Jarno Sarjanen

Jarno Sarjanen syntyi Helsingissä 29.3.1945. Koska hänessä ilmeni jo lapsena musikaalisia taipumuksia, niin hänen isänsä pyrki kannustamaan häntä musiikillisiin opintoihin. Isän mieliksi Jarno-poika opettelikin sitten vähän aikaa viulun- ja sitten pianonsoittoa, jotka kuitenkin päättyivät lyhyeen. Tosin pianonsoiton opettaja huomasi Jarnon lahjakkuuden ja olisi halunnut tämän jatkavan opintoja kyseisen instrumentin parissa, mutta Jarno itse oli eri mieltä asiasta, varsinkin kun hänen olisi pitänyt opettajan mielestä näyttää soittotaitonsa julkisesti opettajien juhlissa.

Vaikka Jarno väheksyi kykyjään musiikin alalla niin isä kuitenkin uskoi poikansa lahjakkuuteen siinä määrin, että järjesti tämän Cantores Minores-kuoron laulukokeisiin. Muutaman teoriatunnin jälkeen hän pääsikin itse kuoroon. Kuorossa Jarno lauloikin sitten kaksi vuotta. 

1960-luvun alun rautalankakaudella Jarno soitti soolokitaraa eri kokoonpanoissa. Tällöin hän tapasi Willy Wandersissa soittavan Kari Kuuvan. Musiikillisesti heillä 'synkkasi' sen verran hyvin yhteen, että he jo piankin perustivat oman yhtyeen, joka kuitenkin pian jouduttiin lopettamaan rahavaikeuksien takia. Rautalankakauden loputtua Kari Kuuva pääsi levyttämään Scandialle. Tuolloin levytetty Tango Pelargonia menestyi niin hyvin, että hän onnistui houkuttelemaan myös Jarno Sarjasen mukaan levylaulajaksi. Kari Kuuva alkoi tekemään Jarnolle levytettäväksi country-henkisiä kappaleita, koska ne tuntuivat sopivan hänen karheanmiehekkäälle lauluäänelleen. Vuonna 1968 Jarno Sarjanen sitten pääsi osallistumaan MTV:n Syksyn säveleen, kappale oli Kari Kuuvan sävellys ja sanoitus Parasta mielestäni. Menestys ei ollut päätä huimaava, seitsemäs sija, mutta Suomen kansa pääsi kuitenkin näin tutustumaan ensimmäiseen suomalaiseen countrylaulajaan, joka nimitys täydellä syyllä voidaan Jarno Sarjasen yhteyteen liittää. Jarnon ensimmäinen single Scandia-levymerkille ilmestyikin samana syksynä, B-puolella Parasta mielestäni ja A-puolella niin ikään Kari Kuuvan sävellys ja sanoitus Nukkekoti.

Seuraavan kerran Jarno Sarjanen oli mukana Syksyn sävelessä vuonna 1971, silloin hän esitti Kari Kuuvan kappaleen Pienen pojan haaveet. Tuo kappale onkin jäänyt elämään Suomi-countryn klassikkona ja saanut vuosien kuluessa muutaman uudenkin tulkinnan eri solistien esittämänä, heistä maininnan ansaitsevat Jukka Raitanen (1977) ja Yölintu (2000).

Jarnon ensimmäinen sooloalbumi Jarno Sarjanen ilmestyi vuonna 1971 Pohjoismaisen Sähkön Blue-Master -levymerkille. Sen jälkeen Sarjanen viettikin muutaman vuoden hiljaiseloa, hän levytti ainoastaan muutaman kappaleen kokoomalevyille ja yhden singlen (Vie mut pois / Hiljainen ranta) ennen seuraavaa albumia, joka ilmestyi Fonovox-yhtiön toimesta vuonna 1977 ja oli nimeltään Sarjastus. Tuon levyn kaikki kappaleet sävelsi ja sanoitti Jarno Sarjanen itse. Levyn sisältöä voitaneen kuvata iskelmätyyliseksi 'härmä-countryksi'. 1980-luvulla Jarno Sarjanen levytti vielä kaksi albumia JP-musiikille: Varjoelämää (1981), Mustat kaleerit (1985) sekä yhden Overdisc'lle: Keskikalja-cowboy (1988). Myös useilla 70- ja 80-luvun aikana JP-musiikin julkaisemilla kokoomaäänitteillä on kuultavissa hänen esityksiään. Näistä taltioinneista käy ilmi Jarno Sarjasen monipuolinen osaaminen myös perinteisen iskelmämusiikin vahvana, särmikkäänä tulkitsijana. Hän levytti tuolloin mm. 60-luvun suosikkeja (Vähän ennen kyyneleitä, Kesäkatu) ja päivän iskelmiä (Anna). Luonnollisesti syntyi levytyksiä myös Sarjasen ja Kuuvan omalla 'härmäkantri'-tyylillä (Turhan kylväjä, Piikki kaikkein pahin, Matkalaukkumies).

Jarno Sarjasesta puhuttaessa ei sovi myöskään unohtaa häntä säveltäjänä ja sanoittajana. Hänen nimissään on 50 sävellettyä kappaletta, joista suurin osa on myös hänen sanoituksiaan. Suurimman osan sävellyksistään hän on itse laulanut levylle, mutta myös muutamat muut laulajat ovat levyttäneet hänen sävellyksiään. Eräs heistä on Päivi Paunu, joka vuonna 1972 osallistui Syksyn säveleen Jarno Sarjasen säveltämällä ja sanoittamalla kappaleella Kuitenkin tiedän sen. Itse asiassa säveltäjä Jarno Sarjanen oli olemassa jo ennen laulaja Jarno Sarjasta. Hän nimittäin sävelteli oman kertomansa mukaan jo nuorena, heti soinnut opittuaan 'pöytälaatikkoon.' Robin (=Esa Simonen) levytti Jarno Sarjasen säveltämän ja Tuula Valkaman sanoittaman kappaleen Menneet päivät jo vuonna 1966. Päivi Paunun lisäksi Sarjasen sävellyksiä levyttivät 1970-luvulla mm. Jussi Raittinen (Tulkaa mukaan), Hanne (Krouvi Kahden Ankkurin, san. Vexi Salmi), Dave (Menee tässä järki) ja Kössi Härmä (Kerran paistoi päivä, säv. Kuuva & Sarjanen, san. Kari Kuuva).

Jarno Sarjasen kohdalle ei osunut koskaan ns. suurta hittiä, jolla hän olisi päässyt lyömään itsensä läpi kaikkien tuntemaksi laulajaksi. Myöskään hänen edustamansa country-tyyli ei koskaan kunnolla juurtunut Suomeen, joskin sitä meillä Suomessakin muutamat solistit, mm. Kari Tapio, ovat myöhemmin menestyksellisesti levyttäneet.

Jarno Sarjanen ei oman kertomansa mukaan luonteeltaan vaatimattomana ole koskaan halunnut kuuluisuutta tai julkisuutta. 1980-luvulla ilmestyneiden viimeisten levytystensä jälkeen hän ei juurikaan ole julkisuudessa esiintynyt eikä myöskään pyrkinyt levyttämään, vaikka tilaisuuksia ja kysyntää varmasti olisi ilmaantunutkin. Näin ollen 'come-back' on jäänyt tekemättä. Sarjasella ja hänen musiikillaan on kuitenkin Suomessa oma, joskin pieni harrastajakuntansa. Tätä kysyntää tyydyttämään hänen 1970- ja -80-lukujen levytyksiään onkin julkaistu peräti kahden CD-kokoelman verran (Parhaat, 1989 ja Kadun lait, 2000)

Latva, Tony & Tuunainen, Petri 2004. Iskelmän tähtitaivas, 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. Helsinki: WSOY. ss. 385-386.

Radio-ohjelma Valoa ikkunassa, Radio Suomi 14.10.2000. Kalevi Pollarin vieraana Jarno Sarjanen .

Singlet:

Jarno Sarjanen: Nukkekoti (säv. & san. & sov. Kari Kuuva) Scandia KS 734, 1968

Jarno Sarjanen: Vapaa oon (säv. & san. Kari Kuuva, sov. Nacke [=Paul Mikael] Johansson, Jussi [=Paavo Juhani] Raittinen, Kari Kuuva) Pohjoismainen Sähkö Oy, Blue-Master BLU 741, 1970

Jarno Sarjanen: Pienen pojan haaveet (säv. & san. Kari Kuuva, sov. ) Pohjoismainen Sähkö Oy, Blue-Master BLU 775, 1971

Jarno Sarjanen: Vie mut pois (säv. & san. Jarno Sarjanen) Mercantile, Basf 06 15618-9, 1974

Jarno Sarjanen: Tallirenki (säv. & san. Jarno Sarjanen, sov. Henry Haapalainen) Fonovox DCS 536, 1977

Jarno Sarjanen: Taksikuski (säv. & san. Jarno Sarjanen, sov. Seppo Rannikko) JP-musiikki Oy, JPS 1009, 1979

Albumit:

Jarno Sarjanen, Pohjoismainen Sähkö Oy, Blue-Master BLU-LP 138, 1971

Sarjastus, Fonovox Oy, DCLP 138, 1977

Varjoelämää, JP-musiikki Oy, JPLP 7008, 1981

Mustat kaleerit, JP-musiikki Oy, PLAY-LP 7018, 1985

Keskikalja-cowboy, Overdisc Oy, ODCD-8809, 1988