä Marion valittiin toistamiseen Suomen
edustajaksi Eurovision laulukilpailuun, jonka finaali järjestettiin jälleen
Luxemburgissa. Kilpailukappaleena oli Lehtisen Tom Tom Tom (Columbia 5E
006-34756), joka selviytyi kisassa kuudenneksi.
Vuonna 1974 Marion Rung jatkoi kansainvälistä menestystään voittamalla Sopotin
laulufestivaalit Puolassa ja hankkien itselleen sitä tietä saksalaisen
levytyssopimuksen. Sen seurauksena hän levytti seuraavana vuonna
latinalaissävytteisen saksalaiskappaleen El Bimbo (Emi 5E 006-35059), josta
tuli täällä vuoden suosituin iskelmä ja joka piipahti hänen esittämänään
listoilla myös Saksassa. Toinen vuoden 1975 hitti Marionin ohjelmistossa oli
italialaislähtöinen Pepe 1975 (Emi 5E 006-35101), ja hänen muista tuon ajan merkkitapahtumista
kannattaa mainita oma TV-show Saksassa, levytyssopimus myös Englannissa ja
esiintymisiä Keski-Euroopassa.
Se todellinen läpimurto kansainvälisille markkinoille antoi kuitenkin odottaa
itseään - kuten niin monen muunkin muiden maiden estradeille kurkottaneiden
suomalaisten iskelmätähtien kohdalla. Kotikonnuilla Marion oli alansa ykkönen
ja menestyslevy seurasi toistaan. Vuonna 1977 hänen meriittilistaansa voitiin
lisätä voitto Syksyn sävel-kilpailussa Antti Hyvärisen sävellyksellä Rakkaus on
hellyyttä (Emi 9C 006-38273), mikä nousi korkealle myös levylistoilla.
Seuraavan vuoden myyntimagneetti oli jälleen latinalaisvaikutteinen Señorita
por favor (Emi 9C 006-38304), jota seurasi kultalevyllä palkittu albumi Onni
on kun rakastaa (Emi 9C 062-38360).
80-luku avautui Marion Rungin kohdalla taas voitokkaasti, sillä hänet
kruunattiin ykköseksi Intervision laulukilpailussa Puolassa esityksillään Where
Is The Love? ja Riviera, joista ensin mainittu opittiin tuntemaan meillä
nimellä Hyvästi yö (Emi 9C 006-38366). Juutalaisperäinen Mirjamin valssi (Emi
9C 006-38417) voidaan sekin lukea hänen merkittäviin levytyksiinsä tuolta
ajanjaksolta.
90-luvulla Marion teki komean comebackin julkaisemalla mm. lämpimän vastaanoton
yleisön taholla saaneen albumin Nuo silmät (Bluebird) Vuoden 1995 lopulla
hän piti suuren 50-vuotisjuhlakonsertin Helsingin Finlandia-talossa ja
vuosikymmenen päättyessä hän osallistui vielä Syksyn sävel-mittelöön, mutta
vaatimattomalla menestyksellä. 2000-luvun alkajaisiksi Marionilta ilmestyi taas
uusi CD-albumi, Risto Asikaisen tuottama Sadetanssi (BMG), jota seurasi
osallistuminen Katri Helenan, Paula Koivuniemen ja Lea Lavenin rinnalla
levylläkin julkaistuun yhteisprojektiin Leidit lavalla (BMG).
Seuraavana vuonna Marion teki oman konserttikiertueen otsikolla 40 vuotta
laulun voimaa, ja kesällä 2002 hänet palkittiin Iskelmä-Finlandialla
ansioistaan viihteen saralla.
UUTTA: Kuuntele Hyvästi yö Studio Pomus -moniraitamikserissä!
Lähteet:
v. Bagh, Peter -Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja OTAVA
Gronow, Pekka-Lindfors, Jukka-Nyman, Jake 2004:
Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. TAMMI
Hakasalo, Ilpo 1979: Malmsténista Marioniin TAMMI
Latva, Tony -Tuunainen, Petri 2004: Iskelmän tähtitaivas WSOY
