 |
|
Henkilötiedot
Juha Eirto
s. 0.0.1934 - 0.0.0, Helsinki k. 0.0.2011 - 0.0.0, Sipoo
Teksti Jari J. Marjanen
Nimet
Täydellinen nimi | Juha Erkki Eirto | Salanimet | Juha (muutamissa Vieno Kekkosen kanssa tehdyissä levytyksissä) |
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika | 0.0.1934 - 0.0.0, Helsinki |
Kuolinaika | 0.0.2011 - 0.0.0, Sipoo |
Roolit ja soittimet
Muut yhteydet Muut henkilöyhteydet Vaikuttajat
Juha Eirto muistetaan 1950-luvun
luotettavana, klassillisen laulajakoulutuksen saaneena miesäänenä, joka
kuitenkin oli samalla hillittynä jossakin mielessä väritön ja persoonaton. Jo
Eirron ensilevytys Oi, villiruusu/Oi, Ritva (kumpikin tangoja)
oli myyntimenestys. Hänen kuuluisin levytyksensä on epäilemättä myyntilistojen
kärjessä v. 1956 komeillut Tiikerihai (Tiger Shark), jonka
kääntöpuolella oli A-puolen varjoon jäänyt kuningatar Liliuokalanin Aloha oe,
mutta tunnettuja ovat myös esim. tango Monika, Monika, Monika, foksi Koivu
ja sydän sekä Metro-tyttöjen kanssa tehdyt levytykset, joista mainittakoon
Eduardo Biancon klassikkotango Kellot soi (Plegaria), Giuseppe Verdin
teemasta tangoksi muokattu Kuule mua, Violetta ja tango Hernandon
salaisuus. Juha Eirto, Tamara [Hramova], Vieno Kekkonen, Matti
Louhivuori ja Auvo Nuotio levyttivät v. 1957 sikermän Sam Sihvon Jääkärin
morsiamesta.
Juha Eirron isä Erkki Eirto (alk. Erik
Eklund, 1907—1954) oli oopperalaulaja, joka levytti (yleensä Tauno Eskolan
salanimellä) monia iskelmiäkin. Kosketuksen taidemusiikin laulutapaan Juha
Eirto sai myös opettajaltaan Jorma Huttuselta. Kriitikko Mauno ”Pyörittäjä”
Maunola arvosti Eirron laulutaitoa: ”On mieluisaa kuulla pitkästä aikaa Juha
Eirtoa. Iskelmämusiikkihan vaatii — ollakseen sanan täydessä merkityksessä
kevyttä musiikkia — myös kevyen kaliberin laulajia. Tämän vaatimuksen täyttäjiä
meillä löytyy mitä monipuolisin valikoima. Erikoisuuden vuoksi on kuitenkin
hauskaa kuulla oikeata laulajaakin välillä.” Eirron nimeen ei liittynyt
nykyaikaista tähtikulttia eikä toisaalta skandaalejakaan.
Oopperan kuoroon v. 1960 laulamaan
siirtynyt Eirto pysytteli vuosikausia johdonmukaisesti poissa julkisuudesta
— ”50-luvun iskelmäprinssi” ei esimerkiksi suostunut Latvan ja Tuunaisen
haastateltavaksi laajaan Iskelmän tähtitaivas –kirjaan. Hän levytti yhteensä noin sata levypuolta, tiettävästi viimeisen tallenteensa Jansson
soittaa hanuria v. 1979 Tanssiaiset risteilijällä –LP:lle, jolla
esiintyi muitakin veteraanitaiteilijoita, kuten Wolde Jussila ja Kalevi Korpi.
Juha Eirto kuoli 3. toukokuuta 2011; hänen hautajaisensa olivat Helsingin Hietaniemessä perjantaina 3. kesäkuuta 2011.
KIRJALLISET LÄHTEET:
von Bagh, Peter
& Hakasalo, Ilpo: Iskelmän kultainen kirja. Otava.
Latva, Tony &
Tuunainen, Petri 2004: Iskelmän tähtitaivas. Jyväskylä: WSOY. S. 63.
Juha Eirto 1954: Oi
Ritva, tango. Säv. & sov. Kari Aava [= Toivo Kärki], san. Uti [= Urho
Hovisuo]. Fazer/Rytmi R 6219
Juha Eirto 1955: Capri
(Isle of Capri), tango. Säv. Wilhelm Grosz, san. Jimmy (James) Kennedy, suom.
Kullervo
[= Tapio Lahtinen], sov. Matti Viljanen. Fazer/Decca SD 5301
Juha Eirto 1955: Tiikerihai
(Tiger Shark), foksi. Amer. kansansävelmästä muk. Peter Hodgkinson, suom.
Aarne Lohimies [= Reino Helismaa]. Fazer/Decca SD 5332
Juha Eirto 1955: Monika,
Monika, Monika, tango. Säv. Olavi Karu, san. Olaus [= Olavi Linnus], sov.
Toivo Kärki. Fazer/Rytmi R 6289
Vieno [Kekkonen]
& Juha [Eirto] 1956: Joululahjat, foksi. Sikermä vanhoja
joululauluja ja Toivo Kärjen sävellyksiä, uudelleen san. Reino Helismaa, sov.
Toivo Kärki. Fazer/Rytmi R 6231
Juha Eirto ja
Decca-orkesteri 1956: Viulut yössä (Violino Tzigano), tango. Säv. C.
A. Bixio, suom. Rauni Kouta [= Reino Helismaa], sov. Matti Viljanen. Fazer/Decca
SD 5366
Juha Eirto 1956: Bésame
mucho, beguine. Säv. & san. Consuelo Velázquez, suom. Kari Tuomisaari,
sov. M. Viljanen. Fazer/Decca SD 5373
|
|
|