s. 14.9.1943, Hämeenlinna

k. 14.1.1991, keikkamatkalla Viipurista Haminaan

diskografia, laatineet Pekka Takku ja Veikko Tiitto
http://www.veikkotiitto.fi/irwin.htm#Irwin%20Goodman

Vexi Salmi, sanoittaja
Kalervo (Kassu) Halonen, sovittaja, säveltäjä
Paul Fagerlund, sovittaja, säveltäjä
Jaakko Borg, sovittaja
Paul (Nacke) Johansson, sovittaja

Antti Hammarberg syntyi syyskuun 14. päivänä Hämeenlinnassa vanhempiensa Kirsti ja Yrjö Hammarbergin ainoana lapsena. Ollessaan 4-vuotias hän tutustui vuotta vanhempaan Veikko (Vexi) Salmeen. Tuolloin alkanut elinikäinen ystävyyssuhde tuli aikanaan vaikuttamaan suuresti Suomen kevyen musiikin historiaan.

Antin musiikillinen lahjakkuus ilmeni jo lapsena. Hän piti musiikista, kuunteli sitä paljon radiosta ja myös lauloi mielellään. Hänen ensimmäinen julkinen esiintymisensä tapahtui 5-vuotiaana äidin silloisessa työpaikassa Perttulan koulukodissa, jossa hän esitti laulun Ystävä sä lapsien. Jo kouluikäisenä hän sai myös paikallista kuuluisuutta voittamalla koulujen välisen Henkisten kilpailujen laulusarjan kappaleella Paimentytön sunnuntai. Myöhemmin hän liittyi musiikkiopiston kuoroon ja lauloi siellä siihen asti kunnes tuli äänenmurros. Kotioloissa Antti opetteli ahkerasti soittamista äidin vanhalla perintökitaralla. Pianonsoiton alkeet hän opetteli Myllymäen kansakoulun pianolla.

Kaveripiirissä Antti tunnettiin nimillä Ana ja Hamppari. Rock-musiikin tullessa Suomeen 50-luvun puolivälissä hän otti taiteilijanimen Rock-Williams. Tuo nimi kuitenkin unohtui varsin pian, sillä parivaljakko keksi pian itselleen paremmat nimet: Antista tuli Irwin Goodman ja Vexistä Emil Retee. Vexi Salmen kertoman mukaan nimi Irwin Goodman väännettiin amerikkalaisen jazzmuusikko Benny Goodmanin trumpetistiveljen Irving Goodmanin nimestä. Irwin on kuitenkin itse korostanut etunimen syntyyn vaikuttaneen myös säveltäjä Irving Berlinin. Kaverusten työnjako laulujen tekemisessä oli alusta asti selvä: musiikillisesti lahjakas Antti hoiti sävellyspuolen kun taas Vexi sanavalmiina riimittelijänä hoiti sanoituspuolen. Ensimmäinen laulu, jonka Antti ja Vexi yhdessä tekivät, syntyi kiusoittelumielessä Humalamäki-nimisestä Parolantiellä asuvasta naapurista ja oli nimeltään Kännimäen mambo.

1960-luvun alussa Antti ja Vexi tekivät kaksi vuotta kestäneen työrupeaman saksalaisessa huolintaliikkeessä Zuffenhausenissa lähellä Stuttgartia, Länsi-Saksassa. Suomen armeija kuitenkin kutsui kummankin pojan vuorollaan kotimaahan, ensin Vexin v. 1962 ja seuraavana vuonna Antin.

Silloisen nimimerkki Irwing Goodmanin julkisen ensiesiintymisen aika koitti 12. maaliskuuta 1964 Hämeenlinnan VPK:n salissa nuorison tanssibaari Spedessä. Tuolloin hämeenlinnalaisnuoret saivat hämmästyksekseen huomata, että Irwing Goodmanina esiintymään tullut kaikkien tuntema Hamppari osasikin laulaa. Irwiniä säesti tuolloin  lahtelainen yhtye  The Loafers ja ensimmäinen kappale, joka tuolloin kuultiin oli My bonnie.

Armeijassa olokaan ei siis estänyt esiintymishaluista Irwiniä. Kesällä juhannusjuhlilla Vääksyssä hän vaihtoi Vexiltä siviilivaatteet ja tarinan mukaan jopa päihitti suosiossa illan pääesiintyjän, Markus Allanin (Markus Allan Isberg).

Vexi ja Irwin lähettelivät myös ahkerasti demonauhojaan levy-yhtiöihin. Musiikki oli sen ajan tyylin mukaan pääasiassa tangoa ja rokkia. Levy-yhtiöt eivät kuitenkaan silloin vielä noteeranneet kaveruksia ja näiden musiikillisia pyrkimyksiä. Mm. Toivo Kärki vastasi keväällä 1965 kipakkaan tyyliinsä: "Ei koskaan." Aika kuitenkin muuttui, sillä jo piankin anglosaksinen uusi musiikkityyli Donovanin ja Bob Dylanin siivittämänä alkoi saavuttaa myös Suomen.

Vuonna 1965 Irwinistä ja hänen silloisesta yhtyeestään The Depraveds (Turmeltuneet) muodostui Hämeenlinnan ykkösbändi voittaen suosiossa Eddy & The Lightningsin. Irwin ja The Depraveds kävivät tuolloin myös Yleisradion studiossa tekemässä nauhoitteet kappaleista Kuin Ferrari sekä Aurinko, tähdet ja kuu.

Vexin sinnikäs yrittäminen levy-yhtiöiden suuntaan kuitenkin palkittiin. Syksyllä Finndisc-yhtiön Erik Lindström lupasi tehdä levyn, jos Vexillä olisi toimittaa sinne hyvä nauha. Syys- ja lokakuun aikana Finndiscin studiolla sitten nauhoitettiin muutama kappale, mm. En kerro kuinka jouduin naimisiin sekä Katkera matka, joista Lindström aikansa mietittyään lupasi tehdä levyn. Pian Lindström kuitenkin huomasi tämän oudosti hönöttävän laulajan levyissä olevan sittenkin hittiainesta ja niinpä heti perään äänitettiin Irwinin toinen single Työmiehen lauantai.

Toinen levy joutui kuitenkin radiossa soittokieltoon, koska sanoituksen katsottiin alentavan työläisen arvoa. Moisesta suivaantunut toimittaja Aune Haarla leikkasi sanasta 'työmiehen' T-kirjaimen pois ja soitti sitä muodossa 'Yömiehen lauantai'. Tässä vaiheessa Fazer-yhtiön tuotantopäällikkö Toivo Kärkikin totesi jo, että "meidän poikia". Hän teki pikaisesti levytyssopimuksen Vexin kanssa ja osti Erik Lindströmiltä Irwinin siihen mennessä kertyneen levytysmateriaalin Fazer-yhtiölle.

Fazerille päästyään Irwin levyttikin varsin ahkerasti ja hittejä syntyi tasaiseen tahtiin: Ei tippa tapa (1966), Ryysyranta (1967), Juhlavalssi (1968). Vuonna 1970 Irwin voitti Syksyn sävelen kappaleella St. Pauli ja Reeperbahn ja seuraavana vuonna (1971) kappaleella Poing poing poing. Vuoden 1972 suurimpia hittejä olivat niin ikään Irwinin omat sävellykset ja Emil von Reteen eli Vexin sanoitukset Las Palmas ja Oli simmarit sammarit kummarit ja pipo. Vuonna 1973 Irwin osallistui taas Syksyn säveleen, tällä kertaa kahdella kappaleella, jotka olivat Vain elämää ja Si si si. Kilpailun voitti Jukka Kuoppamäki laulullaan Kultaa tai kunniaa, Irwin sai tyytyä toiseen ja kolmanteen sijaan.

Irwinin urassa on merkillepantava se, että siinä on täsmälleen yhtä paljon niin nousua kuin laskuakin.  Irwinin seuraava comeback sattui vuodelle 1976, silloin hän nousi taas pinnalle lauluilla Häirikkö ja Haistakaa paska koko valtiovalta. Vuosina 1976-1979 Irwinin levyttämistä lauluista lähes kaikki sävelsi salaperäinen nimimerkki Rudolf Holtz. Nimimerkki kuuluu virallisesti muusikko Paul Fagerlundille, joka siihen aikaan toimi Vexin perustaman Levytuottajat-yhtiön sovittajana sovittaen mm. Irwinin musiikin. Vexi Salmen kertoman mukaan pahoin verovelkaantunut Irwin joutui säveltämään toisen henkilön omaaman nimimerkin turvin, jotta vouti ei olisi saman tien ulosmitannut teostotuloja.

Vuonna 1984 Irwin teki jälleen paluun suuren yleisön tietoisuuteen. Tuolloin ilmestynyt albumi Härmäläinen perusjuntti kipusi myynnillään reilusti kultalevyrajan yli. Suurin menestys tuli kuitenkin myöhemmin. Vuonna 1988 ilmestynyt LP Rentun ruusu myi jo tuplaplatinan verran. Vuosikausia kestänyt kova keikkailu sekä mm. alkoholiongelma eivät kuitenkaan voineet olla vaikuttamatta Irwinin terveydentilaan. 80-luvun puolivälissä meni toisesta korvasta kuulo. Vuosikymmenen lopun lähestyessä ruokatorven tukkeuman ja kaihin leikkaushoidot vaativat hoitoa, kuten myös pari sairaalareissua vaativa (Irwinin oman kertoman mukaan) "täyshuolto".

Irwin osallistui Syksyn säveleen viimeisen kerran vuonna 1990. Kilpailukappale oli Kassu Halosen säveltämä, Vexi Salmen sanoitus ja nimeltään Ai ai ai kun nuori ois. Se sijoittui kilpailussa toiseksi. Kilpailu ratkaistiin puhelinäänestyksellä ja voittaja oli Jukka Koiviston kappale Se on salaisuus, jonka esitti Rainer Friman. Irwinin viimeiseksi jäänyt albumi "Ai ai ai kun nuori ois" ilmestyi myöhemmin samana syksynä.

Irwin kuoli sairauskohtaukseen Haminassa paluumatkalla Viipuriin suuntautuneelta keikkamatkalta 14. tammikuuta vuonna 1991. Hän oli 47-vuotias.

Irwiniltä itseltään on monta kertaa kysytty, mikä on hänen suosionsa salaisuus.  Irwin on useimmiten todennut, että sitä on mahdotonta analysoida. Yrittäkäämme 'analysoida' se sitten tässä. Kaikesta voi päätellä Irwinin suuren suosion syyn olevan siinä, että hän ja Vexi onnistuivat tavoittamaan lauluillaan myös kansan unohdetut, syvät rivit. Siis juuri heidät, joille ei yleensä lauluja tehdä ja kuvata parhaiten juuri heidän tuntemuksiaan. Irwin puhui lauluissaan kansan omaa kieltä. Laulut olivat osa elettyä elämää, välillä hyvinkin karuun ja kainostelemattomaankin tyyliin. Myös säveltävänä taiteilijana Irwin ansaitsee tulla mainituksi, hänellä nimittäin oli taito tehdä hyviä, helposti korvaan tarttuvia melodioita.

Irwinin ja Vexin elämänvaiheita kuvaava Timo Koivusalon ohjaama elokuva Rentun ruusu oli vuoden 2001 katsotuin kotimainen elokuva. Se keräsi elokuvateattereihin yli 350000 katsojaa.

Lähteet:

Latva, Tony & Tuunainen, Petri 2004. Iskelmän tähtitaivas, 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. Helsinki: WSOY. ss. 86-88.

Järvelä, Jukka 1997: Homma kävi, Erään pikkukaupungin pophistoria. Hämeenlinna: Karisto Oy ss.33-92.

Salmi, Vexi 2000. Häirikkö (CD:n kansiteksti).

albumit:

Irwinismi, Rytmi 1966

Ei tippa tapa, Rytmi 1966

Osta minut, Rytmi 1967

Reteesti vaan, Rytmi 1968

Irwin Goodman, Rytmi 1970

St. Pauli ja Reeperbahn, Rytmi 1970

Lonkalta, Rytmi 1971

Poing poing poing, Sävel 1971

Las Palmas, Sävel 1972

Kohta taas on joulu, Sävel 1972

Häirikkö, Finnlevy 1976

Kolmastoista kerta, Finnlevy 1977

Inkkareita ja länkkäreitä, Finnlevy 1977

Cha cha cha, Finnlevy 1978

Tyttö tuli, Gold Disc 1978

Kulkurin kulta, Gold Disc 1979

Keisari Irwin I ja lauluja alamaisista, Gold Disc 1979

Härmäläinen perusjuntti, Gold Disc1984

Dirly dirly dee, Gold Disc 1985

Rentun ruusu, Gold Disc 1988

Vuosikerta 89, Gold Disc 1989

Hurraa! Me teemme laivoja, Gold Disc 1989

Ai ai ai kun nuori ois, Gold Disc 1990

singlet:

En kerro kuinka jouduin naimisiin (säv. Irwin Goodman [=Antti Hammarberg], san. Emil Retee [=Veikko Salmi]) Finndisc / Safir 1965

Työmiehen lauantai (säv. Irwin Goodman [=Antti Hammarberg], san. Emil Retee [=Veikko Salmi]) Finndisc / Safir 1965

Ei tippa tapa (säv. & sov. Irwin Goodman [=Antti Hammarberg], san. Emil Retee [=Veikko Salmi]) Fazer / Philips 1967

Ryysyranta (säv. Irwin Goodman [=Antti Hammarberg], san. Emil Retee [=Veikko Salmi], sov. Jaakko Borg) Fazer / Philips 1967

Juhlavalssi (säv. Irwin Goodman [=Antti Hammarberg], san. Emil Retee [=Veikko Salmi], sov. Jaakko Borg) Fazer / Philips 1968

St. Pauli ja Reeperbahn (säv. Irwin Goodman [=Antti Hammarberg], san. Emil Retee [=Veikko Salmi], sov. Nacke (=Paul) Johansson) Fazer / Philips 1970

Poing poing poing (säv. Irwin Goodman [=Antti Hammarberg], san. Emil von Retee [=Veikko Salmi], sov. Markku Johansson) Fazer / Philips 1971

Las Palmas (säv. Irwin Goodman [=Antti Hammarberg], san. Emil von Retee [=Veikko Salmi], sov. Markku Johansson) Fazer / Philips 1972

Vain elämää (säv. Irwin Goodman [=Antti Hammarberg], san. Emil von Retee [=Veikko Salmi], sov. Nacke (=Paul) Johansson) Fazer / Philips 1973

Viuhahdus (säv. Irwin Goodman [=Antti Hammarberg], san. Emil von Retee [=Veikko Salmi], sov. Antti Hyvärinen) Fazer / Philips 1973

Häirikkö (säv. Rudolf Holtz [=Antti Hammarberg & Paul Fagerlund], san. Emil von Retee [=Veikko Salmi], sov. Paul Fagerlund) Fazer / Finnlevy 1976

Haistakaa paska koko valtiovalta (säv. Irwin Goodman [=Antti Hammarberg] & Paul Fagerlund, san. Emil von Retee [=Veikko Salmi], sov. Paul Fagerlund) Fazer / Finnlevy 1976

Tyttö tuli (säv. Rudolf Holtz [=Antti Hammarberg & Paul Fagerlund], san. Emil von Retee [=Veikko Salmi], sov. Paul Fagerlund) Levytuottajat / Gold Disc 1978

Kulkurin kulta (säv. Rudolf Holtz [=Antti Hammarberg & Paul Fagerlund], san. Emil von Retee [=Veikko Salmi], sov. Paul Fagerlund) Levytuottajat / Gold Disc 1978

Härmäläinen perusjuntti (säv. Irwin Goodman [=Antti Hammarberg] & Kassu Halonen [=Kalervo Halonen], san. Emil Retee [=Veikko Salmi], sov. Kassu Halonen [=Kalervo Halonen] ) Levytuottajat / Gold Disc 1984

Henkipatto (säv. Juha Tikka, san. Emil Retee [=Veikko Salmi], sov. Kassu Halonen [=Kalervo Halonen]) Levytuottajat / Gold Disc 1985

Rentun ruusu (säv. & sov. Kassu Halonen [=Kalervo Halonen] , san. Emil von Retee [=Veikko Salmi]) Levytuottajat / Gold Disc 1988