s. 5.1.1926, Turku

k. 6.4.1997

Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus, 2/2000. Pekka Jalkasen kirjaan "Pohjolan yössä" perustuen.
http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf/6e8a8324ea122201c225687000438841/255c83 4c7972f8dbc2256885003a783f!OpenDocument

Olli Hämäläinen, Olli Hämäläisen yhtyeen pianisti, 1949-1958
Strings-jousiorkesteri

Laila Kinnunen, Kinnusen levytysten sovittaja ja säestäjä
Mauno Kuusisto, Kuusiston levytysten sovittaja ja säestäjä
"Pärre" Förars, yhtyetoveri
Unto Haapa-aho, yhtyetoveri
Wille Katz, yhtyetoveri
"Nisse" Nordström, yhtyetoveri
Sauvo Puhtila, sävellysten sanoittaja
Eino Virtanen, yhtyetoveri

Erkki Melakoski toimi Yleisradion kevyen musiikin toimittajana 1953—61, apulaisosastopäällikkönä 1961—72 ja toimituspäällikkönä 1972—91, joten hän teki pitkän päivätyön radion populaarimusiikin parissa varsinkin v. 1963 Sävelradiota aloitettaessa ja oli ”ULA-toimittajana” Yleisradion ensimmäinen kokonaan kevyelle musiikille omistautunut työntekijä. Hän oli myös luomassa Yleisradion laajaa kantanauha-arkistoa ja muuta omaa musiikkituotantoa. Hän hankki muutenkin aineistoa musiikkiohjelmiin — 70-vuotishaastattelussaan hän kuvaili tätä näin: ”Levyarkistossa oli tuhansia levyjä, mutta ne eivät riittäneet kyllin monipuolisiin ohjelmiin eikä varoja uusien ostamiseen ollut tarpeeksi. Kiertelin ulkovaltojen lähetystöissä ja kulttuurikeskuksissa lainaamassa levyjä.” Hiukan ennen kuolemaansa hän kommentoi: ”Yleisradion tehtäviin pitäisi kuulua sellaisen musiikin aikaansaaminen, jota levykustantajat eivät suosi, kuten lastenmusiikki ja jazz. Kulttuuritahto talosta kuitenkin tuntuu puuttuvan.”

Melakoski toimi ahkerasti myös alan järjestöelämässä: hän oli Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto TEOSTO ry:n johtokunnan jäsen 1971—87 sekä Elokuva- ja viihdesäveltäjät r.y:n, nyttemmin Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry:n varapuheenjohtaja 1973—87. Mauno Maunolan ja Olli Hämeen (oik. Hämäläisen) ohella hän oli myös ensimmäisiä populaarimusiikista arvioita ja katsauksia lehtiin, mm. Helsingin Sanomiin kirjoittaneita.

Melakosken sävellyksistä tunnetuin on todennäköisesti Saukin sanoittama Balladi Olavinlinnasta, johon säveltäjä kertomansa mukaan teki ensin ”liian hienostuneen” sävelmän, jota hän joutui muokkaamaan kolmeen otteeseen kansanomaisemmaksi, minkä jälkeen hän olisi tahtonut salanimekseen Laban Mesikämmen, mutta tuotantoyhtiö Scandia hyväksyi vain ”Olavi Kontion”. Vähiten tunnettua Melakosken tuotantoa ovat Kuvia Sipoosta –sarjan (1966) kaltaiset laajat viihdeorkesteriteokset. Hän on myös säveltänyt Saima Harmajan ja Larin-Kyöstin eli Kyösti (Gösta) Larssonin runoja Tauno Palon esitettäviksi sekä 12 elokuvasävellystä.

Melakosken sovituksista tunnetuin lienee vanha venäläinen usein virheellisesti kansanlauluksi mainittu sävelmä Odnozvutšno gremit kolokol´tšik eli nimimerkki A. Ojapuun suomenkielisin sanoin Yksinäinen kyläkello; sama Aleksandr Gurilevin sävellys tunnetaan meillä myös nimellä Pienet kellot ja hengellisenä lauluna helluntaiherätyksessä vaikuttaneen Vali Kunnaksen sanoin nimellä Olen kuullut on kaupunki tuolla (Laulu taivaasta). Mauno Kuusisto on levyttänyt tämän sävelmän sekä ”Ojapuun” että Kunnaksen sanoituksena, ja Melakoski teki muitakin hienostuneita sovituksia Kuusiston levytettäviksi.

Toinen puoli Melakosken tunnetuimmasta toiminnasta olivat jazz ja jazziskelmä. Hän soitti pianoa Olli Hämeen (oik. Hämäläinen) orkesterissa/yhtyeessä 1949—58, johon hän tuli v. 1948 Pariisiin lähteneen Valto Laitisen tilalle. Melakoski teki jazz-vaikutteisia sovituksia mm. Brita Koivuselle, ja hänen oman yhtyeensä tähtisolistina toimi 1959—66 Laila Kinnunen.

Melakoski kuoli sunnuntaina 6. huhtikuuta 1997 äkilliseen sairauskohtaukseen.

Melakoski muisteli itse Ilpo Hakasalon kirjassa Malmsténista Marioniin näin: ”Olimme [kohta sodan jälkeen] vannoutuneita silloisen jazzin ystäviä kuten Helsingin oppikoulunuoriso yleensäkin. Norssin rehtori oli kyllä lievästi kauhuissaan, kun kunnianarvoisan oppilaitoksen suojissa kaikuivat Kalevala Boysin aikaansaamat rytmit. Tällainen virallinen epäluulo kuului suorastaan opettajien velvollisuuksiin.”

SÄVELLYKSIÄ:

Kauko Käyhkö ja Solistiseitsikko Otava: Tuntematon sotilas, marssi. Säv. E. Koski [= Erkki Melakoski], san. Sauvo Puhtila. 1955 Scandia

Mauno Kuusisto: Vanhemmilleni. (SF-elokuvasta Kertokaa se hänelle.) San. Lauri Jauhiainen.1961 RCA

Tauno Palo: Kulkurin kannel. Runo: Larin-Kyösti [= Kyösti Larsson]. 1972 Love Records

SOVITUKSIA:

Seija Järvinen: Kerro, kultainen kuu (Sail Along, Silv’ry Moon), foksi. Säv. Percy Wenrich, san. Harry Tobias, suom. Orvokki Itä [= Reino Helismaa]. 1959 Fazer/Rytmi

Metro-tytöt: Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset (Белые акаций), foksi. Venäl. mustalaisromanssi — muk. M. K. Steinberg, suom. Martti Wuori. 1959 Fazer/Rytmi

Mauno Kuusisto: Kertokaa se hänelle (Dicitencello vuie), tangolaulu. Säv. Rodolfo Falvo, san. Enzo Fusco, suom. Timjami [= Sauvo Puhtila]. 1959 RCA

Hauru, Jukka 1997: ”Viihdemusiikin kehittäjä ja radiotyön pioneeri”. (Nekrologi.) Helsingin Sanomat 8.4.1997

Hakasalo, Ilpo 1979: Malmsténista Marioniin. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. S. 48—61.

von Bagh, Peter — Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava. S. 345—346.