Esa Nieminen aloitti musiikkiharrastuksensa
7-vuotiaana Tampereella pianonsoitolla. Pari vuotta myöhemmin hän muutti
perheensä mukana Helsinkiin ja liittyi Cantores Minores -poikakuoroon. Hänen
kiinnostuksensa suuntautuikin klassilliseen musiikkiin, kunnes hän kuuli vuonna
1964 radion välityksellä ensi kerran Beatles-yhtyeen tulkinnan kappaleesta
Twist and Shout.
Sen jälkeen mikään ei ollut kuin ennen. Esa mankui isältään kitaran ja opetteli
soittamaan sitä samalla, kun hankki itselleen kaikki mahdolliset Beatles-levyt.
16-vuotiaana Nieminen hankki omia varoja soittamalla loma-aikoinaan
tanssibändeissä ja lukion jälkeen hän pääsi ensi yrittämällä
Sibelius-Akatemiaan opiskellakseen musiikinopettajaksi. Valmistuttuaan hän
jatkoi edelleen samassa opinahjossa kiinnostuksen kohteinaan mm. soinnutus,
orkestrointi ja vapaa sävellys.
Esa Niemisen ensimmäinen julkaistu teos oli nimellä Esa, Sampo & Tom
esiintyneen kolmikon jo vuonna 1972 levyttämä 13-osainen Minimessu (Finnlevy),
mutta hänen ensimmäistä soololevyään saatiin odottaa vielä neljä vuotta. Se oli
ja hänen vanhan kaverinsa Kim Kuusen tuottamana kokoelma Kookas kulkija
(Finnlevy), jonka sävelmistä pääosa oli syntynyt hänen opiskeluaikoinaan
Akatemiassa. Tämän jälkeen Nieminen lähti suorittamaan asevelvollisuuttaan, ja
pyrki siviiliin päästyään opetustehtäviin, kunnes sai Kuuselta vuonna -77
kutsun hakeutua tuotantohommiin Finnlevyyn.
Esa Niemisen ensimmäinen tuote uudessa virassaan oli lastenlevy Pulla-Ulla ja
Piimähyttynen (Finnlevy), jolla hän itsekin esiintyi paitsi säveltäjänä,
sanoittajana, sovittajana ja tuottajana myös laulajana. Hieman myöhemmin
ilmestyi Päivi Kautto-Niemen albumi Sun luokses jään (Finnlevy), jonka
ohjelmisto oli pääosin ulkomailta ostettua, ja vuonna -79 "kookas
kulkija" tuotti ensimmäisen varsinaisen hittinsä, Frederikin esityksen
saksalaisesta euroviisusta Tsingis Khan (Finnlevy). Samana vuonna Nieminen
osallistui myös Eurovision laulukilpailun Suomen karsintaan Juha Vainion
sanoittamalla sävellyksellään Sano Susanne (Finnlevy) , joka sijoittui Markku Aron
laulamana viidenneksi.
Vuotta myöhemmin - 1980 - Esa Nieminen työsti Jukka Virtasen kanssa lastenlevyn
Rosvo-Ruudolf ja sen kaverit (Rondo). Lisäksi hän tuotti Raul Reimanin
tekstittämänä Frederikille ensimmäinen oman hittisävelmänsä Kolmekymppinen
(Finnlevy), mistä on kehittynyt sittemmin karaoke-evergreen. Mainos-tv:n
"Syksyn sävel"-kisassa Nieminen ylti jaetulle 4. sijalle Irina
Milanin esittämällä sävellyksellään Surun lempilapsi (Digit).
Vuonna -80 Esa Nieminen aloitti myös sittemmin niin hedelmälliseksi
osoittautuneen yhteistyönsä Paula Koivuniemen kanssa ranskalaisiskelmällä
Tummat silmät, ruskea tukka (Polydor), mutta hänen pestinsä Finnlevyssä päättyi
saman tien. Hän ei jäänyt kuitenkaan pyörittelemään peukaloitaan, vaan perusti
saman tien Kim Kuusen kanssa oman, lähinnä mainosmusiikkiin erikoistuneen
tuotantoyhtiön Music Makersin.
Keväällä -81 Nieminen osallistui kutsuttuna Suomen euroviisukarsintaan
Koivuniemen esittämällä sävellyksellään Ei tule toista kertaa, mikä jäi
kahdeksanneksi, mutta kelpuutettiin silti äänilevylle (Polydor).
Finnlevyn kotimaisen tuotannon pomoksi tulleen Jaakko Salon ansiosta Esa
Nieminen sai jatkaa työtään myös sinne, vaikka olikin pääasiallisesti oman
yhtiönsä palveluksessa. Niinpä yhteistoiminta Paula Koivuniemen kanssa jatkui
ja uusina tuotettavina tulivat kuvaan mukaan mm. Leena Nilsson ja Kake
Randelin. Vuosina 1983 ja -84 Nieminen valvoi omalle Tähtitorni-merkilleen
kaksi Koivuniemen kokoelmaa, Lähdetään ja Rakkaustarina, joista ensin mainittu
ylti kultalevyyn oikeuttaviin myyntilukemiin.
Pari vuotta myöhemmin Esa Nieminen aloitti yhteistyönsä myös Katri Helenan
kanssa Juha Vainion sanoittamalla sävellyksellään On elämä laulu (Scandia),
mikä muistetaan myös samannimisen kokoelman otsikkokappaleena. Samalta vuodelta
- 1986 - on hänen Juha Tapanisen kanssa rustaama mainoslaulu Rekkamies, joka
saavutti suuren suosion Matti Eskon levytyksenä (M&T). Seuraavana vuonna
Nieminen sijoittui euroviisukarsinnassa komeasti kolmanneksi Vainion
tekstittämällä ja Koivuniemen tulkitsemalla sävellyksellään Musiikki on niinku
se on (Sonet).
90-luvulle tultaessa Esa Nieminen alkoi tehdä sävellyksiä myös sellaisille
taiteilijoille kuin Pate Mustajärvi ja Kari Salmelainen. Vuonna 1992 hän palasi
Finnlevyyn tuotantopäälliköksi, mitä virkaa hoiti viisi seuraavaa vuotta. Tältä
kaudelta ovat mm. sellaiset laulut ja levytykset kuin Katri Helenan Älä elämää
pelkää (Finnlevy), Arja Korisevan Sä saat mun svengiin (Finnlevy) ja Eino
Grönin Sulle lauluni laadin (Finnlevy). Samana vuonna Nieminen tuli mukaan
lauluyhtyeeseen Four Cats, jolle hän on myös kirjoittanut muutamia sävelmiä.
Esa Niemisen 90-luvulla Paula Koivuniemelle suuntaamasta tuotannosta kannattaa
mainita ainakin sellaiset sävellykset kuin Se kesäni mun (Fazer) vuodelta 1994
ja omaan laskuun julkaistu Kuuntelen Tomppaa (Music Makers) vuodelta -99. Katri
Helenalle hän kirjoitti vuonna 1994 mm. Muistojeni kultaamat joulut (Fazer),
vuotta myöhemmin kansanlaulunomaisen superhitin Vie minut (Fazer), joka
palkittiin kultalevyllä, ja vuonna -98 tanssiparkettien uuden suosikkisävelmän
Kun kellohame heilahtaa (Fazer). Niemisen panosta Four Cats -kvartetissa voi
ihailla esim. kokoelmassa Tää se päivä on (Finnlevy) vuodelta -94.
Vuonna 1997 Esa Nieminen perusti oman tuotantoyhtiön EN Productionsin. Samana
syksynä hän ryhtyi Seppo Hovin kutsusta MTV3:n
"BumtsiBum"-ohjelmasarjan toiseksi "kapteeniksi", mikä
rooli nosti hänet myös ns. suuren yleisön tietoisuuteen.
2000-luvulle tultaessa Nieminen lopetti
yhteistyönsä Kim Kuusen kanssa ja organisoi Katri Helenan,
Paula Koivuniemen, Lea Lavenin sekä Marion Rungin taustavoimana suuren
"Leidit lavalla"-kiertueen, joka poiki myös CD:n Leidit levyllä 2000
(BMG).
Suosittu Yölintu-yhtye sai itselleen vuonna 2001 uuden menestysnumeron Esa
Niemisen sävellyksestä Sitä saa mitä tilaa (WEA), Anna Erikson hankki itselleen
kultalevyn hänen tuottamallaan albumilla Kun katsoit minuun (Universal) ja
Sanna Pietiäiselle hän kirjoitti hittikappaleen Villi ja viidentoista (MTG).
Kaikki kolme sävelmää ovat hänen "hovisanoittajakseen" viime vuosina
nousseet turkulaisen Sinikka Svärdin sanoituksia, ja hän onkin sanonut
säveltävänsä lauluja mieluimmin tekstin pohjalta. Nieminen itse ei ole
kuitenkaan levyttänyt solistina jo vuonna 1976 ilmestyneen esikoisalbuminsa
Kookas kulkija jälkeen.
Bibliografiatekstissä käytetyt lähteet:
Latva, Tony & Tuunainen, Petri 2004: Iskelmän tähtitaivas - 500 suomalaista
viihdetaiteilijaa (WSOY, Jyväskylä)
Lindfors, Jukka - Gronow, Pekka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 -
Tanssilavoilta tangomarkkinoille (Tammi, Helsinki.)
Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen
äänitearkisto, Helsinki)
Pekka Nissilän tekemä haastattelu Säveltäjät ja sanoittajat ry:n Selvis-lehdessä n:o
3/2003. http://www.elvisry.fi/032003/nieminen.html
