BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Arthur Fuhrmann

s. 11.3.1930, Hannover

Teksti Kikka Laitinen
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiArthur Heinrich Fuhrmann
SalanimetA. Ajomies, Heinrich Röhrkasten
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika11.3.1930, Hannover
Roolit ja soittimet
Roolitmuusikko, kapellimestari, sovittaja, säveltäjä, sanoittaja
Soittimetpiano, basso
Linkit
Arthur Fuhrmannin haastattelu
http://www.elvisry.fi/022004/fuhrmann.html
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Vaikuttajat
Toivo Kärki, säveltäjä
Erik Lindström, säveltäjä
Reino Helismaa, sanoittaja
Juha Vainio, sanoittaja
Jaakko Salo, sovittaja
Georg Malmstén, säveltäjä,sanoittaja, laulaja
Biografia

Arthur Fuhrmannin isä oli käyrätorven soittaja, joka soitti myös viulua ja opetti musiikkia. Fuhrmannin isä soitti Hannoverin sinfoniaorkesterissa sekä oopperassa/teatterissa, jotka olivat samaa taloa. Arthurin isä johti myös soittokuntia, sovitti musiikkia ja teki kaikenlaista musiikkiin liittyvää. Kun isä soitti teatterissa, Arthur pääsi jo pienenä teatteriin mukaan. Arthur oli mukana näytelmissä erilaisissa lapsirooleissa sekä oopperan kuorossa v. 1933 lähtien 10 vuoden ajan. Ensimmäiset Arthurin soittimet olivat viulu ja trumpetti. Arthur soitti trumpettia nuorisosoittokunnissa ja oman isänsä soittokunnassa. Arthur oli toivonut haitaria, ja sai myös sen, ja myöhemmin hän pääsi myös pianotunneille. Onnellinen, musiikin täyttämä lapsuus päättyi kuitenkin traagisesti lokakuussa 1943 Hannoverin pommituksiin, joissa Arthur menetti perheensä ja kotinsa. Sodan jälkeen Fuhrmann solmi ensimmäisen varsinaisen muusikkosopimuksensa vuonna 1946 big bandin haitaristina, mikä toimi vaihtui pian basistin virkaan. Hän esiintyi sodan jälkeen Saksassa myös pianistina ja yhtyelaulajana, soitti haitaria, bassoa, pasuunaa ja teki musiikin saralla kaikkea mahdollista. Fuhrmann tuli ensimmäisen kerran Suomeen Mario Weberin orkesterin soittajana vuonna 1952 ja soitti Suomessa kesät 1952 - 1955 Linnanmäellä, pääasiassa Peacockissa Tämän jälkeen Fuhrmann jäi Suomeen ja teki työtä muusikkona, eritoten pianistina eri ravintoloissa.

Fuhrmannin muusikon taidot kiirivät pian alan ammattilaisten korviin, ja työtarjouksia alkoi tulla. Mm. Aarno Walli pyysi Fuhrmannin Palapeli-nimiseen tv-ohjelmaan basistiksi ja pianistiksi. Vähän myöhemmin Jaakko Jahnukainen pyysi Fuhrmannia ja hänen Kalastajatorpan yhtyetovereitaan, Tapio Yrjöä ja Mauri Mustosta, mukaan radio-ohjelmaan "Tervetuloa nimipäiväkahville" house bandiksi. Ohjelmassa esiintyvä lauluyhtye oli nimeltään Kukonpojat, joka lauloi ohjelmassa joka sunnuntaiaamu onnittelulaulun. Reino Helismaa teki lauluihin tekstit, ja Fuhrmann sovitukset. Fuhrmann on todennut, että Reino Helismaa on ollut hänen paras suomen kielen opettajansa. Fuhrmann on toiminut myös kapellimestarina Niilo Tarvajäven tv-ohjelmissa, joista hän tuli tutuksi suurelle yleisölle (mm. ohjelmasarja "Suuri Ilmasilta").

Arthur Fuhrmann suomalaisten huipputekijöiden työtoverina

Erik Lindström nappasi Arthur Fuhrmannin sovittajaksi ensin Finndisciin. Myöhemmin myös Toivo Kärki työllisti Fuhrmannia. Töiden saamista edesauttoi se, että Fuhrmann oli tunnettu nopeudestaan. Toivo Kärki kunnioitti sitä, että Fuhrmannilla oli aina kaikki studiossa valmiina: kallista studioaikaa ei mennyt Fuhrmannin kanssa hukkaan. Näin toimiessaan Fuhrmann sai hyvän aseman sovittajana monien tuottajien mielissä. Fuhrmann ehti tehdä monia sovituksia aina Taisto Tammen ensilevystä Olavi Virran viimeiseen levyyn, jolla Olavi Virta tulkitsee mm. Fuhrmannin sovitukset lauluista Sateinen yö ja Soita balalaikkaa.

Arthur Fuhrmann muusikkona ja kapellimestarina

Arthur Fuhrmann toimi Suomeen muutettuaan ensin freelance-muusikkona, -kapellimestarina ja -sovittajana vv. 1955 - 1969 (muusikkona mm. Imatran Valtionhotellissa ja Kalastajatorpalla; kapellimestarina mm. Ruotsalaisessa Teatterissa; eri kaupunginorkestereiden viihdekonserteissa kapellimestarina; muusikkona ja sovittajana eri kokoonpanoissa sekä radio- ja tv-ohjelmissa). Fuhrmann pyydettiin kapellimestariksi Helsingin Kaupunginteatteriin vv. 1969 - 1972. Vuonna 1972 hänet pestattiin vakituiseksi kapellimestariksi Helsingin Poliisisoittokuntaan. Fuhrmann uudisti ohjelmiston entistä suomalaisemmaksi ja sai aikaan myöskin organisaatiomuutoksen, jolla parannettiin muusikkojen asemaa: he saivat soittajalisää, jolla korvattiin mm. heidän tekijänoikeusasioitaan. Perustettiin soittokuntajaos, johon kaikki soittajat koottiin tekemään tasapuolisesti muusikon ja poliisin työtä. Fuhrmann toimi Helsingin Poliisisoittokunnan kapellimestarina vuodesta 1972 vuoteen 1992. Fuhrmann perusti myös Viihdejousikko-yhtyeen.

Arthur Fuhrmannin sovituksia ja sävellyksiä

Fuhrmann on sekä sovituksissaan että sävellyksissään kirjoittanut tietoisesti käyttömusiikkia eri tilanteisiin tarpeen mukaan. Varusmiesaikanaan v. 1958 hän sävelsi yksikkönsä nimikkomarssin Kolmas patteri, joka on siitä lähtien ollut hänen soitetuin teoksensa. Ollessaan viihdekapellimestarina hän teki sävellyksiä ja sovituksia sinfoniaorkesterikokoonpanolle, mm. sovituksen Marionito Moresin Uno-tangosta, jonka Helsingin kaupunginorkesteri on soittanut v. 1972 lähtien jokaisen vappumatineansa ylimääräisenä numerona. Teatterikapellimestari-aikana syntyi musikaalien lisäksi paljon näytelmä- ja kuunnelmamusiikkia. Poliisisoittokunnan aikana Fuhrmann sovitti ja sävelsi runsaasti puhallinmusiikkia. Viihdejousikolle hän sovitti noin 80 salonkiviihdeteosta, pääasiassa radionauhoituksia varten. Yllämainituista seikoista johtuen Fuhrmannin tuotanto on hyvin kirjavaa. Arthur Fuhrmannilla on Teostossa yli 700 rekisteröityä teosta. Teoslistalta löytyy hengellistä ja klassista musiikkia, kansallislauluja, iskelmää, twistiä, tangoa, humppaa, näyttämömusiikkia, elokuva- ja musikaalimusiikkia erilaisille kokoonpanoille. Todellisuudessa sovituksia on paljon enemmän: pelkästään Poliisisoittokunnalle hän ehti tehdä noin 500 sovitusta. Sovituksia Fuhrmannin kädestä on syntynyt virsistä ja Mozartin klassisista sävellyksistä aina Georg Malmsténin, Toivo Kärjen, Erik Lindströmin, Rauno Lehtisen, Aarno Ranisen ja Jukka Kuoppamäen iskelmiin.

Fuhrmannin säveltämiä musikaaleja ovat Vieno Vainikainen, teksti Marja Rankkala, 1963; Lössi, teksti Kari Tuomisaari, 1965 ja Rakkain rakastaja, teksti Marja Rankkala, 1966. Elokuvamusiikkia hän sävelsi yhdessä Toivo Kärjen kanssa mm. elokuvaan "Ei se mitään, sanoi Eemeli", 1965. Fuhrmannin muista sävellyksistä mainittakoon Tampereen fanfaari 1961 (Tampereen kaupungin sävellyskilpailun voitto); Poliisiparaati 1972; Tuntuu kuin maailma pyörisi väärinpäin, sanat Reino Helismaa, 1975; Tuntematon tuttu, sanat Juha Vainio, 1975; Fight for the Copyright, 1979; Rummuin pasuunoin, 1987 (Puolustusvoimien marssisävellyskilpailun 2. palkinto) ja Concertino baritonitorvelle.

Arthur Fuhrmann sanoittajana

Fuhrmannin tekemät sanoitukset ovat pääasiassa saksannoksia, mm. Jansson, Elstelä, Kuusisto: Muumiooppera; Kari Tuomisaaren Finnjet-valssi ja monet Georg Malmsténin laulut. Fuhrmann on kuitenkin tehnyt omia saksankielisiä tekstejä omiin sävellyksiinsä, mm. In Hamburg an der Elbe, jossa on 32 säkeistöä.

Arthur Fuhrmann vaikuttajana ja järjestötoiminnassa

Arthur Fuhrmann on ollut ahkerasti mukana musiikin eri tahojen järjestötoiminnassa ja kansallisena musiikkielämämme vaikuttajana. Hän on toiminut Elvis ry:n puheenjohtajana vv. 1965 - 1986 ja Elvis ry:n toiminnanjohtajana vv. 1986 - 1992. Lisäksi hän on ollut Elvis ry:n asiamiehenä vuodesta 1993 ja Edition Elvisin kustannuspäällikkönä vuodesta 1981. Elvis ry:n kunniajäsen Fuhrmann on ollut vuodesta 1993. Fuhrmannin aikana kevyen musiikin tekijöiden asema kohentui ratkaisevasti, varsinkin Teostossa: genre- eli luokitusjärjestelmä poistettiin. Vuonna 1985 Fuhrmann kiinnitti huomiota siihen, että vuonna 1974 tekijänoikeuslaki oli muuttunut antaen tekstintekijöille samanlaiset oikeudet kuin säveltäjille: kustantajille eivät enää kuuluneetkaan tekstin osalta kustantajaosuudet ilman sopimusta tekstintekijän kanssa. Tämänkin paljon sisua vaatineen asian käsittely vei reilut pari vuosikymmentä. Fuhrmann on myös toiminut Georg Malmstén -säätiön varapuheenjohtajana vv. 1982 - 2002 ja ko. säätiön puheenjohtajana vv. 2002 - 2005. Fuhrmannin aloitteesta aikaansaatiin vuonna 1992 Georg Malmsténin muistomerkki puistikkoineen (Malmsténin kulma/Malmsténs hörna).

Fuhrmann on ollut Muusikkojen liiton hallituksen jäsen 1970-luvulla ja Muusikkojen liiton varapuheenjohtaja vv. 1978 - 1985. Hän oli myös Gramexin hallituksen jäsen, kapellimestareiden edustaja vv. 1982 - 1985; siis aikana, jolloin Rooman sopimus ratifioitiin (Rooman sopimus tuli voimaan 1.1.1983). Fuhmann on ollut Muusikkojen liiton kunniajäsen vuodesta 2001.

Teoston johtokunnan jäsenenä Fuhrmann toimi kahteenkin eri otteeseen vv. 1983 - 1987 ja vv. 1993 - 1995. Lisäksi hän on toiminut Teoston eri toimikunnissa 1980- ja 1990 -luvuilla, mm. Genretoimikunnassa, Ohjelmatoimikunnassa ja Kustannussopimustoimikunnassa. Lisäksi, Fuhrmann on ollut varapuheenjohtajana Suomen Musiikkineuvostossa, varapuheenjohtajana Suomen Säveltaiteilijain Liitossa ja sekä jäsenenä että varapuheenjohtajana Valtion säveltaidetoimikunnassa.

Vuonna 2000 perustettiin Arthur Fuhrmann Rahasto, jota hallinnoi Elvis ry:n johtokunta ja Arthur Fuhrmann. Fuhrmann lahjoitti rahastolle kahden teoksensa kaikki tekijänoikeustulot. Fuhrmann on kirjoittanut omalla nimellään sekä nimimerkillä A.Ajomies mm. Selvis-lehteen, Teostory-lehteen, Rytmi-lehteen, päivälehtiin, Muusikko-lehteen ja Vihreään Lankaan.

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

Laitinen Kikka, Arthur Fuhrmann ­ aina valmis kuin partiolainen, Elvis ry:n jäsenlehti Selvis 23/2004.

Laitinen Kikka, Puhelin- ja henkilöhaastattelut, 2004 - 2005.

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy