Katri Helena on hankkinut yli 40-vuotisen uransa
aikana itselleen ainutlaatuisen aseman maamme "sinivalkoisena
äänenä". Hän innostui iskelmämusiikista niin monien muiden 60-luvun
solistikomeettojen tavoin jo varhain ja osallistui ensimmäisiin iskelmäkisoihin
vain 12-vuotiaana. Vanhempiensa toivomuksesta tyttö ajatteli kuitenkin hankkia
itselleen "kunnon" ammatin ja ryhtyi opiskelemaan sitä varten
kauppakoulussa.
Katri Helenan ensiesiintyminen yleisön edessä tapahtui vuonna 1962 Joensuussa,
minkä jälkeen tanskalainen Gunnar Pedersen kiinnitti hänet orkesterinsa
solistiksi ja puhui edelleen ns. koelauluun helsinkiläiseen äänilevy-yhtiöön.
Tämän seurauksena tyttö pääsi tekemään elokuussa -63 ensimmäisen levytyksensä,
Pedersenin sävellyksen Poikien kuvat (Parlophone). Se ei merkinnyt vielä
läpimurtoa tulokkaalle, mutta kolmas kerta sanoi tässäkin tapauksessa toden.
Kyseessä oli näet Katri Helenan kolmas yritys, Jörgen Petersenin letkajenkaksi
sovittama Pentti Viherluodon vanhasta sävellyksestä Puhelinlangat laulaa
(Parlophone), mikä nousi tässä asussaan yhdeksi vuoden menestysiskelmistä ja
esittäjänsä tunnussävelmäksi. Suosiota pönkitti omalta vielä osaltaan seuraava
single, vain kolmisen kuukautta myöhemmin taltioitu Budapestin sillat
(Parlophone). Tämän jälkeen oli itsestään selvää, että Toivo Kärjen ja Juha
Vainion letkajenkan Minne tuuli kuljettaa esittäjäksi vuoden 1965
eurovisiokisan kotimaan karsintaan valittiin juuri Katri Helena.
Katso haastattelu, jossa Jörgen Petersen muistelee Katri Helenan levytysuran alkua.
Jörgen Petersen, äänittäjä Joki ja Katri Helena Finnvoxilla vuonna 1967 äänitämässä kappaletta Hi Lili Hi Lo (Jörgen Petersenin arkisto)
Kappale voitti yleisöäänestyksen, mutta ns. asiantuntijaraati valitsi sen
tilalle niin ikään Kärjen säveltämän balladin Aurinko laskee länteen - mikä jäi
kansainvälisessä finaalissa viimeiseksi. Kaiken kukkuraksi koko euroviisuilun
voitti tuolloin Luxemburgia edustanut Vahanukke, laulava nukke -
perusolemukseltaan letkajenkka! Lopputulos oli kuitenkin se, että
suosikkitilaston kärjessä komeili kesällä -65 tuo väärin kohdeltu Minne tuuli
kuljettaa Katri Helenan tulkitsemana (Parlophone).
Samana vuonna eli 1965 Katri Helena sai kauppoihin myös ensimmäisen, vahvasti
letkajenkan sävyttämän LP-levynsä Vaalea valloittaja (Finlandia) sekä singlet
Lui ja Tyttö niin pieni (Parlophone). Kesän -67 hän kierteli maata esiintymässä
Ilkka "Danny" Lipsasen "Mustaa ja valkoista"-shown
naistähtenä ja piipahti listoilla esityksellään Katupoikien laulu (Top Voice).
Seuraavana vuonna Katri Helenan paikan suosikkitilastoissa varmisti Paikka auringossa
(Top Voice), ja aivan vuosikymmenen lopussa maamme ostetuimmaksi äänilevyksi
nousi Jukka Kuoppamäen tilaustyönä hänelle rustaama sävelmä Ei kauniimpaa (Top
Voice).
Siirryttäessä 70-luvulle Katri Helena teki vielä vanhan työnantajansa laskuun
pari varteenotettavaa levytystä: Valto Laitisen Kai laulaa saan (Top Voice) ja
italialaisperäisen Äänesi mä kuulen (Top Voice). Sen jälkeen hän katsoi
olevansa valmis vaihtamaan tuotantoyhtiötä ja taltioi elokuussa -72 Olli
Heikkilän johdolla Scandialle elokuvaiskelmän Taas kun tuulee (Scandia), mutta
vasta seuraavana keväänä äänitetty euroviisukäännös Nuoruus on seikkailu
(Scandia) varmisti jälleen hänen paikkansa huipulla.
Näihin aikoihin Katri Helena kokeili kykyjään varsin hyvällä menestyksellä myös
Operettiteatterissa mm. Kreivitär Maritzassa ja My Fair Ladyssa, mutta hän
päätti pysyttäytyä edelleen ennen muuta iskelmätähtenä. Päätöstä vahvisti
omalta osaltaan se, että vuonna 1974 julkaistu LP Kun kohdattiin (Scandia) toi
hänelle ensimmäisen kultalevyn ja seuraavan vuoden Paloma blanca (Scandia) myös
timanttisen. Toinen vuoden -75 täysosuma hänen ohjelmistossaan oli sittemmin
ikivihreäksi patinoitunut italialaislaina Vasten auringon siltaa (Scandia).
Katri Helenan ura jatkui suotuisissa merkeissä, sillä hänen seuraavana vuonna
Syksyn sävel-kilpailussa esittämänsä Veikko Samulin ja Chrisse Johanssonin
balladi Syysunelma (Scandia) sijoittui itse kisassa toiseksi ja osoittautui sen
jälkeen oikeaksi kestomenestykseksi. Vuotta myöhemmin listoilla komeili hänen
tulkitsemanaan taas uusi eurovisiohitti, Lintu ja lapsi (Scandia) - ikään kuin
enteillen sitä, että keväällä -79 hän pääsee itse edustamaan Suomea Eurovision
laulukilpailun finaaliin Jerusalemiin Matti "Fredi" Siitosen ja Vexi
Salmen aikaansaannoksella Katson sineen taivaan. Kappale jäi lopputuloksissa
tylysti 14. sijalle, mutta pärjäsi erinomaisesti kotimaan äänilevymarkkinoilla,
tuoden tekijöilleen paitsi kunniaa myös kultaa.
Vain hieman myöhemmin samana vuonna Katri Helena ikuisti toisen Veikko Samulin
nuottikynästä lähteneen kestosuosikin: Katson autiota hiekkarantaa (Scandia).
80-luku alkoi molempien osalta yhtä onnellisesti balladilla Mun sydämeni tänne
jää (Scandia), mikä toi kokoelmamuodossa heille taas uuden kultakiekon.
Seuraava Samulin tuottama albumi Kotimaa (Scandia) ei menestynyt läheskään yhtä
hyvin, minkä vuoksi ruoriin astui itse Jaakko Salo työstämään Toivo Kärjen
sävellyksistä LP:n Minä soitan sulle illalla (Scandia).
Pari vuotta myöhempi Kirje sulle (Scandia) käänsi taas Katri Helenan kurssin
parempaan päin ja sen jälkeen 1986 yhteistyössä Esa Niemisen kanssa tyylikäs
kokoelma On elämä laulu (Scandia). Vuonna 1988 ehdittiin saada valmiiksi vielä
Niemisen tuottamana LP Almaz (Scandia), ennen kuin solistisuosikkia kohtasi
odottamaton menetys: hänen aviomiehensä ja läheisin työtoverinsa Timo Kalaoja
kuoli odottamatta saman vuoden kesäkuussa. Tämän jälkeen Katri Helena luopui
tyystin tanssikeikoista keskittyen pelkästään konserttiesiintymisiin.
Selviydyttyään suurimmasta surusta Katri Helena vei vuonna 1990 läpi jo
pitemmän aikaa suunnittelemansa 25-vuotisjuhlakiertueen, johon liittyi myös
levykokonaisuus. Samoihin aikoihin hän löysi Jukka Kuoppamäen arkistoista
silloisiin tunnelmiinsa hyvin istuvan laulun Anna mulle tähtitaivas, mistä
kehkeytyi vuonna -92 levylle (Fazer) ikuistettuna hänen eniten myyty
esityksensä. Seuraavana keväänä Katri Helena nähtiin ja kuultiin jo
toistamiseen edustamassa maataan Eurovision laulukilpailun finaalissa Matti
Puurtisen ja Jukka Saarisen sävelmällä Tule luo (Fazer), joka jäi hyvästä
tulkinnasta huolimatta vaatimattomasti 17.:ksi.
Vuonna 1994 Katri Helenan äänitteiden kokonaismyynti ylitti miljoona
kappaletta, ja menestystä pönkitti samana vuonna julkaistu uusi
kultalevykokoelma Lähemmäksi (Fazer). Yhtäläisen suosion saavutti vuotta
myöhemmin kansanmusiikkisävytteinen albumi Vie minut (Fazer), minkä myötä hän
konsertoi kesällä -95 Kaustisella 9000 hengen ennätysyleisölle.
50-vuotispäiväänsä Katri Helena juhli mm. Finlandia-talossa pidetyllä
konsertilla ja juhlan kunniaksi hänet nimettiin myös vuoden naissolistiksi.
Siinä sivussa hän levytti Vesa-Matti Loirin kanssa dueton Kuinka kaunis on
aamunkoitto kokoelmaan Kaksin (Flamingo).
Vuoden 1996 lopulla Katri Helenalta ilmestyi lähinnä joululevyksi luokiteltava
CD Hiljaisuudessa (Fazer) ja vielä ennen vuosituhannen loppua -98 albumi Missä
oot (Fazer), kassamagneettinaan nostalginen tanssi-iskelmä Kun kellohame
heilahtaa. Uuden tuhatluvun alkaessa Katri Helena, Paula Koivuniemi, Lea Laven
ja Marion Rung yhdessä näyttävän konserttikiertueen otsikolla "Leidit
lavalla", joka poiki myös albumin Leidit levyllä (BMG). Vuonna 2003
nelivaljakon ensin mainittu osapuoli vietti sitten omaa 40-vuotistaiteilijajuhlaansa
eri puolille maata suuntautuneen konserttitapahtuman merkeissä, julkaisten kuin
pisteeksi i:n päälle neljän CD:n erikoistuplakokoelman Sydämeni laulut (WEA).
Tähän mennessä Katri Helena on saanut 14 kulta- ja 3 platinalevyä sekä yhden
tuplaplatinan. Hänen vahvuutenaan on ollut kautta koko uransa se, että hän on
pysytellyt helposti lähestyttävänä ja omaksuttavana "naapurin
tyttönä" ilman ylimääräistä egoilua. Tämän julkisivun takana on
piilotellut kuitenkin määrätietoinen ja kunnianhimoinen yrittäjä, joka on
osannut käyttää myönteistä julkisuuskuvaansa hyväkseen, eikä ole antanut
suhdanteitten horjuttaa pitemmän tähtäyksen pyrkimyksiään.
Tarpeen niin vaatiessa Katri Helena on ollut myös valmis irtautumaan
iskelmätähden roolistaan ja ottamaan kantaa laajemmistakin kysymyksistä kuten
rauhanasioista, naisten asemasta tai perhepolitiikasta. Hänet onkin palkittu
ansioistaan vuonna 2000 Suomi-palkinnolla, 2001 Maanpuolustusmitalilla ja
lisäksi mm. Sotainvalidien veljesliiton kunniamerkillä.
Biografiatekstissä käytetyt lähteet:
Latva, Tony & Tuunainen, Petri 2004: Iskelmän tähtitaivas - 500 suomalaista
viihdetaiteilijaa (WSOY, Jyväskylä)
Lindfors, Jukka - Gronow, Pekka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 -
Tanssilavoilta tangomarkkinoille (Tammi, Helsinki.)
Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen
äänitearkisto, Helsinki)
Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava,
Helsinki.)
