BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Kari Tapio

s. 22.11.1945, Suonenjoki
k. 7.12.2010, Espoo

Teksti Petri Kaivanto
Perustiedot
Nimet
Oikea nimiKari Tapani Jalkanen
AliaksetKlabbi
SalanimetKari Tapio
Nimihistoria
Kari Tapio, taiteilijanimi Tapio on Kari Jalkasen keksimä muunnelma hänen toisesta nimestään Tapanista
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika22.11.1945, Suonenjoki
Kuolinaika7.12.2010, Espoo
Roolit ja soittimet
Roolitlaulaja, sanoittaja
Soittimetlaulu, kitara
Videonäytteet

Kari Tapio kertoo, kuinka vaihtoi levy-yhtiötä.

Kari Tapio kertoo Myrskyn jälkeen -hittinsä synnystä.

Linkit
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Vaikuttajat
Elvis Presley, esikuva
Olavi Virta, esikuva
Muut henkilöyhteydet
Ilkka Vainio, tuotantopäällikkö, sanoittaja
Chrisse Johansson, tuottaja, sanoittaja
Veikko Samuli, tuottaja, säveltäjä
Kunniamerkit/palkinnot
Emma-palkinto, Vuoden miessolisti 2005
Emma-palkinto, 2004 vuoden iskelmäalbumi levystä "Toiset on luotuja kulkemaan"
Iskelmä- Finlandia 2003
Rintamaveteraaniliiton kunniaristi, (numero 110) vuonna 2001
Emma-palkinto, Erikois-Emma 1999
Emma-palkinto, Vuoden miessolisti 1999
Kullervo Linnan säätiön palkinto, 1999
Biografia
Laulaja Kari Tapion tie suomalaisten suursuosikiksi oli vuosikymmenten puurtamisen ja kymmenien tuhansien ajokilometrien tulos. Hänen tähtensä syttyi hitaasti, mutta paloi sitten sitäkin kirkkaammin.

Kari Tapani Jalkanen syntyi 22.11.1945 Suonenjoella ja perhe muutti Pieksämäelle vuonna 1960. Koulun jälkeen isän tuttava järjesti hänet neljän vuoden oppisopimuskoulutukseen kirjapainoon. Mäkihyppääjän urakin olisi kiinnostanut, mutta kun tarpeeksi isoa mäkeä ei Pieksämäellä ollut, niin musiikki vei miehen. Ensimmäiset esiintymiset tapahtuivat hanuristi Eero Rissasen ER Quartet -nimisen yhtyeen kanssa.

Kari Tapio muutti kirjapainotöiden perässä Kuopioon, jossa tehdyn demonauhan perusteella Kari sai kutsun koelauluun Fazerille Toivo Kärjen luokse. Levytysura ei vielä siitä alkanut, niin kuin ei alkanut Tähtijahti -kykykilpailun voitostakaan (1969), mutta Kärki antoi hänelle Ture Aran numeron.

Ture Ara opetti Karin sanojen mukaan "hengityksen alkeet" ja suositteli iskelmäuran sijaan oopperalaulua. Näin ei kuitenkaan käynyt ja Karin musiikkihommat muuttuivat yhä ammattimaisemmiksi. Kuopiossa Karin bändi Jammy & Jamset pääsi säestämään monia tunnettuja tähtiä, joilla ei ollut omaa bändiä mukanaan. Heistä Seija Simola oli vienyt viestiä pätevästä orkesterista RCA:lle ja lokakuussa 1971 Mosse Vikstedt ja Esko Linnavalli saapuivat Kuopioon kuuntelemaan heitä. Bändille lupailtiin levytystä, jos he tekisivät myös omia kappaleita.

Pian sen jälkeen Kari jäi kuitenkin työttömäksi Kirjapaino Savosta ja hakeutui töihin Helsinkiin. Ilmoittauduttuaan Mosse Vikstedtille hän levytti debyyttisinkkunsa Linnavallin opastuksella Alppistudiolla Kulttuuritalon alakerrassa. Sinkun A-puoli oli pari vuotta aiemmin myös italialaisen Claudio Baglionin ensilevytyksenä julkaistu Una favola blu (Pietro Melfa - Mario Vicari), jonka Pertti Reponen sanoitti suomeksi otsikolla Tuuli kääntyköön. B-puolella oli Linnavallin ja Jukka Virtasen Niskavuoren nuorimmainen.

Pari kolme päivää sen jälkeen Danny soitti Kunnallispainoon ja pyysi mukaan 1972 kesäkiertueelleen "Snake, Rattle and Roll". Tässä yhteydessä Kari Jalkasen taiteilijanimi vaihtui muotoon Kari Tapio, sillä Danny ja Mosse Vikstedt halusivat Jalkasen ottavan käyttöön iskevämmän taiteilijanimen. Tapio oli Karin itse kehittelemä muunnos hänen toisesta nimestään Tapanista.

Seuraavana vuonna Erkki Liikanen pyysi Karia Aikapommi-yhtyeeseensä. Liikasen kanssa Kari teki ensimmäisen albuminsa Aikapommi (1974), mutta ihan oma soololevy syntyi sitten vasta Scandialla pari vuotta myöhemmin. Puhemiehinä Kari Tapiolle toimivat mm. Arto Sotavalta ja Lea Laven, jonka yhtyeenä Aikapommi toimi.

Kari Tapion ensimmäiset hitit olivat ajan hengen mukaisesti käännöshittejä, joita varsinkin Chrisse Johansson metsästi maailmalta. Kilpailu käännösbiiseistä oli artistien välillä kovaa ja he kävivät tuon tuostakin kyselemässä tuottajilta uusia hittejä. Myös Fredi teki samaan aikaan ja vieläpä samassa yhtiössä versionsa laulusta Sing my love song eli Laula kanssain (Dave Macronald - R. Dunhills suom. san. Vexi Salmi), mutta vastoin kaikkia ennakko-odotuksia Kari Tapion versio menestyikin paremmin.

Viisitoista kesää (Living next door to Alice) (säv. Michael Chapman san. Nicholas Chinn suom. Juha Vainio) oli vielä suurempi menestys, mutta ensimmäiseen kultalevyynsä Kari Tapio tarvitsi italialaisen Toto Cutugnon suurhitin: Olen suomalainen. L'italianon suomensi ja suometti sanoittaja Raul Reiman, joka oli Karille tärkeä ystävä.

Sovittaja Kaj Westerlundin kanssa Kari Tapio teki kaikkiaan kahdeksan 12 ensimmäisistä sooloalbumeistaan, mutta viimeisen Kari Tapion Finnlevy-albumin tuotti Jaakko Salo.

Kari Tapio kertoo, kuinka vaihtoi levy-yhtiötä.

1993 pettyneenä Warneriksi muuttuneeseen Finnlevyyn Kari siirtyi Audiovoxille, jossa tuottaja-sovittajana olii vanha tuttu Veikko Samuli. Samulin kanssa Kari Tapio oli ystävystynyt jo kesällä 1972 Dannyn kesäshow'ssa ja auttanut häntä pääsemään sovittajaksi Fazerille. Audiovoxilla Kari Tapio alkoi vaikuttaa enemmän levyttämäänsä ohjelmistoon ja hänen suosionsa lähti nousukiitoon.

Yhteistyö Veikko Samulin ja Ilkka Vainion kanssa Audiovoxilla innosti Kari Tapion tekemään originaalisanoituksia. Kikka oli Audiovoxin ykköstähtiä, joka halusi nostaa profiiliaan ja toivoi "isä- ja poika-Vainion pornolaulujen" jälkeen levytettäväksi jotain vakavampaa ja nätimpää. Niinpä sitten Kari suostui pitkän harkinnan jälkeen kirjoittamaan Samulin sävellykseen itselleen ja Kikalle dueton Häipyy etäisyys, jonka hän on levyttänyt myöhemmin myös Paula Koivuniemen kanssa.

Karin sanoitusharrastus alkoi keikkamatkalla, kun hän hermoili puuttuvaa käännöstekstiä, joka oli määrä levyttää seuraavana aamuna. Raul Reiman kuitenkin ehti ajoissa ja tuolloin syntynyt teksti Tuntematon maa (säv. Mika Silfver) levytettiin myöhemmin. Käännöstekstejä Kari Tapio on tehnyt toistakymmentä ja muutenkin hän tekee sanoituksensa aina valmiisiin melodioihin. Poikkeus on Myrskyn jälkeen, jonka hän on kirjoittanut suoraan runoksi. Kari Tapion tarkoituksena oli antaa Myrskyn jälkeen nimenomaan jollekin muulle laulajalle ja siten viestittää halustaan kirjoittaa sanoituksia myös muille. Enimmäkseen hän on kuitenkin sanoittanut omiin tarpeisiinsa.

Kari Tapio kertoo Myrskyn jälkeen -hittinsä synnystä.

Säveltämisen suhteen taitava muusikko oli vielä kriittisempi ja epäili sävellystensä hipovan plagiointia. Ensimmäisen kolmesta levytetystä sävellyksestään, Syksyn Sävelen Lottovoitto on syntyä Suomeen, hän sävelsi Jaakko Salon ehdotuksesta Jukka Virtasen tekstiin. Ainoa varsinainen tilaussanoitus oli puolestaan Kesää kohti Reijo Taipaleelle.

Helmikuussa 2001 Kari Tapio vihdoin tutustui Toto Cutugnoon kahden Viking Linen järjestämän yhteiskeikan yhteydessä. Seuraavana vuonna herrat tapasivat vielä Lahden Viinijuhlilla, jossa Toto ehdotti Karille uutta kappalettaan Il treno va, josta Kari sanoittikin itselleen suuren hitin Juna kulkee.

Kari Tapio palkittiin elinaikanaan mm. 20 kulta-, 9 platina- ja 1 tuplaplatinalevyllä, Iskelmä-FInlandialla, kahdella parhaan miesartistin Emma-palkinnolla ja vielä Erikois-Emmalla.

Karista usein käytetty titteli "Sinivalkoinen ääni" on ehkä hieman sopimaton titteli nimenomaan lukuisista käännöskappaleista muistetulle laulajalle, mutta sen voi ajatella niin, että Kari Tapio teki monista eri musiikinlajeista itselleen sopivia sinivalkoisia tulkintoja. Hänen esikuviaan olivat samalla lailla monipuoliset Elvis Presley, Tom Jones ja Olavi Virta.

Karin sydäntä lähellä oli erityisesti kantrimusiikki, jota hän oli yrittänyt kaupata suomalaisille jo Erkki Liikasen kanssa 70-luvulla. 2009 hän pääsi vihdoin toteuttamaan aina haaveilemansa kantrialbumin Viimeiseen pisaraan ja käymään Memphisissä ja Nashvillessä. Viimeiseksi albumiksi jäi 2010 ilmestynyt Vieras paratiisissa, jonka teema oli "kosto" eli Kari pääsi levyttämään lukuisat suosikkilaulunsa, joita tuottajat eivät olleet aiemmin antaneet hänen tehdä.

Kari Tapion alkoholiongelmat ja sydänvaivat olivat koko kansan tiedossa ja varmasti yksi hänen suosionsa lähde. Suomalainen haluaa idolinsa olevan itsensä kaltainen, jonkinlainen esikärsijä. Kari Tapio menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen tiistaina 7.12.2010 kotonaan Espoossa ja niin paljon kuin hän olikin saavuttanut, monta musiikillista haavetta jäi toteuttamatta.

Lähteet:
Petri Kaivanto: Kari Tapion haastattelu, marraskuu 2009
www.fono.fi
www.aanitearkisto.fi

Laura Henrikssonin kirjoittama artistibiografia tällä sivulla, jonka lähteitä mm.
Salmi, Vexi 2002: Kari Tapio - Olen suomalainen. Helsinki:WSOY. S. 26, 75-80, 81, 83, 88,97-102, 109-110, 116-118, 150.
Kotirinta, Pirkko 2004: Mäkihyppääjä, joka onnistui myös laulajana. Teoksessa Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Toim. Gronow, Pekka, Lindfors, Jukka & Nyman, Jake.
S. 389-391
Valikoitu diskografia
Alkuperäisalbumit:

Aikapommi (RCA 1975) (Erkki Liikasen kanssa)
Nostalgiaa (Scandia 1976)
Klabbi (Scandia 1976)
Kaipuu (Scandia 1977)
Kari Tapio (Scandia 1979)
Jää vierellein (Scandia 1981)
Olen suomalainen (Scandia 1983)
Ovi elämään (Scandia 1984)
Osa minusta (Scandia 1986)
Elämän viulut (Scandia 1987)
Tää kaipuu (Scandia 1988)
Aikaan täysikuun (Scandia 1990)
Yön tuuli vain (Fazer Finnlevy 1992)
Sinitaikaa (AXR/Audiovox 1993)
Laulaja (AXR/Audiovox 1994)
Myrskyn jälkeen (AXR/Audiovox 1995)
Meren kuisketta (AXR/Audiovox 1997)
Sinut tulen aina muistamaan (AXR/Edel 1998)
Valoon päin (AXR/Edel 1999)
Bella Capri (AXR/Edel 2000)
Kari Tapio konserttilavalla (AXR/Edel 2001)
Joulun tarina (AXR/Edel 2001)
Juna kulkee (AXR/Edel 2003)
Toiset on luotuja kulkemaan (AXR/Edel 2004)
Paalupaikka (AXR/Edel 2005)
Kuin taivaisiin (AXR/Edel 2007)
Kaksi maailmaa (AXR/Edel 2008)
Viimeiseen pisaraan (AXR/Edel 2009)
Vieras Paratiisissa (AXR/Edel 2010)

Kokoelmia:

Vihdoinkin (AXR/Edel 2008), konserttitaltiointi yhdessä Paula Koivuniemen, Jorma Kääriäisen ja Riku Niemi Orchestran kanssa

Sinivalkoinen ääni (AXR/Edel 2009), 10 CD:tä sisältää kaikki studiolevytykset 1993-2009 ja julkaisemattomia raitoja
Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy