BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Lea Laven

s. 19.6.1948, Haukipudas

Teksti Erkki Pälli
Perustiedot
Nimet
Oikea nimiLea Forssell
TaitelijanimetLea Laven
Nimihistoria
Luukinen, tyttönimi
Lea Laven, taiteilijanimen keksi vuonna 1966 orkesterinjohtaja Pentti Oskari Kangas pestatessaan Luukisen apusolistikseen.
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika19.6.1948, Haukipudas
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Yhtyeet
Pentti Oskari Kankaan Seitsemän Seinähulla, apusolisti 1966-68
Luxus, laulusolisti
Mistral, laulusolisti 1987-
Vaikuttajat
Chrisse Johansson, tuottaja, sanoittaja
Veikko Samuli, tuottaja, säveltäjä
Biografia

Lea Luukinen syntyi ja vietti lapsuutensa Haukiputaalla, Oulun pohjoispuolella, ja osoitti musikaalisuutensa jo varhain lauleskelemalla aina tilaisuuden tullen joka paikassa. Hänellä oli hyvä, kantava ääni, minkä ansiosta hänestä tuli suosittu esiintyjä myös koulun juhlissa. Saatuaan oppivelvollisuutensa päätökseen hän muutti muutamaksi vuodeksi Ruotsiin työskennellen siellä mm. siivoojana hotellissa ja apulaisena vanhainkodeissa.

Iskelmäkilpailuihin Lea osallistui ensi kerran jo 60-luvun alussa, mutta lopputulos jäi vielä siinä vaiheessa vaatimattomaksi. Kesällä -66 hän pääsi kokeilemaan kykyjään Haukiputaalla esiintymässä olleen Pentti Oskari Kankaan orkesterin kanssa, saaden heti kiinnityksen kokoonpanon apusolistiksi. Siinä tehtävässä hän toimi pari vuotta, muuttaen sinä aikana Raumalle.

Juuri Kangas otti käyttöön myös taiteilijanimen Laven, koska hän piti Lean omaa sukunimeä turhan arkisena. Saatuaan keikoilla lisää esiintymiskokemusta Laven uskaltautui 60-luvun lopulla Helsinkiin levymogulien pakeille, ja pääsikin lokakuussa -69 tekemään esikoiskiekkonsa. Sävelmä oli italialainen Se on elämää (Columbia), joka saikin yleisön kiinnostumaan tästä tummaäänisestä tulokkaasta. Hän puolestaan sai työpaikan levy-yhtiön konttorissa.

Lea Lavenin varsinaisen läpimurron takasi maaliskuussa -70 taltioitu Maritza (Columbia), jota seurasi ensimmäinen LP, kunnianhimoinen Se jokin (Columbia). Tällöin Laven aloitti myös pitkäaikaisen yhteistyönsä sanoittaja-tuottaja Chrisse Johanssonin kanssa ja suuntautui keikkaohjelmistossaan lähinnä angloamerikkalaisen rockmusiikkiin. Niinpä hänen seuraava albuminsa Vuosikerta 1972 (Columbia) koostuikin pelkästään englanninkielisistä esityksistä.

Tässä vaiheessa Laven keikkaili lyhyitä ajanjaksoja eri yhtyeiden solistina. Hän jatkoi myös levyttämistä tasaiseen tahtiin, hitteinään mm. keväällä -72 ilmestynyt Soley Soley (Columbia), seuraavan syksyn On ja ei (Emi) ja Italian euroviisu Niin (Emi) vuodelta 1974, mikä toimi myös hänen tuolloisen suositun LP-kokoelmansa otsikkokappaleena. Viimemainitusta balladista muodostuikin sittemmin vakionumero hänen ohjelmistoonsa, mutta vielä sitäkin merkityksellisemmäksi Lavenin vastaisen uran kannalta osoittautui hänen varsinainen tunnussävelmänsä Tumma nainen (Emi) samalta vuodelta.

Vuoden 1975 nimikkoalbumi Lea (Emi) sisälsi  Abba-käännöksen Vai niin. Kokoelmaan Chanson Laven (Emi) vuonna 1977 sisältynyi kaksi perättäistä menestysnumeroa - Vie meidät rakkauteen (Emi) ja Chanson d'amour (Emi)  ja Lea saattoi todeta tyydytyksellä olevansa jälleen naissolistiemme eturivissä. Se innosti häntä vaihtamaan levymerkkiä, mikä osoittautuikin oikeaksi toimenpiteeksi.

Helmikuussa -78 Lea Laven osallistui Suomen eurovisiokarsintaan Raul Reimanin sävelmällä Aamulla rakkaani näin (CBS). Se jäi itse kisassa toiseksi, mutta ylti samannimiseen LP-kokoelmaan sisällytettynä kultalevyn arvoiseksi kassamagneetiksi. Seuraava albumi, Jukka Kuoppamäen tilaustyönä tekemän kappaleen mukaan otsikoitu Rotunainen (CBS) jatkoi samaa rataa, ja vuonna 1979 Laven täydensi menestyksensä voittamalla Syksyn sävel-kilpailun Jori Sivosen sävellyksellä Ei oo, ei tuu (CBS).

80-luku alkoi Lea Lavenin kohdalla ilman uutta hittiä, mutta vuonna 1982 julkaistu single Bella Cara (CBS) enteili yleisönsuosiollaan jo paluuta pinnalle. Seuraava kokoelma Lahjan sain (CBS) toikin tekijälleen taas kultalevyn, mikä ei kuitenkaan estänyt häntä vaihtamasta jälleen levy-yhtiötä. Siirto osoittautui oikeaksi, sillä vaihdoksen seurauksena Laven sai aikaan ensimmäisen platina-CD:nsä, yli 50 000 kiekkoa myyneen Sanat murenevat (Bluebird).

Lea Laven ilahdutti ihailijoitaan tämän jälkeen uudella kultalevykokoelmalla Rakkaus (Bluebird), jonka nimisävelmä oli lainattu kreikkalaisen Nana Mouskourin ohjelmistosta. Ennen vuosikymmenen vaihtumista ilmestyivät vielä vuonna 1988 albumit Kriminal tango ja Kortit kertoo kohtalomme (Bluebird) sekä -89 Mustasukkaisuutta (Bluebird). Ainakin erikoisuutena kannattaa mainita myös duetto Muistojen hehku Kari Tapion kumppanina.

90-luvulle tultaessa Lea Laven vaihtoi tuottajansa Chrisse Johanssonin perässä taas levymerkkiä ja teki uuden suosikkikokoelman Ali Baba (Polarvox). Vuosikymmenen lopussa Laven teki komean comebackin voittamalla vuoden 1999 Syksyn sävel-kilvoittelun Veikko Samulin sävellyksellä Nyt kun oot mennyt (F-records). Uusi vuosituhat alkoi sitten hyvän julkisuuden saattelemana otsikolla "Leidit lavalla" markkinoidulla kiertueella Katri Helenan, Paula Koivuniemen ja Marion Rungin kanssa sekä sen pohjalta julkaistulla yhteisalbumilla Leidit levyllä (BMG). Lavenin toistaiseksi viimeisin levytys on vuonna 2003 ilmestynyt CD-kokoelma Lähelläsi (MTG).

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

Latva, Tony & Tuunainen, Petri 2004: Iskelmän tähtitaivas - 500 suomalaista viihdetaiteilijaa (WSOY, Jyväskylä)

Lindfors, Jukka - Gronow, Pekka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 - Tanssilavoilta tangomarkkinoille (Tammi, Helsinki.)

Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen äänitearkisto, Helsinki)

Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava, Helsinki.)

Sanottua

"Minä olen hirveän huono artisti viikkolehtien toimittajien kannalta. Laulamista rakastan, mutta en sitä, että pitäisi 'avautua' ja kertoa itsestään jotakin mielenkiintoista, usein vielä sellaisia asioita, jotka haluan pitää ihan yksityisomaisuutenani." (Lea Laven. Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja. Otava, Helsinki.)

Valikoitu diskografia

Lea Laven: Se on elämää 1969 (Columbia)

Lea Laven: Maritza 1970 (Columbia)

Lea Laven: Soley Soley 1972 (Columbia)

Lea Laven: Niin 1974 (Emi)

Lea Laven: Tumma nainen 1974 (Emi)

Lea Laven: Chanson Laven 1977 (Emi) (LP)

Lea Laven: Aamulla rakkaani näin 1978 (CBS)

Lea Laven: Rotunainen 1979 (CBS)

Lea Laven: Ei oo, ei tuu 1979 (CBS)

Lea Laven: Lahjan sain 1983 (CBS) (LP)

Lea Laven: Sanat murenevat 1984 (Bluebird) (CD).

Lea Laven: Rakkaus 1985 (Bluebird) (CD)

Lea Laven: Kortit kertoo kohtalomme 1988 (Bluebird) (CD)

Lea Laven: Ali Baba 1990 (Polarvox) (CD)

Lea Laven & Kari Tapio: Muistojen hehku 1989

Lea Laven, Katri Helena, Paula Koivuniemi & Marion Rung: Leidit levyllä 2000 (BMG) (CD)

Lea Laven: Lähelläsi 2003 (MTG) (CD)

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy