s. 21.12.1934, Helsinki

k. 3.5.2011, Sipoo

Tony Latva & Petri Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas -kirjan synnystä ja taustasta.Viihdemusiikin Ystävien Seuran vuosikirja 2004, s. 45-51.
http://www.hypermedia.fi/VYS/vuosikirja.html

Päivämääriä yms. tietoa
http://meteli.net/juhaeirto

Metro-tytöt, esiintyjäkumppanit, "taustakuoro"

Vieno Kekkonen, esiintyjäkumppani
Eero Väre, esiintyjäkumppani
Erkki Eirto, isä, ooppera- ja iskelmälaulaja

Toivo Kärki, Eirron "löytäjä",säveltäjä ja sovittaja

Juha Eirto muistetaan 1950-luvun luotettavana, klassillisen laulajakoulutuksen saaneena miesäänenä, joka kuitenkin oli samalla hillittynä jossakin mielessä väritön ja persoonaton. Jo Eirron ensilevytys Oi, villiruusu/Oi, Ritva (kumpikin tangoja) oli myyntimenestys. Hänen kuuluisin levytyksensä on epäilemättä myyntilistojen kärjessä v. 1956 komeillut Tiikerihai (Tiger Shark), jonka kääntöpuolella oli A-puolen varjoon jäänyt kuningatar Liliuokalanin Aloha oe, mutta tunnettuja ovat myös esim. tango Monika, Monika, Monika, foksi Koivu ja sydän sekä Metro-tyttöjen kanssa tehdyt levytykset, joista mainittakoon Eduardo Biancon klassikkotango Kellot soi (Plegaria), Giuseppe Verdin teemasta tangoksi muokattu Kuule mua, Violetta ja tango Hernandon salaisuus. Juha Eirto, Tamara [Hramova], Vieno Kekkonen, Matti Louhivuori ja Auvo Nuotio levyttivät v. 1957 sikermän Sam Sihvon Jääkärin morsiamesta.

Juha Eirron isä Erkki Eirto (alk. Erik Eklund, 1907—1954) oli oopperalaulaja, joka levytti (yleensä Tauno Eskolan salanimellä) monia iskelmiäkin. Kosketuksen taidemusiikin laulutapaan Juha Eirto sai myös opettajaltaan Jorma Huttuselta. Kriitikko Mauno ”Pyörittäjä” Maunola arvosti Eirron laulutaitoa: ”On mieluisaa kuulla pitkästä aikaa Juha Eirtoa. Iskelmämusiikkihan vaatii — ollakseen sanan täydessä merkityksessä kevyttä musiikkia — myös kevyen kaliberin laulajia. Tämän vaatimuksen täyttäjiä meillä löytyy mitä monipuolisin valikoima. Erikoisuuden vuoksi on kuitenkin hauskaa kuulla oikeata laulajaakin välillä.” Eirron nimeen ei liittynyt nykyaikaista tähtikulttia eikä toisaalta skandaalejakaan.

Oopperan kuoroon v. 1960 laulamaan siirtynyt Eirto pysytteli vuosikausia johdonmukaisesti poissa julkisuudesta — ”50-luvun iskelmäprinssi” ei esimerkiksi suostunut Latvan ja Tuunaisen haastateltavaksi laajaan Iskelmän tähtitaivas –kirjaan. Hän levytti yhteensä noin sata levypuolta, tiettävästi viimeisen tallenteensa Jansson soittaa hanuria v. 1979 Tanssiaiset risteilijällä –LP:lle, jolla esiintyi muitakin veteraanitaiteilijoita, kuten Wolde Jussila ja Kalevi Korpi.

Juha Eirto kuoli 3. toukokuuta 2011; hänen hautajaisensa olivat Helsingin Hietaniemessä perjantaina 3. kesäkuuta 2011.

KIRJALLISET LÄHTEET:

von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo: Iskelmän kultainen kirja. Otava.

Latva, Tony & Tuunainen, Petri 2004: Iskelmän tähtitaivas. Jyväskylä: WSOY. S. 63.

Juha Eirto 1954: Oi Ritva, tango. Säv. & sov. Kari Aava [= Toivo Kärki], san. Uti [= Urho Hovisuo]. Fazer/Rytmi R 6219

Juha Eirto 1955: Capri (Isle of Capri), tango. Säv. Wilhelm Grosz, san. Jimmy (James) Kennedy, suom. Kullervo [= Tapio Lahtinen], sov. Matti Viljanen. Fazer/Decca SD 5301

Juha Eirto 1955: Tiikerihai (Tiger Shark), foksi. Amer. kansansävelmästä muk. Peter Hodgkinson, suom. Aarne Lohimies [= Reino Helismaa]. Fazer/Decca SD 5332

Juha Eirto 1955: Monika, Monika, Monika, tango. Säv. Olavi Karu, san. Olaus [= Olavi Linnus], sov. Toivo Kärki. Fazer/Rytmi R 6289

Vieno [Kekkonen] & Juha [Eirto] 1956: Joululahjat, foksi. Sikermä vanhoja joululauluja ja Toivo Kärjen sävellyksiä, uudelleen san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki. Fazer/Rytmi R 6231

Juha Eirto ja Decca-orkesteri 1956: Viulut yössä (Violino Tzigano), tango. Säv. C. A. Bixio, suom. Rauni Kouta [= Reino Helismaa], sov. Matti Viljanen. Fazer/Decca SD 5366

Juha Eirto 1956: Bésame mucho, beguine. Säv. & san. Consuelo Velázquez, suom. Kari Tuomisaari, sov. M. Viljanen. Fazer/Decca SD 5373