BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Jani Uhlenius

s. 28.2.1945, Helsinki

Teksti Erkki Pälli
Perustiedot
Nimet
SalanimetArvo Lähdemaa
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika28.2.1945, Helsinki
Roolit ja soittimet
Roolitmuusikko, sovittaja, säveltäjä, ammattiyhdistysaktiivi
Soittimetharmonikka, piano
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Yhtyeet
Songilo, sovittaja, hanuristi, laulaja
Uho-trio, pianisti
Biografia

Jani Uhlenius aloitti musisoinnin jo varhain soittimenaan pianoharmonikka ja ensimmäisen keikkansa hän soitti 10-vuotiaana isänsä kanssa. Hän opiskeli musiikkia Sibelius-Akatemiassa, mutta keskeytti opintonsa vuonna 1964 ryhtyäkseen ammattimuusikoksi. Uhleniuksen valttina oli nuoresta lähtien rohkeus, valmius ja taito esittää monenlaista musiikkia laidasta laitaan.

Laajemman yleisön tietoisuuteen Uhlenius pääsi aloitettuaan 60-luvun lopussa yhteistyön M.A. Nummisen kanssa. Heidän ideoimanaan syntyi vanhan Dallapé-jatsin ja swingin pohjalta syksyllä -69 tyylisuunta, joka lanseerattiin nimellä "uusrahvaanomainen tanssimusiikki". Siihen saatiin äänilevyllä ensi kosketus vuonna 1970 Jani Uhleniuksen sovittamassa esityksessä Bruno Lakon vanhasta bravuurinumerosta Kissa vieköön (Love Records), josta muodostui tässä uudistetussa asussaan melkoinen menestys.

Myöhemmin samana vuonna ilmestyi LP Swingin kutsu (Love Records), jolla Uhlenius esitti soolonumeronaan evergreenin Sweet Georgia Brown. Vuonna 1970 hän teki myös Nummisen suojatin, niin ikään somerolaislähtöisen Rauli "Badding" Somerjoen kanssa Love Recordsille pari sittemmin historiallisiksi osoittautunutta singleä: Sulamith / Mun sormuksein ja Tällainen hupsu / Pilvet karkaa, niin minäkin. Viimemainittu sävelmähän tuli tunnetuksi myös kahden elokuvan kautta - viimeksi laajemmaltikin Kaurismäen filmistä "Mies vailla menneisyyttä".

Vuosi 1971 oli Jani Uhleniukselle kiireisintä aikaa studiotyön kannalta, sillä silloin hän vei läpi useita mittavia levytysprojekteja. Hän ja Somerjoki askaroivat yhdessä LP-levyn Synnyin rokkaamaan (Love Records), jonka tekstikäännöksistä pääosa oli Jarkko Laineen käsialaa ja joka patinoitui sittemmin lajissaan klassikoksi. Uhleniuksen musiikillista laaja-alaisuutta sovittajana heijastelivat edelleen lastenlevy Niemisen pojat ja naapurin äijä (Love Records) sekä Nummisen soundtrack-LP Perkele - kuvia Suomesta (Love Records) Jörn Donnerin samannimisen elokuvan tiimoilta.

Niin ikään vuodelta 1971 on peräisin musiikintutkija Pekka Gronowin tuottama, silloisen käsityksen mukaan uskalias kahden LP:n projekti Isojen poikien lauluja (Shokki). Saman vuoden satoa on M. A. Nummisen tuottama omaperäinen joulualbumi Joulupukin juhannusyö (Love Records), jossa kuullaan Uhleniuksen itsensä tulkitsemana hänen säveltämänsä ja Jarkko Laineen tekstittämä tango Joulurauhaa.

Vuonna 1972 syntyi kokooma-LP Olen nähnyt Helga-neidin kylvyssä (Love Records), jolla Jani Uhlenius esittää Antero Jakoilan Kantri-yhtyeen kanssa tutun Jambalayan. Seuraavana syksynä tehtiin Kullervo Linnan nimissä vanhojen kotimaisten iskelmien kokoelma Iltarusko (CBS), jonka puitteissa sovittaja Uhlenius kunnostautui jälleen solistinakin, tulkiten jenkan Raikulipoika ja polkan Iitin-Tiltu. Vuonna 1974 oli taas vuorossa uusi kokoelma Somerjoen kanssa: Näin käy rock & roll (Love Records), ja hieman myöhemmin esittäytyi levyllä M.A. Numminen in English (Love Records) eksoottinen "Jani Uhlenius Neo-Rustic Orchestra", säestäen solistia mm. esityksessä I'm In The Mood For Love.

Ehtipä Jani Uhlenius työstää vuonna 1974 hanureineen myös ikioman instrumentaalilevyn Sinulle kuuluu lempeni (Love Records). Seuraavana vuonna yhteistoiminta Loven Recordsin kanssa päättyi ja vuorossa oli outo tilaustyö Musiikki-Fazerille, instrumentaalikokoelma Karjalasta kajahtaa (Finnlevy). Pari vuotta myöhemmin Uhlenius ahkeroi sovittajana, pianistina ja laulajana kahdessa eri solistien värittämässä LP-projektissa: Diga-diga-doo (Scandia) sekä Sokeripala - ja muuta makeaa (Scandia).

Vuosina 1977-84 Jani Uhlenius toimi Uudenmaan läänintaiteilijana Vantaan mandaatilla, työskennellen siinä sivussa aktiivisesti Apeli Halisen, Aarre Elon, Heikki Kahilan ja Jukka Virtasen kanssa Songilo-nimisessä laulu- ja soitinyhtyeessä. Se oli perustettu vaalimaan vasemmistolaista kisällilauluperinnettä ja toimi läheisessä yhteistyössä sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen kanssa. Vuonna 1978 Songilo teki myös nimikko-LP:n, johon sisältyi mm. Uhleniuksen poliittinen laulu Sinä ja Sorsan Kale (Rondo).

Jani Uhleniukseen saattoi tutustua sekä hanuristina että säveltäjänä kokoelmassa "Harmonikkaparaati 1978" (Finlandia), johon sisältyi hänen esityksensä Tango Giulietti. Vuonna 1981 Uhlenius teki Erkki Keinäsen kanssa Työväen Sivistysliiton laskuun EP-levyn (TSL), mikä sisälsi hänen kolme sävellystään Arvo Salon runoihin. 80-luvun alussa Jani Uhlenius nähtiin ja kuultiin svengailemassa Unto Haapa-ahon ja Matti Oilingin kanssa televisiossa UHO-trio, joka tarjosi vanhoja tuttuja jazzstandarteja vuonna 1982 myös LP:llään Jazz Goodies (Dominant).

Vuonna 1983 Jani Uhlenius sävelsi ja levytti pari kotiseutuaiheista kappaletta Vantaan kaupungin laskuun: Vantaa-idylli ja Myllytuvan poloneesi (Dominant). Kolme vuotta myöhemmin hän vastasi johtoteemasta elokuvaan Elämän vonkamies, ja nimisävelmän ikuisti levylle hänen itsensä lisäksi (Dominant) studioyhtye Sininen majakka (Bluebird). Ajan mittaan levytykset kuitenkin vähenivät ja Uhlenius ryhtyi muunlaiseen toimintaan, kuten mm. säveltämään musiikin suosittuun radiosarjaan "Knalli ja sateenvarjo".

90-luvussa sai ensi-iltansa helsinkiläisessä teatteriravintolassa Jani Uhleniuksen musiikkinäytelmä "Tuoppini jäljet mä tunnen", jonka aiheena on Tapio Rautavaaran elämä. Uuden vuosituhannen puolella on syntynyt Järvenpäässä suuren suosion saavuttanut koko perheen musikaali "Prinsessa Ruusunen", kapellimestarinaan tietysti säveltäjä itse. Helmikuussa 2005 Uhleniuksen 60-vuotispäivää juhlittiin Järvenpää-talossa otsikolla "Harmaantunut haitarimies" pidetyllä juhlakonsertilla.

Jani Uhlenius tunnetaan myös aktiivisena järjestömiehenä. Hän on toiminut Suomen Työväen Musiikkiliiton puheenjohtajana vuodesta 1993, Valtion säveltaidetoimikunnan puheenjohtajana vuosina 1998-2003 ja Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n puheenjohtajana vuodesta 2002. Lisäksi hän on tekijänoikeusjärjestö Teoston johtokunnan jäsen.

Biografiatektissä käytetyt lähteet:

Strömmer, Rainer 2000: Suomalaisten äänilevyjen luettelo 1901-1945 (Suomen äänitearkisto, Helsinki)

Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen äänitearkisto, Helsinki)

Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava, Helsinki.)

Heiskanen, Riitta 2005: Palkeenvenyttäjästä kasvoi edunvalvoja (60-vuotisartikkeli Helsingin Sanomissa 25.2.2005)

Valikoitu diskografia

M.A. Numminen: Kissa vieköön 1970 (Love Records)

Rauli "Badding" Somerjoki: Sulamith / Mun sormuksein 1970 (Love Records)

Rauli "Badding" Somerjoki: Pilvet karkaa, niin minäkin / Tällainen hupsu 1970 (Love Records)

M.A. Numminen: Swingin kutsu 1970 (Love Records) (LP)

Rauli "Badding" Somerjoki: Synnyin rokkaamaan 1971 (Love Records) (LP)

Eri esittäjiä: Perkele - kuvia Suomesta 1971 (Love Records) (LP)

Eri esittäjiä: Niemisen pojat ja naapurin äijä 1971 (Love Records)

Eri esittäjiä: Joulupukin juhannusyö 1971 (Love Records) (LP)

Eri esittäjiä: Isojen poikien lauluja 1971 (Shokki).

M.A. Numminen: M.A. Numminen på svenska 1972 (Love Records) (LP)

Eri esittäjiä: Olen nähnyt Helga-neidin kylvyssä 1972 (Love Records)(LP)

Rauli "Badding" Somerjoki: Fiilaten ja höyläten 1973 (Love Records)

Kullervo Linnan orkesteri: Iltarusko 1973 (CBS) (LP)

Eri esittäjiä: Kukkaistanssi aurinkoniityllä 1973 (Finnlevy)

Rauli "Badding" Somerjoki: Näin käy rock & roll 1974 (Love Records) (LP)

M.A. Numminen: M.A. Numminen in English 1974 (Love Records)(LP)

Jani Uhlenius: Sinulle kuuluu lempeni 1974 (Love Records) (LP)

Jani Uhlenius orkestereineen: Karjalasta kajahtaa 1975 (Finnlevy)

Jani Uhlenius: Kevään seitsemän hetkeä 1976 (Love Records) (LP)

Jani Uhlenius orkestereineen: Diga-diga-doo 1976 (Scandia) (LP)

Eri esittäjiä: Sokeripala - ja muuta makeaa 1976 (Scandia) (LP)

Songilo: Songilo 1978 (Rondo) (LP)

UHO-trio: Jazz Goodies 1982 (Dominant) (LP)

Jani Uhlenius: Vantaa-idylli / Myllytuvan poloneesi 1983 (Dominant)

Jani Uhlenius: Romanian markkinoilla 1985 (Dominant) (LP)

Jani Uhlenius: Valssiteema 1986 (Dominant)

Marjaliisa Miettinen & Jani Uhlenius: Kaipauksen maa 1996 (Jubal) (LP)

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy