BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Olli Hämäläinen

s. 19.5.1924, Helsinki
k. 11.6.1984, Tampere

Teksti Jari J. Marjanen
Perustiedot
Nimet
AliaksetOlli-herra, Vääpeli
SalanimetOlli Häme (muusikko, orkesterinjohtaja), Kaarina (sanoittaja)
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika19.5.1924, Helsinki
Kuolinaika11.6.1984, Tampere
Roolit ja soittimet
Roolitmuusikko, orkesterinjohtaja, kriitikko, sanoittaja, musiikintutkija
Soittimetkontrabasso
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Yhtyeet
(The) Ditty Dealers, "Hämeen" kvintetin jäsenistä muodostettu (jazz)lauluyhtye
Harlem (yhtye), basisti
Muut henkilöyhteydet
Valto Laitinen, Olli Hämeen (Hämäläisen) yhtye: piano, -1948
Erkki Melakoski, Olli Hämeen (Hämäläisen) yhtye: piano - 1958 Laitisen jälkeen
Bjarne Rehn, Olli Hämeen (Hämäläisen) yhtye: rummut ennen Valastetta
Erkki Valaste, Olli Hämeen (Hämäläisen) yhtye: rummut Rehnin jälkeen
Synnöve Rehnfors, Olli Hämeen (Hämäläisen) yhtye: laulusolisti
Eino Virtanen, Olli Hämeen (Hämäläisen) yhtye: trumpetti
Biografia

Olli Hämäläinen, taitelijanimeltään Häme, vaikutti mm. jazzin ja angloamerikkalaisen tanssimusiikin — jotka eivät vielä 1940-luvulla olleet kovin erillään — puolestapuhujana, taitavana muusikkona, legendaarisena kapellimestarina ja kriitikkona. Rumpali Erkki Valaste muisteli Maarit Niiniluodon kirjoittamassa lehtijutussa, että ”Häme oli valkoisen jazzin kannattaja eikä niinkään rehevän neekerijatsin perään”. Jo v. 1948 Olli Hämeen trio — kokoonpanona Valto Laitinen (p), Åke Granholm (g) ja ”Häme” itse (b) — levytti kappaleen I Surrender, Dear Sävel-merkille.

Erkki Pälli ja Ossi Runne ovat pitäneet Olli Hämeen yhtyeen pitkäaikaista kokoonpanoa — Unto Haapa-aho (bar-sax), basisti-yhtyeenjohtaja, Erkki Melakoski (p), Erkki Valaste (dr) ja Eino Virtanen (tp/vib) — poikkeuksellisen merkittävänä populaarimusiikkimme historiassa. Ennen Valastetta rummuissa oli Bjarne Rehn. Kvintetti laajeni parhaimmillaan septetiksi, johon kuuluivat edellisten lisäksi saksofonisti Seppo Rannikko ja pasunisti Poppe Fager. Hämeen yhtye oli hyvin kurinalainen ja harjoitteli ahkerasti, mutta yhtyeen johtaja osasi myös rentoutua esiintymisten jälkeen ja hänellä oli huumorintajuakin. Jo v. 1948 Olli Hämeen trio — kokoonpanona Valto Laitinen (p), Åke Granholm (g) ja ”Häme” itse (b) — levytti kappaleen I Surrender, Dear Sävel-merkille.

Olli Hämeen kvintetti toimi v. 1955—1956 vuonna 1954 toimintansa aloittaneen Iskelmäkaruselli-radio-ohjelman ”kotiorkesterina”. Yhtye valittiin samoihin aikoihin myös Rytmin äänestyksessä maan suosituimmaksi jazzorkesteriksi. 1950-luvun jälkipuoliskolla yhtye ei enää juuri levyttänyt instrumentaaliesityksiä, vaan säesti esim. Laila Kinnusta, Brita Koivusta ja Seija Lampilaa. Yhtye soitti paljon esim. osakunnissa ja monena kesänä Linnanmäellä.

”Hämeen” kirjoittama Rytmin voittokulku oli merkittävä populaarimusiikkikirjallisuuden uranuurtaja. Rytmissä hän toimi pitkään arvostelijana ja oli tässä suhteessa Mauno ”Pyörittäjä” Maunolan ohella uranuurtajia. Rytmi-lehdessä hän osoitti avoimesti olevansa angloamerikkalaisen suunnan kannattaja ja käytti esim. pohjoismaisista valsseista ilmaisua, jonka mukaan ne ”henkivät skandinaavista paimentyttötunnelmaa” ja tietenkin vielä jyrkempiä luonnehdintoja saksalaisista tai saksalaistyyppisistä marssivaikutteisista fokseista. Olavi Virran elämäkertateoksessa Koski, von Bagh ja Aarnio esim. mainitsevat ”Hämeen” jyrkästä arvostelusta, jonka he olettavat vaikuttaneen siihen, että Virta alkoi luopua sävellystoiminnastaan: ”... Pettäneitä toiveita. Nomen est omen?” Toisaalta ”Häme” oli aiemmin arvosteluissaan myös kiitellyt muutamia Virran sävellyksiä.

Hämäläinen osallistui aktiivisesti musiikkialan järjestötoimintaan, mm. 1952—57 Suomen Muusikkojen Liiton järjestösihteerinä, missä toiminnassa muusikkojen järjestäytyminen ja koulutus olivat erityisen lähellä hänen sydäntään. Sittemmin 1960-luvulla ”Häme” muuttui vähitellen Tesvisiossa ja TV-2:ssa hallintomies Hämäläiseksi, jolloin hän saattoi jopa tokaista: ”Olli Hämettä ei ole enää olemassa”. Vanha jazzmies teki sittemmin sekä radioon että televisioon ohjelmasarjan argentiinalaisesta tangosta. Hän kuoli äkillisesti vain 60-vuotiaana.

KIRJALLISET LÄHTEET:

Einiö, Paavo 1956. ”Kauden 1955—56 suosituimmat iskelmät.” Julkaisussa Mitä Missä Milloin, kansalaisen vuosikirja 1957. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava. S. 232—234.

Häme [Hämäläinen], Olli 1949: Rytmin voittokulku. Kirja tanssimusiikista. Helsinki: Fazer.

Koski, Markku, von Bagh, Peter & Aarnio, Pekka (useita painoksia): Olavi Virta — legenda jo eläessään. Porvoo/Helsinki: WSOY.

Niiniluoto, Maarit 1984: ”Olli Häme oli valkoisen jazzin kannattaja.” Uusi Suomi 22.6.1984.

Pälli, Erkki & Runne, Ossi [Oswald] 1970. ”Tanssimusiikki Suomessa.” Julkaisussa Rytmimusiikki, toim. Erkki Melakoski. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Virkkunen, Urpo 1970. Kuka on kuka TV:ssä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Valikoitu diskografia

Olli Hämeen kvintetti 1950: Lemon Drop. Säv. George Wallington. Fazer/Decca SD 5110

The Ditty Dealers ja Olli Hämeen trio 1951: Kevät kai — syömmen sai (Oh, You Sweet One), foksi. Säv. Dick Hardt [= Paul Kapp], san. Moe Jaffe, suom. Pauli Räsänen & Saukki [= Sauvo Puhtila]. Westerlund/Tähti RW 425.

Seija Lampila ja Olli Häme yhtyeineen 1955: Pikku prinssi Päivänpaiste (Lille prins Sol). Säv. Ove Gardemar, san. Rune Lindström, suom. Saukki [= Sauvo Puhtila]. Scandia KS 241 Brita Koivunen, The Ditty Dealers ja Olli Hämeen yhtye 1956: Suklaasydän (Mama’s Pearls). Säv. Don Siegman, san. Clarkson, suom. Saukki [= Sauvo Puhtila]. Scandia KS 247

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy