BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Katri Helena

s. 17.8.1945, Tohmajärvi

Teksti Erkki Pälli
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiKatri Helena Kalaoja-Rajala
Nimihistoria
Koistinen, tyttönimi
Turunen, 1.avioliitto
Kalaoja, Avioiduttuaan muusikko Timo Kalaojan kanssa otti käyttöön miehensä sukunimen
Kalaoja-Rajala, mentyään vuonna 1997 kolmannen kerran naimisiin kirjallisuusmies Panu Rajalan kanssa siirtyi käyttämään yhdistelmänimeä
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika17.8.1945, Tohmajärvi
Roolit ja soittimet
Roolitlaulaja, säveltäjä, sanoittaja
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Yhtyeet
Gunnar Pedersenin orkesteri laulusolisti, 1963-
Timo Kalaojan yhtye, laulusolisti
Petoman laulusolisti
Vaikuttajat
Gunnar Pedersen, "keksijä", tutor
Jörgen Petersen, kapellimestari, sovittaja, levytuottaja
Veikko Samuli, säveltäjä, sovittaja, levytuottaja
Esa Nieminen, säveltäjä, sovittaja, levytuottaja
Biografia

Katri Helena on hankkinut yli 40-vuotisen uransa aikana itselleen ainutlaatuisen aseman maamme "sinivalkoisena äänenä". Hän innostui iskelmämusiikista niin monien muiden 60-luvun solistikomeettojen tavoin jo varhain ja osallistui ensimmäisiin iskelmäkisoihin vain 12-vuotiaana. Vanhempiensa toivomuksesta tyttö ajatteli kuitenkin hankkia itselleen "kunnon" ammatin ja ryhtyi opiskelemaan sitä varten kauppakoulussa.

Katri Helenan ensiesiintyminen yleisön edessä tapahtui vuonna 1962 Joensuussa, minkä jälkeen tanskalainen Gunnar Pedersen kiinnitti hänet orkesterinsa solistiksi ja puhui edelleen ns. koelauluun helsinkiläiseen äänilevy-yhtiöön. Tämän seurauksena tyttö pääsi tekemään elokuussa -63 ensimmäisen levytyksensä, Pedersenin sävellyksen Poikien kuvat (Parlophone). Se ei merkinnyt vielä läpimurtoa tulokkaalle, mutta kolmas kerta sanoi tässäkin tapauksessa toden.

Kyseessä oli näet Katri Helenan kolmas yritys, Jörgen Petersenin letkajenkaksi sovittama Pentti Viherluodon vanhasta sävellyksestä Puhelinlangat laulaa (Parlophone), mikä nousi tässä asussaan yhdeksi vuoden menestysiskelmistä ja esittäjänsä tunnussävelmäksi. Suosiota pönkitti omalta vielä osaltaan seuraava single, vain kolmisen kuukautta myöhemmin taltioitu Budapestin sillat (Parlophone). Tämän jälkeen oli itsestään selvää, että Toivo Kärjen ja Juha Vainion letkajenkan Minne tuuli kuljettaa esittäjäksi vuoden 1965 eurovisiokisan kotimaan karsintaan valittiin juuri Katri Helena.

Katso haastattelu, jossa Jörgen Petersen muistelee Katri Helenan levytysuran alkua.

Jörgen Petersen, äänittäjä Joki ja Katri Helena Finnvoxilla vuonna 1967 äänitämässä kappaletta Hi Lili Hi Lo (Jörgen Petersenin arkisto)

Kappale voitti yleisöäänestyksen, mutta ns. asiantuntijaraati valitsi sen tilalle niin ikään Kärjen säveltämän balladin Aurinko laskee länteen - mikä jäi kansainvälisessä finaalissa viimeiseksi. Kaiken kukkuraksi koko euroviisuilun voitti tuolloin Luxemburgia edustanut Vahanukke, laulava nukke - perusolemukseltaan letkajenkka! Lopputulos oli kuitenkin se, että suosikkitilaston kärjessä komeili kesällä -65 tuo väärin kohdeltu Minne tuuli kuljettaa Katri Helenan tulkitsemana (Parlophone).

Samana vuonna eli 1965 Katri Helena sai kauppoihin myös ensimmäisen, vahvasti letkajenkan sävyttämän LP-levynsä Vaalea valloittaja (Finlandia) sekä singlet Lui ja Tyttö niin pieni (Parlophone). Kesän -67 hän kierteli maata esiintymässä Ilkka "Danny" Lipsasen "Mustaa ja valkoista"-shown naistähtenä ja piipahti listoilla esityksellään Katupoikien laulu (Top Voice). Seuraavana vuonna Katri Helenan paikan suosikkitilastoissa varmisti Paikka auringossa (Top Voice), ja aivan vuosikymmenen lopussa maamme ostetuimmaksi äänilevyksi nousi Jukka Kuoppamäen tilaustyönä hänelle rustaama sävelmä Ei kauniimpaa (Top Voice).

Siirryttäessä 70-luvulle Katri Helena teki vielä vanhan työnantajansa laskuun pari varteenotettavaa levytystä: Valto Laitisen Kai laulaa saan (Top Voice) ja italialaisperäisen Äänesi mä kuulen (Top Voice). Sen jälkeen hän katsoi olevansa valmis vaihtamaan tuotantoyhtiötä ja taltioi elokuussa -72 Olli Heikkilän johdolla Scandialle elokuvaiskelmän Taas kun tuulee (Scandia), mutta vasta seuraavana keväänä äänitetty euroviisukäännös Nuoruus on seikkailu (Scandia) varmisti jälleen hänen paikkansa huipulla.

Näihin aikoihin Katri Helena kokeili kykyjään varsin hyvällä menestyksellä myös Operettiteatterissa mm. Kreivitär Maritzassa ja My Fair Ladyssa, mutta hän päätti pysyttäytyä edelleen ennen muuta iskelmätähtenä. Päätöstä vahvisti omalta osaltaan se, että vuonna 1974 julkaistu LP Kun kohdattiin (Scandia) toi hänelle ensimmäisen kultalevyn ja seuraavan vuoden Paloma blanca (Scandia) myös timanttisen. Toinen vuoden -75 täysosuma hänen ohjelmistossaan oli sittemmin ikivihreäksi patinoitunut italialaislaina Vasten auringon siltaa (Scandia).

Katri Helenan ura jatkui suotuisissa merkeissä, sillä hänen seuraavana vuonna Syksyn sävel-kilpailussa esittämänsä Veikko Samulin ja Chrisse Johanssonin balladi Syysunelma (Scandia) sijoittui itse kisassa toiseksi ja osoittautui sen jälkeen oikeaksi kestomenestykseksi. Vuotta myöhemmin listoilla komeili hänen tulkitsemanaan taas uusi eurovisiohitti, Lintu ja lapsi (Scandia) - ikään kuin enteillen sitä, että keväällä -79 hän pääsee itse edustamaan Suomea Eurovision laulukilpailun finaaliin Jerusalemiin Matti "Fredi" Siitosen ja Vexi Salmen aikaansaannoksella Katson sineen taivaan. Kappale jäi lopputuloksissa tylysti 14. sijalle, mutta pärjäsi erinomaisesti kotimaan äänilevymarkkinoilla, tuoden tekijöilleen paitsi kunniaa myös kultaa.

Vain hieman myöhemmin samana vuonna Katri Helena ikuisti toisen Veikko Samulin nuottikynästä lähteneen kestosuosikin: Katson autiota hiekkarantaa (Scandia). 80-luku alkoi molempien osalta yhtä onnellisesti balladilla Mun sydämeni tänne jää (Scandia), mikä toi kokoelmamuodossa heille taas uuden kultakiekon. Seuraava Samulin tuottama albumi Kotimaa (Scandia) ei menestynyt läheskään yhtä hyvin, minkä vuoksi ruoriin astui itse Jaakko Salo työstämään Toivo Kärjen sävellyksistä LP:n Minä soitan sulle illalla (Scandia).

Pari vuotta myöhempi Kirje sulle (Scandia) käänsi taas Katri Helenan kurssin parempaan päin ja sen jälkeen 1986 yhteistyössä Esa Niemisen kanssa tyylikäs kokoelma On elämä laulu (Scandia). Vuonna 1988 ehdittiin saada valmiiksi vielä Niemisen tuottamana LP Almaz (Scandia), ennen kuin solistisuosikkia kohtasi odottamaton menetys: hänen aviomiehensä ja läheisin työtoverinsa Timo Kalaoja kuoli odottamatta saman vuoden kesäkuussa. Tämän jälkeen Katri Helena luopui tyystin tanssikeikoista keskittyen pelkästään konserttiesiintymisiin.

Selviydyttyään suurimmasta surusta Katri Helena vei vuonna 1990 läpi jo pitemmän aikaa suunnittelemansa 25-vuotisjuhlakiertueen, johon liittyi myös levykokonaisuus. Samoihin aikoihin hän löysi Jukka Kuoppamäen arkistoista silloisiin tunnelmiinsa hyvin istuvan laulun Anna mulle tähtitaivas, mistä kehkeytyi vuonna -92 levylle (Fazer) ikuistettuna hänen eniten myyty esityksensä. Seuraavana keväänä Katri Helena nähtiin ja kuultiin jo toistamiseen edustamassa maataan Eurovision laulukilpailun finaalissa Matti Puurtisen ja Jukka Saarisen sävelmällä Tule luo (Fazer), joka jäi hyvästä tulkinnasta huolimatta vaatimattomasti 17.:ksi.

Vuonna 1994 Katri Helenan äänitteiden kokonaismyynti ylitti miljoona kappaletta, ja menestystä pönkitti samana vuonna julkaistu uusi kultalevykokoelma Lähemmäksi (Fazer). Yhtäläisen suosion saavutti vuotta myöhemmin kansanmusiikkisävytteinen albumi Vie minut (Fazer), minkä myötä hän konsertoi kesällä -95 Kaustisella 9000 hengen ennätysyleisölle. 50-vuotispäiväänsä Katri Helena juhli mm. Finlandia-talossa pidetyllä konsertilla ja juhlan kunniaksi hänet nimettiin myös vuoden naissolistiksi. Siinä sivussa hän levytti Vesa-Matti Loirin kanssa dueton Kuinka kaunis on aamunkoitto kokoelmaan Kaksin (Flamingo).

Vuoden 1996 lopulla Katri Helenalta ilmestyi lähinnä joululevyksi luokiteltava CD Hiljaisuudessa (Fazer) ja vielä ennen vuosituhannen loppua -98 albumi Missä oot (Fazer), kassamagneettinaan nostalginen tanssi-iskelmä Kun kellohame heilahtaa. Uuden tuhatluvun alkaessa Katri Helena, Paula Koivuniemi, Lea Laven ja Marion Rung yhdessä näyttävän konserttikiertueen otsikolla "Leidit lavalla", joka poiki myös albumin Leidit levyllä (BMG). Vuonna 2003 nelivaljakon ensin mainittu osapuoli vietti sitten omaa 40-vuotistaiteilijajuhlaansa eri puolille maata suuntautuneen konserttitapahtuman merkeissä, julkaisten kuin pisteeksi i:n päälle neljän CD:n erikoistuplakokoelman Sydämeni laulut (WEA).

Tähän mennessä Katri Helena on saanut 14 kulta- ja 3 platinalevyä sekä yhden tuplaplatinan. Hänen vahvuutenaan on ollut kautta koko uransa se, että hän on pysytellyt helposti lähestyttävänä ja omaksuttavana "naapurin tyttönä" ilman ylimääräistä egoilua. Tämän julkisivun takana on piilotellut kuitenkin määrätietoinen ja kunnianhimoinen yrittäjä, joka on osannut käyttää myönteistä julkisuuskuvaansa hyväkseen, eikä ole antanut suhdanteitten horjuttaa pitemmän tähtäyksen pyrkimyksiään.

Tarpeen niin vaatiessa Katri Helena on ollut myös valmis irtautumaan iskelmätähden roolistaan ja ottamaan kantaa laajemmistakin kysymyksistä kuten rauhanasioista, naisten asemasta tai perhepolitiikasta. Hänet onkin palkittu ansioistaan vuonna 2000 Suomi-palkinnolla, 2001 Maanpuolustusmitalilla ja lisäksi mm. Sotainvalidien veljesliiton kunniamerkillä.

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

Latva, Tony & Tuunainen, Petri 2004: Iskelmän tähtitaivas - 500 suomalaista viihdetaiteilijaa (WSOY, Jyväskylä)

Lindfors, Jukka - Gronow, Pekka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 - Tanssilavoilta tangomarkkinoille (Tammi, Helsinki.)

Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen äänitearkisto, Helsinki)

Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava, Helsinki.)

Sanottua

"Jos katson sitä musiikkia mitä minä olen tehnyt nämä vuodet, niin olen kyllä halunnut vaistonvaraisesti ilahduttaa ja onnellistuttaa ihmisiä, ehkä auttaa surussakin, lempeästi. Sellainen yleiskaari siinä on." (Katri Helena. Pirkko Kotiranta: Katri Helena haluaa puhutella. siv. 315. Lindfors, Jukka - Gronow, Pekka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 - Tanssilavoilta tangomarkkinoille (Tammi, Helsinki.)

Valikoitu diskografia

Valikoitu diskografia (Esiintyjä, äänitteen nimi, vuosi, levy-yhtiö)

Katri Helena: Poikien kuvat 1963 (Parlophone)

Katri Helena: Puhelinlangat laulaa 1964 (Parlophone)

Katri Helena: Vaalea valloittaja 1965 (Finlandia) (LP)

Katri Helena: Ei kauniimpaa 1969 (Top Voice)

Katri Helena: Kai laulaa saan 1971 (Top Voice)

Katri Helena: Nuoruus on seikkailu 1973 (Scandia)

Katri Helena: Kun kohdattiin 1974 (Scandia) (LP)

Katri Helena: Syysunelma 1976 (Scandia)

Katri Helena: Katson sineen taivaan 1979 (Scandia) (LP)

Katri Helena: Katson autiota hiekkarantaa 1979 (Scandia)

Katri Helena: Mun sydämeni tänne jää 1980 (Scandia) (LP)

Katri Helena: Minä soitan sulle illalla 1982 (Scandia) (LP)

Katri Helena: Kirje sulle 1984 (Scandia) (LP)

Katri Helena: On elämä laulu 1986 (Scandia) (LP)

Katri Helena: Almaz 1988 (Scandia) (LP)

Katri Helena: Anna mulle tähtitaivas 1992 (Fazer) (CD)

Katri Helena: Vie minut 1995 (Fazer) (CD)

Katri Helena & Vesa-Matti Loiri: Kuinka kaunis on aamunkoitto 1995 (Flamingo)

Katri Helena: Missä oot 1998 (Fazer) (CD)

Katri Helena, Paula Koivuniemi, Lea Laven & Marion Rung: Leidit levyllä 2000 (BMG) (CD)

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy