BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Aarno Raninen

s. 27.4.1944, Kuhmoinen
k. 3.9.2014, Tuusula

Teksti Kikka Laitinen
Perustiedot
Nimet
Oikea nimiAarno Erik Raninen
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika27.4.1944, Kuhmoinen
Kuolinaika3.9.2014, Tuusula
Roolit ja soittimet
Roolitsäveltäjä, sovittaja, muusikko, laulaja
Soittimetpiano (pääinstrumentti), harmonikka, viulu, sello, laulu
Linkit
Kikka Laitinen: Selvis- lehden haastattelu Aarno Raninen (2005)
http://www.elvisry.fi/012005/raninen.html
Biografia

Uran alku

Aarno Raninen aloitti musiikkiopintonsa varhain, jo pikkupoikana, jolloin perhe asui Kotkassa. Aarno opiskeli viulun soittoa Kotkan musiikkiopistossa, Jukka Lahdenkylän oppilaana. Perheen muutettua Lahteen Aarno jatkoi viulunsoiton opiskelua Viola Punnan johdolla Lahden musiikkiopistossa, ja aloitti siellä myös musiikinteorian opinnot. Aarno opiskeli myöhemmin myös sellon soittoa Olavi Viippolan johdolla ja harmonikkaa Aki Lievosen oppilaana.  Aarno pääsikin jo nuorena esiintymisen makuun: samaan aikaan, kun Aarno kävi Lahden lyseota, hän soitti jo koulun bändissä haitaria ja pianoa. Samaan aikaan Aarno teki myös solistikeikkoja sellon kanssa erilaisissa orkestereissa. Varsinainen ensimmäinen oikea yhtyepesti löytyi kuitenkin sattumalta tanskalaisen kvintetin (Denner-kvintetten) pianistina, Aarnon ollessa vasta 14-vuotias. Myöhemmin Aarno keikkaili mm. Onni Gideonin yhtyeen kanssa. 70-luvulla hän myös lauloi Smokings-yhtyeessä, jossa olivat mukana mm. Martti Metsäketo, Matti Sarapaltio ja Tuomo Tanska.

Ura studiokapellimestarina ja kapellimestarina

Muutettuaan Helsinkiin vuonna 1966 Toivo Kärki sai vihiä lahjakkaasta nuoresta pianisti-sovittajasta ja pyysi Ranista studiokapellimestariksi Musiikki-Fazeriin Ossi Runteen siirryttyä Yleisradion palvelukseen. Raninen teki Musiikki-Fazerin palveluksessa ollessaan paljon yhteistyötä mm.sanoittaja Juha Vainion kanssa. Raninen siirtyi Musiikki-Fazerilta sittemmin Discophonin palvelukseen Johan "Mosse" Vikstedtin pyynnöstä. Toimiessaan levy-yhtiöiden palveluksessa Raninen ehti tehdä mittavan määrän sävellyksiä, sovituksia sekä myös jonkin verran sanoituksia mm. seuraaville merkittäville suomalaisille artisteille: Seija Simola, Carola, Tauno Palo, Vesa-Matti Loiri, Monica Aspelund, Heikki Kinnunen, Arja Koriseva, Erkki Liikanen ja Soitinmenot-ensemble.

Aarno Raninen on studiokapellimestaritöidensä lisäksi toiminut myös vierailevana kapellimestarina mm. Turun, Lahden, Tampereen, Kuopion, Kotkan, Porin, Joensuun, Rovaniemen, Seinäjoen, Kouvolan ja Vaasan kaupunginorkestereiden viihdekonserteissa. Hän on lisäksi toiminut kapellimestarina Pori Big Bandissa 1980-1981 ja Tapiola Big Bandissa 1982. Lisäksi Raninen on toiminut kapellimestarina, säveltäjänä ja pianistina erilaisissa konserttitehtävissä USA:ssa, silloisessa DDR:ssä, Belgiassa, Japanissa, Hollannissa, Ruotsissa, Sveitsissä, Tanskassa, Englannissa ja Ranskassa. Vuodesta 1999 Raninen on toiminut taiteellisena johtajana perustamassaan Keski-Uudenmaan viihdeorkesteri Kuviossa.

Ura tv- ja elokuvamusiikin parissa

Aarno Ranisen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita sanoittaja mestareiden Juha Vainion Ja Veksi Salmen lisäksi on ollut sanoittaja, käsikirjoittaja Pertsa Reponen. Raninen on säveltänyt kaiken musiikin mm. seuraaviin Pertti Reposen käsikirjoittamiin tv-sarjoihin: Älyvapaa palokunta 1983-85, Soitinmenot 1985-87 ja Kolmannen korvapuusti 1994-95. Lisäksi Raninen on sovittanut musiikkia Pertti Reposen käsikirjoittamiin tv-sarjoihin Paha yskä 1990-92 ja Jäitä hattuun. Raninen on myös sovittanut ja johtanut orkestereita useissa TV 1 ja TV 2 -ohjelmissa kuten Parhaat elokuvasävelmät, Arno Domini ja konsertti Juha Vainio 60 v. Aarno Raninen on ollut toimelias myöselokuvamusiikin saralla: hän on säveltänyt elokuvausiikka mm. elokuviin Pölhölä, Vääpeli Körmy ja vetenalaiset vehkeet, Auvo ja Kultsi - Kliffaa Hei, Liian iso keikka, Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva sekä Rampe ja Naukkis.

Suurempimuotoiset teokset

Iskelmien, laulujen, tv-musiikin sekä elokuvamusiikin ohella Aarno Raninenon säveltänyt myös muutamia suurempimuotoisia töitä. Näistä mainittakoon: Orjan poika oopperafantasia, 1970, Eino Leinon runoon libretto Seppo Mattila; CREDO - Minä uskon 1975, sanat Monica Aspelund sekä musikaali Kotkan ruusu 1981, libretto Ere Kokkonen, laulujen sanat Vexi Salmi/Juha Vainio.

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

Gronow, Pekka & Lindfors, Jukka & Nyman, Jake Nyman (toim.) 2004. Suomi soi, osa 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Helsinki: Tammi.

Laitinen, Kikka: "Suomi-viihteen yksi suurista - Aarno Raninen" Selvis 1/2005.

Valikoitu diskografia

Aarno Raninen, Seija Simola: No sun today (Ei aurinkoa), 1966, Säv. & san. A.Raninen

Seija Simola: Unelma vain, 1967, Säv. & san. A.Raninen

Irina Milan: Pois kuihtuu ruusu kaunein, 1968, Säv. A.Raninen, san. Jussi Raittinen

Aarno Raninen, Seija Simola: Aurinko nousee, 1968, Säv. & san. A.Raninen

Seija Simola: Kukkia sinulle, 1968, Säv. A.Raninen, san. Kari Tuomisaari

Timo Tervo: Maailmantäysi aikaa, 1969, Säv. & san. A.Raninen

Reijo Taipale: Tanssiin sinut vien, 1975, Säv. & san. A.Raninen

Aarno Raninen: Kyllä Suomessa saa, 1977, Säv. A.Raninen, san. Saukki

Seija Simola: Muisto sinusta, 1979, Säv. A.Raninen, san. Aappo I. Piippo

Carola: Jos olet laulu, 1979, Säv. A.Raninen, san.Vexi Salmi

Simo Salminen: Kukko ja Kana, 1997, Säv. A.Raninen, san. Immi Hellen

Carola: Sirkukseen, 1980, Säv. A.Raninen, san. Pertsa Reponen

Carola: Teit kuuman liekin, 1980, Säv. A.Raninen, san. Pertsa Reponen

Carola: Mua tuudi hyväillen, 1980, Säv. A.Raninen, säv. Vexi Salmi

Carola: Kesäinen kukkiva maa, 1980, Säv. A.Raninen, san. Vexi Salmi

Carola: Loittonevat askeleet, 1982, Säv. A.Raninen, san. Vexi Salmi

Studiokuoro: Joulun aika entinen, 1967, Säv. A.Raninen, san. Juha Vainio

Seija Simola: Tontun aattoilta, 1968, Säv. A.Raninen, san. Seppo Mattila

Eri esittäjiä: Tule joulu kultainen, 1970, Säv. A.Raninen, san. Seppo Mattila

Carola: On hiljaisuus taas, 1977, Säv. & san. A. Raninen

Miljoonasade: Kyyneleitä joulupuurossa, 1982, Säv. A.Raninen, san. Heikki Salo

Susanna Angervo: Ja jouluyö on meillä taas, 1996, Säv. & san. A. Raninen


Aarno Raninen (säv.sov.) & Juha Vainio (san.):

Aarno Raninen, Juha Vainio, Aake Kalliala: Mikset jätkä itke, 1967

Juha Vainio: Tukka pois ja linnaan, 1968

Juha Vainio: Pikku kemisti, 1974

Juha Vainio: Niili virtaa Moskovan halki, 1974

Aarno Raninen: Kotirannalla kohtaamme taas, 1985

Juha Vainio: Kihniön kipakka, 1976

Juha Vainio: Tulin, näin ja soitin, 1976

Eri esittäjiä: Ensimmäinen rakkauslaulu, 1982

Aake Kalliala: Karavaani haamujen, 1988

Aarno Raninen (säv.sov.) & Vexi Salmi (san.):

Leo Jokela: Nainen, Poliisi ja Taxi, 1976

Vesa-Matti Loiri: Vie minut valoon, 1979

Vesa-Matti Loiri: Huilumies, 1980

Irmeli Mäkelä: Miehet ja laivat, 1981, Musikaalista Kotkan Ruusu

Irmeli Mäkelä: Nuoruuden kultaiset päivät, 1981, Musikaalista Kotkan Ruusu

Anneli Saaristo: Iluusio (Illusion), 1985, erikoispalkinto Rostock 1985 parhaasta tulkinnasta

Muut huomautukset

Palkittuja töitä

- Syksyn sävel voitto 1968/Näin on, sävellys, sanoitus & sovitus; esittäjä
Kristian
- YLE:n pienoismusikaalikilpailun voitto 1969/Taivaanvuohi, sävellys &
sovitus; sanat ja libretto Juha Vainio
- Euroviisut, sijoitus 10., 1977/Lapponia, sävellys & sovitus; sanat ja
esittäjä Monica Aspelund
-Silver and gold, pääpalkinto, Rostock, Menchen und Meer -kilpailu 1978,
sävellys & sovitus; sanat ja esittäjä Monica Aspelund
- Musikaali Maire, LUSES:n musikaalikilpailun 2. sija, sävellys & sovitus;
libretto & sanat Pertti Reponen.
-Aarno Raninen sai valtion  taiteilijaeläkkeen vuonna 2005.

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy