Tamara Hramova

Tamara Hramova syntyi luovutetun Karjalan Muolaassa ortodoksiseen venäläiseen Hramovin emigranttiperheeseen 6. kesäkuuta 1926. Hänen uransa liittyi kiinteästi Metro-tyttöihin, mutta hän teki soololevytyksiäkin. Sotien jälkeen Hramovin kymmenlapsinen perhe muutti Turkuun, jossa sisaruksista Tamara, Katja (Kati, myöh. Tevilin) ja Olga (myöh. Levonen) perustivat Sävelsiskot -lauluyhtyeen. Sävelsiskot levytti viisi levyä, joista seuraavat kolme Olavi Virran kanssa v. 1950: valssi Kodin kynttilät, tangofoksi Bolero ja rumba Mexicana.

Annikki Väkeväisen mentyä naimisiin tilalle Metro-tyttöjen sopraanoksi tuli nimettömänä julkaistun lehti-ilmoituksen perusteella koe-esiintymisessä viimeisenä kuultu Hramova, myöhempi Dernjatin ja hänen liityttyään harjoitukset tulivat säännöllisiksi. Hramovalla oli tummasävyinen, lämmin ja naisellinen ääni, joka miellytti mm. levyarvostelija Pyörittäjää eli Mauno Maunolaa:”Mariannen luonnollinen ja lämminvärinen ääni saakoon aivan erikoisen kiitoksen."

Metro-tyttöjen jäsenistä Hertta Väkeväinen/Louhivuori ja Tamara Hramova/Dernjatin esiintyivät myös solisteina, edellinen Hillevinä ja jälkimmäinen Mariannena tai etunimellänsä Tamarana. Hramovan soololevytyksiä olivat mm. Pienet kellot ja Jos luulet mun kaipaavan ; Olavi Virran kanssa hän levytti kappaleet Vuoden vaihtuessa (joka on harvoja uudenvuodenlaulujamme), Näin lapsuusjouluina laulettiin (mukana myös lapsilaulajat Virve ja Károly) sekä Keittiöpolkka. Tamara oli mukana myös muutamassa Uutta ja vanhaa –sikermässä. Hän levytti myös yhdessä Matti Louhivuoren kanssa.

”Kärjen ja Metro-tyttöjen liitto oli molemmin puolin onnellinen. Kärki piti Dernjatinin tunteellisesta, slaavilaisesta tavasta laulaa, se inspiroi häntä”, populaarikulttuurin historioitsija Maarit Niiniluoto kertoo.

LÄHTEET:

”Deccari” 1958. ”10 vuotta laulun taipaleella.” Musiikkiviesti 1958 (1): s. 4—5.

Kaseva, Tuomas 2003. ”Sävel-siskosta tuli inspiroiva Metro-tyttö.” (Nekrologi.) Helsingin Sanomat 11.6.2003.

Niiniluoto, Maarit 2004. ”Metro-tytöt ja Kipparikvartetti 1950-luvun ääninä.” Julkaisussa Suomi soi 1. Toim. Pekka Gronow, Jukka Lindfors & Jake Nyman. Hämeenlinna: Kustannusosakeyhtiö Tammi. S. 185—188.

Olavi Virta, Sävelsiskot ja Suuri Tanssiorkesteri, joht. George de Godzinsky 1950: Mexicana, rumba. Operetista Aina vain Amor. Säv. & sov. G. de Godzinsky, san. Olavi Virta. Philips P 40016

Tamara ja Toivo Kärjen yhtye 1952: Pienet kellot (Однозвучно гремит колокольчик), valssi. Säv. Aleksandr Gurilev, san. Ivan Makarov, suom. Rainer Kisko [= Reino Helismaa], sov. Rainer Kisko [= Toivo Kärki]. Fazer/Rytmi R 6165

Tamara Hramowa ja Decca-orkesteri 1953: Kudon pientä sukkaa, valssi. Säv. Ilpo Kallio [= Tapio Lahtinen], san. A. Tervasmäki [= Helena Eeva], sov. Toivo Kärki. Fazer/Decca SD 5191

Tamara ja Decca-orkesteri, joht. Toivo Kärki 1954: Lintu pienoinen (Kleine Nachtigall), tango. Säv. Gerhard Winkler, san. Walther Rothenburg, suom. Olaus [= Olavi Linnus], sov. T. Kärki. Fazer/Decca SF 5279

Tamara ja Pärre [Per-Erik] Förarsin yhtye: Odottelen soittoasi (Téléphonez-moi, chérie), foksi. Säv. & san. Jack Ledru & René Denoncin, suom. Rauni Kouta [= Reino Helismaa], sov. P.-E. Förars. Fazer/Decca SD 5360

Sukunimi Hramova joissakin lähteissä kaksois-w:llisessä muodossa (Hramowa).