Eljon Liebkind aloitti jo varhain
viulunsoiton opiskelun. Hieman myöhemmin tuli kuvaan mukaan myös pianonsoitto,
mutta sekin jäi ajan mittaan vain harrastukseksi. Pojan julkinen
ensiesiintymisen tapahtui näet vuonna 1958 laulajana silloisessa TES-TV:ssä, ja
se antoi suunnan hänen tulevalle musiikkiuralleen.
Johnny - kuten häntä kutsuttiin tuttavapiirissä - kiinnostui kouluaikoinaan
niin monien muiden ikäistensä tavoin rockista ja sen myötä rummuista. Niinpä
hän oli keväällä -62 juuri rumpalina perustamassa The Sounds-nimistä
koululaisyhtyettä, jonka ohjelmisto oli pääosin hänen vastuullaan. Kvartetti
erikoistui ns. rautalankaan ja pääsi tekemään tammikuussa -63 esikoislevynsä,
Eljon Liebkindin mukaelman kansansävelmästä Emma 1962 (Fontana).
Esityksestä muodostui silloisissa oloissa huima menestys, minkä innoittamana
Liebkind solmi kaikessa hiljaisuudessa oman levytyssopimuksen kilpailevan
levy-yhtiön kanssa laulajana. Hänen soolodebyyttinsä ja samalla läpimurtonsa
uudessa roolissa oli Hymyhuulet (Scandia), Sauvo "Saukki" Puhtilan
tekstittämä ja Jaakko Salon sovittama suomennos brittiläisen Cliff Richardin
hitistä "Lucky Lips". Sitä seurasivat mm. sellaiset listaesitykset
kuin Rehtorin luiseva Sally (Scandia) ja Kotihipat (Scandia), jotka vahvistivat
edelleen Johnnyn asemaa uutena nuorison suosikkina.
Eljon Liebkind jätti varsin pian rumpalin tehtävät toisille ja keskittyi itse
laulusolistin rooliin. Vuonna 1963 hän kiersi maata esiintymässä Lasse Liemolan
kanssa ja seuraavana kesänä oli mukana Reino Helismaan viimeiseksi jääneellä
kiertueella. The Soundsin hajottua keväällä -65 hän jatkoi esiintymisiään
"Pop Show"-nimisen kiertueen vetonaulana, jolloin koko kauteen mahtui
vain yksi ainoa vapaapäivä. Syksyllä Johnny kokosi sitten taakseen uuden
yhtyeen, joka sai nimen Frankies ja joka teki myös yhden singlen omissa
nimissään.
Liebkind itse ylitti 60-luvun puolivälin menestyksellisesti listahitin Tunti
vain (Scandia) myötä. Kesällä -66 hän kiersi maata oman "Johnny
Shownsa" merkeissä ja sai samana vuonna markkinoille myös ensimmäisen
LP-levynsä (Scandia), jonka otsikkona oli lyhyesti ja ytimekkäästi Johnny.
Vuonna -67 Eljon Liebkind sai kultalevyn singlestään Takaisin luontoon
(Scandia) ja seuraavana keväänä hän sijoittui Suomen euroviisukarsinnassa
kunniakkaasti toiseksi Åke Granholmin sävelmällä Kissankellojen aikaan
(Scandia).
Kesällä -69 Johnny Liebkindin näyttävän kiertueshown otsikkona oli "Villi
vallankumous", mutta hänen etsikkoaikansa nuorisoidolina alkoi olla jo
auttamattomasti ohi. Niinpä hän aikoi vetäytyä syrjemmälle julkisuudesta
ryhtyäkseen opiskelemaan kauppatieteitä. Sitä ennen hän vaihtoi kuitenkin
levy-yhtiötä ja teki vuonna 1970 komean comebackin unkarilaislähtöisellä
sävelmällä Ihana aamu (MCA), jonka suomalaisesta tekstistä vastasi Matti
"Fredi" Siitonen.
Pari vuotta myöhemmin Eljon Liebkind teki viimeisen listalevynsä, Pertti
Reposen sanoittaman ja Esko Linnavallin sovittaman version brittihitistä
Amarillo (MCA). Hänen viimeiseksi levytyksekseen jäi vuonna 1973 sekalaisista
käännöskappaleista koottu albumi Jonglöörit (CBS), minkä jälkeen hän jätti
iskelmänäyttämön siirtyäkseen kaupan palvelukseen.
Myöhemmin Liebkind palasi uudelleen julkisuuteen
lehtien palstoilla sotkeuduttuaan pankkimiehenä taloudellisiin epäselvyyksiin,
mutta hän ei ole selitellyt tekemisiään ja tekemättä jättämisiään sen
tarkemmin.
Johnny kilpaili suurimman suosionsa päivinä 60-luvulla nuorison huomiosta
tasavertaisesti Dannyn kanssa, vaikka hänen laulu-uransa jäi lyhyemmäksi. Hyvän
läpileikkauksen Eljon Liebkindin panoksesta aikansa iskelmätähtenä tarjoaa
vuonna 1995 julkaistu kokooma-CD 20 suosikkia: Ihana aamu (Fazer). Monilta on
jäänyt huomiotta, että Johnny myös sävelsi, sanoitti ja sovitti itse - paitsi
omaan käyttöönsä muillekin taiteilijoille.
Bibliografiatekstissä käytetyt lähteet:
Latva, Tony & Tuunainen, Petri 2004: Iskelmän tähtitaivas - 500 suomalaista
viihdetaiteilijaa (WSOY, Jyväskylä)
Lindfors, Jukka - Gronow, Pekka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 -
Tanssilavoilta tangomarkkinoille (Tammi, Helsinki.)
Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen
äänitearkisto, Helsinki)
Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava,
Helsinki.)
Nyberg, Hannu 1984: Rockista rautalankaan (Otava, Helsinki)
