BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Paula Koivuniemi

s. 19.6.1947, Seinäjoki

Teksti Erkki Pälli
Perustiedot
Nimet
SalanimetPia Christina
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika19.6.1947, Seinäjoki
Roolit ja soittimet
Roolitlaulaja
Soittimetlaulu
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Vaikuttajat
Toivo Kärki, "keksijä", levytuottaja, kapellimestari
Jori Sivonen, levytuottaja, säveltäjä
Esa Nieminen, levytuottaja, sovittaja, säveltäjä
Biografia

Paula Koivuniemen kiinnostus musiikkia kohtaan on kodin perintöä, sillä hänen isänsä Mauri Koivuniemi oli Pohjanmaalla suosittu ja arvostettu tanssimuusikko. Tyttärellä oli tapana jo pienestä pitäen seurata isää keikoille ja lauleskella lavan edessä ajan muoti-iskelmiä orkesterin mukana. Lavalle hän joutui kerran puolittain vahingossa, kun yhtyeen vakituinen solisti oli sairastunut ja tyttärensä innon sekä luontaisen lahjakkuuden havainnut isä pyysi hänet solistin  tuuraajaksi.

Tämän kokemuksen jälkeen Paula Koivuniemi alkoi haaveilla oikein tosissaan iskelmätähden urasta. Niinpä hän ryhtyi ottamaan pianotunteja ja keikkailemaan aina tilaisuuden tullen. Vuonna 1964 Paula Koivuniemi kävi esittäytymässä Toivo Kärjelle, mutta Topi kehotti neitoa opiskelemaan hieman lisää laulamista ja palaamaan asiaan sitten vuoden tai parin kuluttua. Paula päätti kuitenkin lähteä kesken kaiken Kanadaan. Vuoden kuluttua hän palasi Atlantin takaa  kotitanhuvilleen ja rupesi opiskelemaan  merkonomiksi Seinäjoen kauppaopistossa. Hän jatkoi esiintymisiä taiteilijanimellä Pia Christina, jota hän tarjosi myös Toivo Kärjelle ilmaantuessaan tämän kutsusta syksyllä -66 Helsinkiin tekemään esikoislevyään. Kärki hylkäsi ehdotuksen tylysti toteamalla, että Paula Koivuniemi oli ihan hyvä nimi iskelmälaulajalle - "ja Topi oli aivan oikeassa", on tähti itse myöntänyt myöhemmin.

Maestro Kärki oli oikeassa myös antaessaan tulokkaan ensimmäiseksi levytyskappaleeksi
H. Saarniahon tekstiltään tummasävyisen sävelmän Perhonen (Decca), joka oli jäänyt viitisentoista vuotta aikaisemmin vähemmälle huomiolle Iris Kangasniemen ikuistamana nimellä Yöperhonen (Rytmi). Tuula Valkaman uudistamassa sanoitusasussa siitä kehkeytyi näet nyt Paula Koivuniemen tulkitsemana hitti. Hänen seuraava menestysnumeronsa, Kärjen oma sävellys Jos helmiä kyyneleet ois (Decca) nähtiin listoilla vuonna 1968. Vuonna 1972 oli levytysvuorossa  Vexi Salmen tekstittämä käännöskappale Jos konduktöörin nait (Decca).

Vuonna 1974 Paula Koivuniemi osallistui television Syksyn sävel-kilpailuun Viktor Klimenkon kanssa Erik Lindströmin sävelmällä Yksi vain (EMI), mutta esitys ei kuitenkaan menestynyt kisassa.  Tässä vaiheessa Paula oli myös vaihtanut levy-yhtiötä. Niinpä hän pääsi tekemään seuraavana vuonna myös ensimmäisen oman LP:nsä, Pirjo ja Matti Bergströmin tuottaman jenkkihenkisen kokoelman Leikki riittää (Blue Master).

Paula Koivuniemi harkitsi vakavasti jo koko laulu-uransa lopettamista, kunnes muutti vuonna 1976 Helsinkiin ja tutustui siellä Jori Sivosen sekä Timo Lindströmin kaltaisiin nuoremman polven iskelmänikkareihin. Seurauksena oli keväällä -78 uudeksi käännekohdaksi hänen taiteilijantaipaleellaan osoittautunut single Kapteeni Aika (Blue Master), jota seurasi vielä samana vuonna Lindströmin tuottama hieno kokoelma Lady Sentimental (Blue Master) ja Syksyn sävel-kisassa kolmanneksi sijoittunut Sivosen tunnelmapala Sua vasten aina painautuisin (Blue Master). Lisääntyneen suosion myötä Koivuniemelle alkoi kertyä myös tervetulleita televisioesiintymisiä, ja osallistuipa hän aivan 70-luvun lopulla Itä-Saksan Rostockissa pidettyyn kansainväliseen laulukilpailuun sijoittuen komeasti toiseksi.

"Elämässä alkoi olla säpinää ja näkyvyyttä, joka enteili lisää menestystä", on toimittaja Pirkko Kotiranta todennut tästä vaiheesta artikkelissaan "Perhosen levyttäjä ei jäänyt päiväperhoksi- vaikka läheltä piti" teoksessa Suomi soi 1.Tanssilavoilta tangomarkkinoille (Tammi 2004). Niinpä Paula Koivuniemi oli 80-luvulle siirryttäessä taas valmis vaihtamaan levy-yhtiötä, ja hän palasi Fazer-Finnlevyyn aloittaen siellä sittemmin niin pitkäaikaiseksi ja hedelmälliseksi osoittautuneen yhteistyönsä Esa Niemisen kanssa. Heidän ensimmäinen yhteinen aikaansaannoksensa oli mahtavan suosion saavuttanut kokoelma Vie minut pois (Polydor) vetonaulanaan singlelistalla Paulan esittämänä ykkösenä komeillut ranskalaissävelmä Tummat silmät, ruskea tukka.

Menestys jatkui seuraavana vuonna singlellä ja LP:llä Sata kesää, tuhat yötä (Polydor), jota seurasi Luotan sydämen ääneen (Polydor), ennen kuin Nieminen  perusti Kim Kuusen kanssa oman tuotantoyhtiön Music Makersin. Paula Koivuniemi seurasi hänen mukanaan ja he tekivät yhdessä vielä joukon yhteisiä bestsellereitä kuten kokoelmat Lähdetään (Tähtitorni), Rakkaustarina (Tähtitorni), Ilman minua (Sonet) ja Hei, buonanotte (Sonet). 1987 Koivuniemi sai myös Emma-patsaan vuoden naissolistina ja 10 vuotta myöhemmin ns. kunnia-Emman pitkästä urastaan musiikkiviihteen saralla.

90-luvulla Paula Koivuniemi jäi hieman varjoon hittilistoilla mutta menestyi edelleen hyvin keikkamarkkinoilla. Aivan vuosikymmenen ja -sadan lopussa hän teki komean paluun suosikkitilastojen kärkeen Niemisen sävellyksellä Kun kuuntelen Tomppaa (Music Makers), ja uuden vuosituhannen hän avasi kolmen muun suomalaisen kestosuosikin, Katri-Helenan, Lea Lavenin ja Marion Rungin kanssa yhteisprojektilla Leidit lavalla. Vuonna 2003 Koivuniemeltä ilmestyi romanttinen kokoelma Rakastunut (WEA). Kaiken muun aktiivisuutensa ohessa Koivuniemi on esiintynyt kiertueilla mm. bilebändi Jean S:n ja Kari Tapion kanssa sekä tehnyt ravintolashown Merja Larivaaran kumppanina.

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

Peter von Bagh- Ilpo Hakasalo 1986: Iskelmän kultainen kirja OTAVA

Kotirinta, Pirkko 2004. "Perhosen esittäjä ei jäänyt päiväperhoksi - vaikka läheltä piti". Teoksessa Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Toim. Gronow, Pekka-Lindfors, Jukka-Nyman, Jake 2004.TAMMI

Tony Latva-Petri Tuunainen 2004: Iskelmän tähtitaivas WSOY

Niiniluoto, Maarit 1982: Toivo Kärki - Siks oon mä suruinen TAMMI

Sanottua

"Muistan Paula Koivuniemen 60-luvulla. Tykkäsin heti, että tällä on kiva matala alttoääni. Katselin häntä ja aloitin jonkin kappaleen ihan väärässä tempossa. Tyttö ei rävähtänytkään, jatkoi siitä vaan. Minä sanoin, että kirjoita nimesi tuohon sopimukseen. Tätä keinoa käytän aina, kun pitää tarkistaa laulajan rytmitaju." (Toivo Kärki) (Maarit Niiniluoto: Toivo Kärki - Siks oon mä suruinen, Tammi 1982)

Valikoitu diskografia

Paula Koivuniemi: Perhonen 1966 (Decca)

Paula Koivuniemi: Jos helmiä kyyneleet ois 1968 (Decca)

Paula Koivuniemi: Jos konduktöörin nait 1972 (Decca)

Paula Koivuniemi & Viktor Klimenko: Yksi vain 1974 (EMI)

Paula Koivuniemi: Leikki riittää 1975 (Blue Master)

Paula Koivuniemi: Lady Sentimental (LP) 1978 (Blue Master)

Paula Koivuniemi: Sua vasten aina painautuisin 1978 (Blue Master)

Paula Koivuniemi: Vie minut pois (LP) 1980 (Polydor)

Paula Koivuniemi: Luotan sydämen ääneen (LP) 1982 (Polydor)

Paula Koivuniemi: Rakkaustarina (LP) 1984 (Tähtitorni)

Paula Koivuniemi: Hei, buonanotte (LP) 1987 (Sonet)

Paula Koivuniemi: Kun kuuntelen Tomppaa 1999 (Music Makers)

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy