BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Jaakko Furman

s. 14.5.1924, Helsinki

Teksti Jukka Haavisto
Perustiedot
Nimet
Oikea nimiJacob Furman
TaitelijanimetJaakko Vuormaa
AliaksetJaska (muusikot)
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika14.5.1924, Helsinki
Suomen steppimestaruus2.2.1938, Helsinki
Roolit ja soittimet
Roolitrumpali, steppaaja
Soittimetrummut
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Vaikuttajat
Erik Lindström
Gene Krupa
Herbert Katz
Muut henkilöyhteydet
Yhtyeet
Oma (iso) orkesteri, orkesterinjohtaja, 1940-luku
Oma (kvintetti), 1950 - 1980
voc. mm. Pirkko Mannola, Rauni Pekkala Herbert Katzin yhtye, 1960-luku
Laila Kinnusen yhtye, 1960-luku
Biografia

Jacob Furmanin sukujuuret ovat syvällä Puolan maaseudulla. Perhe muutti sittemmin Puolasta Suomeen,joten tuleva jazzmies syntyi varsin pian sen jälkeen. Furmanien toinenkin poika, Jacobia 4vuotta nuorempi Salomon alias Saku alkoi nuorukaisena haikailla musiikin suuntaan. . Sakun pääsoittimeksi muodostui trumpetti, mutta tarvittaessa hän istahti myös rumpujen taakse (mm. Raimo Virtasen yhtyeessa 50-luvun alussa). Jaakko Vuormaan "oikea" ammatti oli vaatturimestari ja Atelier Furmanin toimitus johtaja. Hän oli erittäin tunnettu erityisesti naisten päällysvaatteiden suunnittelijana ja valmistajana. Muusikkouttaan hän toteutti ns. puoliammattilaisena, pystyen taitavasti yhdistämään kaksi erilaista elämäntapaa ja -filosofiaa.

Mutta menkäämme nyt 1930-luvulle, jolloin Jacobin julkiset esiintymiset alkoivat.

Yleisön huikeasti aplodeeratessa alkaa kuulua svengaava napse, kun hehkuvaposkinen pikku-Astaire ryntää lavalle ja Erkki Ahon ison orkesterin "Some Of These Days" -sävelet täyttävät (ravintola) Rion salin. Ossi Aalto hymyilee rumpujensa takaa leveästi kuin Jo Jones ja Toivo Kärki nyökyttää käkkäräpäätään - tuolla pojalla on meininkiä! Ja oikeassa ovat nuo jazzille sydämensä myyneet veteraanimuusikot: Jaakko voittaa. Jättikokoisessa hopealautasessa lukee: "Suomen steppi- mestari 2.2.1938"

Tästä siis alkoi ihmelapseksi kutsutun pojan julkinen esiintyminen. Hänet vedettiin mukaan filmimaailmaan, elokuvaan nimeltä "SF-paraati". Ohjaaja-johtaja Toivo J. Särkkä ei uskonut pojan omalla nimellä menestymiseen: "Kun ne kuitenkin sanoo sen Vuurman, niin pannaan siihen sitten V! Vuormaa, se on hyvä nimi - tehdään sinusta Jaakko Vuormaa!" Jaakosta tuli kerralla Suomen Mickey Rooney, joka oli silloinen amerikkalaisten nuorisoelokuvien suosikkitähti.

Jaakko oli jo soitellut rumpuja sekä yksikseen ja joittenkin kavereitten kanssa. Lopullisen jazzkipinän poika sai, kun hän kerran meni samaiseen Rio-ravintolaan kuuntelemaan Erkki Ahon orkesteria. Sumeilematta Jaakko kysyi Aholta, voisiko päästä kaverinsa Bögen (Sundgren) kanssa jammaamaan, se soittaa pianoa. ”Ja kun sinne päästiin niin mä soitin koko ajan niinkun sooloa - siitä se alko mun jazzini!”

Sitten syttyi talvisota muuttaen kaikki olosuhteet. Musiikki vakavoitui radiossa ja eri tilaisuuksissa. Jaakon mieli eli kuitenkin jazzin maailmassa ja niin alkoi aktiivinen levyjen hankinta ja kuuntelu. Ja aina tilaisuuden tullen myös kavereitten kanssa soittelu. Mukana olivat mm. Lindströmin veljekset Eki ja Olle (hanuri,basso), Katzin pojat, kitaristi Herbert (Häkä) ja rumpali Wille, kitaristi Boris Levasti ja fonisti-pianisti Börje Sundgren. Näin kehittyi uusi swingiin suuntautunut muusikkosukupolvi, joista monia yhdisti ruotsinkieli ja juutalainen syntyperä kulttuureineen. Jaakko oli aktiivinen myös jazzaatteen levittäjänä. Koska Rytmilehti (per. 1934) lakkasi sodan vuoksi ilmestymästä, Jaakko toimitti ja levitti ensin SWING-nimellä ilmestynyttä ruotsinkielistä lehteä (Ungdomstidskrift för modern musik). Sittemmin nimi muutettiin muotoon YAM, joka ”vastasi paremmin lehden jaloja päämääriä”.

Jaakko oli soitellut kitaristi Ingmar Englundin kanssa jo pitkään, kunnes mieli alkoi tehdä jotain omaa. Kun hän sai mukaan virolaisen hotviolistin Boris Kuum´ in, Jaakko oli valmis marssimaan pikalevystudioon mukanaan suomalaiset kumppaninsa Erik Lindström (haitari!), Olle Lindström (basso), velipoika Sal (trumpetti), Häkä Katz (kitara) ja Ville Virtanen (tenori) Tehdystä pikalevystä ei ole löytynyt hyväkuntoista kappaletta, mutta Suomalaisen Jazzin Kultaiset Vuodet LP 2:lla siitä on versio, josta jotenkuten voi tunnistaa All Of Me´n. Reilu vuosi myöhemmin yritettiin uudelleen, nyt kokoonpanolla Yrjö Luukkonen ja Sulo Kiiski (trumpetti), Olli Borg, Mauri Mustonen ja Leo Kähkönen (saksofonit) sekä kompissa Erik Lindström, Jaakko Vuormaa ja Nisse Westerholm (piano). My Blue Heaven on tallennettu em. kokooma-LP:lle. Reilusti tuoreempaa Vuormaa-rumpalointia voi kuulla Kaffilajengin levyllä ”Back To Fiftees” vuodelta 1999!

Jaakko Vuormaan orkesteri kierteli pitkin Suomea pitäen erittäin suosittuja jazzkonsertteja ja vieden näin jazzin sanomaa erityisesti sodanjälkeisen ajan huvittelunnälkäiselle nuorisolle vuosikymmenten taitteeseen saakka. 1950 -1980 Jaakko johti omaa orkesteriaan esiintyen paljolti yksityistilaisuuksissa. Hän soitti myös mm. Herbert Katzin ja Laila Kinnusen yhtyeissä 1960-luvulla.

Soitto ja steppaus ovat jatkuneet näihin päiviin saakka erilaisissa yhteyksissä. Jaakko Vuormaa on saanut mm. Suomen Jazzliiton Andania -palkinnon 1994.

Lähteet ja lainaukset:

Haavisto, Jukka 1991. "FURMANIT, LINDSTRÖMIT, KATZIT" / "SWING&YAM" teoksessa PUUVILLAPELLOILTA KASKIMAILLE, Jukka Haavisto, Painopaikka: Otavan painolaitokset Keuruu OTAVA. ss. 101 - 102 / 108 - 110.

Jalkanen, Pekka ja Kurkela, Vesa 2003."MODERNIN JAZZIN HARRASTUS SODAN JÄLKEEN" teossarjassa Suomen musiikin historia, osa POPULAARIMUSIIKKI. Painopaikka WS Bookwell, Porvoo. WSOY. ss 399-401, 402

Valikoitu diskografia

Jaakko Vuormaa Ensemble   All Of Me  SÄLP 665  Helsinki 19.10.1943

Jaakko Vuormaa And His  Orchestra   My Blue Heaven  SÄLP 665  Helsinki 10.12.1944

                         
Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy