s. 30.5.1869, Haapavesi

k. 30.1.1920

YLE Elävä Arkisto: Ääninäyte Pasi Jääskeläinen "Tammerkosken sillalla"
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&a=2537

Pasi Jääskeläinen on ensimmäisiä kuplettilaulajia maassamme. Pasi Jääskeläinen syntyi 30.5.1869 Haapavedellä. Hän kävi neljä luokka Oulun klassista lyseota, jonka jälkeen hän hankkiutui  näyttelijäksi  Kaarlo Bergbomin Suomalaiseen  teatteriin. Näyttelijänkokemuksesta oli hänelle myöhemmin hyötyä, sillä hän perusti myöhemmin itsekin teatteriseurueen, jonka nimeksi tuli  "Suomalainen Operetti". Seurueen eräs suosituimmista näytelmistä oli Pasi Jääskeläisen ja Emil Kaupin laulunäytelmä Laivan Kannella, josta tehtiin myöhemmin vuonna 1938 myös elokuva.

Pasi Jääskeläinen oli tunnettu ja pidetty esiityjä maaseutukiertuilla. Jääskeläisen ohjelmisto ei sinänsä ollut mitenkään erityisen innovatiivinen, mutta toisaalta hän lauloi luontevasti humoristisia kansanlauluja, eikä muuta vastaavaa musiikkia juuri ollut tarjolla. Jääskeläinen oli myös suosittu esiintyjä  amerikansuomalaisten keskuudessa jo niinkin varhain kuin vuonna 1902.

Jääskeläisen ohjelmisto koostui lähinnä suomalaisista kansanlauluista, mutta hänen ohjelmistossa oli myös sekä Oskar Merikannon lauluja että Hjalmar Nortamon tekstittämiä  rauman murteella laulettuja kappaleita. Jääskeläisen ohjelmistossa on vaikutteita sekä suomalaisista kansanlauluista että kuplettityylistä, joka myöhemmin J. Alfred Tannerin myötä kehittyi täyteen loistoonsa. 

Pasi Jääskeläisen levyttämät kappaleet ovat varhaisimpia suomalaisia kevyen musiikin äänitteitä.

Pasi Jääskeläinen kuoli 23.1.1920.

Lähteet:

Gronow, Pekka, 2004. ”Laulu on iloni ja työni”. Teoksessa Suomi soi 1.Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Toim. Gronow , Pekka & Lindfors, Jukka & Nyman Jake. Helsinki: Tammi. Ss. 76-78.

Jalkanen, Pekka & Kurkela Vesa 2003. Suomen musiikin historia. Populaarimusiikki. Porvoo: WSOY. Ss. 204-205

Hirviseppä, Reino (1969). Hupilaulun taitajia Pasi Jääskeläisestä Juha Watt Vainioon. Porvoo: WSOY. S. 56- 59.

Laulaja Aapo Similä muistelee Reino Hirvisepän kirjassa Pasi Jääskeläistä seuraavasti: "Kun seurueemme piti Haapaveden nuorisoseurantalossa Ahjolassa esittäytymisillan olin lauluvuoroani odottaessani niin ramppikuumeen vallassa, että polvetkin löivät loukkua, hiki kihosi pintaan ja puhekin oli pelkkää hermostunutta änkytystä. Vuoroni tuli vasta ohjelman jälkiosassa. Mutta juuri väliajan alkaessa tuo scassaukseni parani Pasin noissa olosuhteissa ihmeellisen vaikka muuten aivan luonnollisen lääkkeen ansioista. Hän näet julisti väliajan alkavaksi mahdollisimman epävirallisimmalla tavalla, pisti mustapartaisen, pörröisen päänsä esiriipun raosta yleisön puolelle ja virkahti lempeällä teronillaan: - Eiköhän ryypähetä teetä välillä!". Sen parempaa rauhoituspilleriä ei hermoilevalle seurueelleen kukaan tirehtööri olisi keksinyt."

Hirviseppä, Reino (1969). Hupilaulun taitajia Pasi Jääskeläisestä Juha Watt Vainioon. Porvoo: WSOY. S. 58.

Jääskeläinen Pasi 1906: Stiipeli staapeli stom pom pom (Säv ja san. tuntematon) Helmi 3984 25785-2 ( cd ).

Jääskeläinen Pasi 1904: Tammerkosken sillalla (säv. Trad.). Helmi 3984 25785-2 ( cd ).

Jääskeläinen Pasi 1905: Ja sun hoppati rallallei. Säv. ja san. tuntematon. Gramophone 72637
( 78 ).

Jääskeläinen, Pasi 1913: Meripoikatte veis. Säv Aksel Törnudd, San Frans Hjalmar Nortamo. Odeon 5e 048 34268 ( lp ).

Jääskeläinen, Pasi 1904. Humalaisen kotiintulo. Säv ja san. tuntematon. Gramophone 2-282295/ 2-282296 ( 78 ).

Jääskeläinen, Pasi 1904: Tukkijoella lauluja näytelmästä. Säv. Oskar Merikanto. San. Teuvo Pakkala. Gramophone 72626 ( 78 ).