Uran alku
Jorma Toiviainen kirjoitti pitkään iskelmäsanoituksia päivätyönsä ohella,
Valtion Rautateiden
rataverkon tarkastajana. Toiviaisen ensimmäinen julkaistu iskelmäteksti oli Jörgen
Petersenin säveltämä Oikein vai väärin, jonka Eija-Sinikka levytti vuonna 1977. Sanoittajan varsinainen
läpimurto oli Paula Koivuniemen vuonna 1978 esittämä Kapteeni Aika, jonka teksti oli tekijälleen
tärkeä uran kannalta, sillä se avasi levy-yhtiöiden ovet. Pian työtarjouksia alkoikin sadella kiihtyvään
tahtiin. 1990-luvun lopulla Jorma Toiviainen ryhtyi päätoimiseksi sanoittajaksi. Luovaan
ammattiin Toiviainen rohkaistui, kun hänellä alkoi olla yli 500 levytetyn biisin oma backkatalogi,
jonka varaan saattoi laskea toimeentulon turvaa. Lisäksi, Toiviainen saavutti erinomaista menestystä
erilaisissa kevyen musiikin kilpailuissa, joista tässä yhteydessä mainittakoon Seinäjoen
Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailun 1. sija vuonna 1993 kappaleella Yön kuningatar , sävellys
Mika Toivanen, esittäjänä Eija Kantola sekä samaisen kilpailun 1. sija vuonna 1995 kappaleella
Mun aika mennä on, sävellys Mika Toivanen, esittäjänä edesmennyt Sauli Lehtonen.
Yhteistyökumppaneita
Toiviaisen tekstejä ovat sittemmin esittäneet kaikki kotimaiset eturivin artistit,
kuten Katri
Helena, Paula Koivuniemi, Marion, Kari Tapio, Reijo Taipale,
Rainer Friman,
Jaakko Teppo, Jari Sillanpää, Eija Kantola ja Janne Tulkki muiden
muassa. Jorma Toiviainen
on kirjoittanut tekstejä useiden alalla toimivien säveltäjien
sävelmiin, mutta pääasiallinen yhteistyökumppani on ollut raumalainen
Jukka Koivisto. Parivaljakko Koivisto-Toiviainen on tehnyt tähän
mennessä jo yli 150 yhteistä levytettyä laulua. Lisäksi Jorma
Toiviainen on tehnyt paljon
menestyksekästä yhteistyötä muun muassa seuraavien kotimaisten kevyen
musiikin huippusäveltäjien kanssa:
Jörgen Petersen, Markku Johansson, K.Westerlund, Veikko Samuli, Esa Nieminen, Timo Forsström, Pertti
Haverinen, Mika Toivanen, Kari Litmanen, Pekka Hartonen ja Jori Sivonen.
Iskelmiä, lastenlauluja, tangoja, kupletteja ja palkintoja
Tällä hetkellä sanoittaja Toiviainen on kotimaisen kevyen musiikin
käytetyimpiä
sanoittajia ja hänen ansiolistallaan on yli tuhat julkaistua
iskelmätekstiä. Useat hänen
sanoittamistaan kappaleista ovat myöhemminkin menestyneet erinomaisesti
erilaisissa kilpailuissa.
Iskelmien ohella Toiviainen on tekstittänyt myös lastenlauluja. Muun
muassa 1980-luvulla julkaistujen
suosittujen Atsipoppaa-lastenlevyjen tekstit ovat valtaosin Toiviaisen
käsialaa. Lisäksi Toiviainen on julkaissut useita lasten- ja
nuortenkirjoja sekä yhden romaanin ja kirjoittanut
sketsejä radioon ja televisioon, pakinoita lehtiin sekä
ravintolashow-käsikirjoituksen
Mirumaru-lauluyhtyeelle. Toiviaisen kirjoittamaa tuoretta poliittista
satiiria ovat suomalaiset voineet
ihastella Itse Valtiaat -sarjan lauluteksteissä.
Palkintoja ja luottamustehtäviä
Vuonna 2002 Jorma Toiviainen sai Kullervo Linna -palkinnon, ja vuonna 2004
Jorma Toiviainen sai Juha Vainion rahaston tunnustuspalkinnon. Raatina toiminut rahaston hallitus
perusteli valintaa näin: "Jo lähes tuhannen julkaistun laulutekstin tekijää voidaan pitää "hitaana
kiiruhtajana". Toiviainen on määrätietoisella työskentelyllään kehittynyt vuosien saatossa luotettavasta
ammattilaisesta viime aikojen käytetyimmäksi iskelmäsanoittajaksi. Pitkän uransa aikana hän on
ehtinyt työskennellä lähestulkoon kaikkien keskeisten suomalaisten iskelmäsäveltäjien kanssa, ja
samoin suurin osa eturivin artisteistamme on levyttänyt hänen tekstejään."
Toiviainen on ollut Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry:n johtokunnan jäsen vv.
1991-1992 ja
Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n johtokunnan sanoittajajäsen
1999-2003.Hän on myös ollut suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen neuvottelukunnan
jäsen vv. 1999-2004.
Laulujen aiheet
Toiviainen tekee sanoittajan työtä itsenäisenä yrittäjänä, ns.
"indienä", eli hän ei ole minkään
yhtiön housewriterina. Tämä seikka patistaa hänen omien sanojensa mukaan
tekijää hyvällä tavalla eteenpäin: ei ole varaa levätä laakereillaan. Tekstiä on tuotettava, ja
koitettava luottaa siihen, että hyvä teksti löytää sopivan esittäjän ja ulostulon. Toiviainen pitää
iskelmätekstejä aika perinteisinä, joihin voi kuitenkin aina yrittää löytää jonkin tuoreen
näkökulman. Aika paljon on kuitenkin kiinni laulun esittäjästä, hänen uskottavuudestaan ja
potentiaalistaan. Pääasia laulutekstissä on Toiviaisen mukaan ehjän tunnelman säilyminen: kokemuksen ja
ajan myötä kehittynyt tyylitaju pitää Toiviaisen tekstit puhtaana ylilyönneistä. Toiviainen pyrkii
tekstiä kirjoittaessaan lipumaan aiheeseen sopivaan tunnelmaan ja yrittää ottaa kuulijansa ikään kuin
vangiksi. (Lähde Nissilä, Pekka: Jorma Toiviainen, Ehjä tunnelma ratkaisee, Elvis ry:n
jäsenlehti Selvis 3/2004.)
Sanoittaminen on Toiviaisen mielestä arkista puurtamista, mutta sekaan mahtuu
huippuhetkiäkin: "Muutaman kerran vuodessa tapahtuu niin, että saan sanoitettavakseni
melodian, joka suorastaan räjähtää päässä. Silloin teksti syntyy mielettömän hurmion vallassa. Tuollaisia
melodioita sanoittaja odottaa ja tekee sinä aikana arkisempaa luomistyötään." (Lähde
Jutta Jaakkola 2003: Jorma Toiviainen, Sanoittaja aistii ihmisten mielialat. Suomalaisen
musiikin tiedotuskeskus.)
Biografiatekstissä käytetyt lähteet:
Gronow, Pekka & Lindfors, Jukka & Nyman, Jake Nyman (toim.) 2004. Suomi
soi, osa 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Helsinki: Tammi.
Laitinen, Kikka 2005: Puhelin- ja sähköpostihaastattelut toukokuu, 2005.
Nissilä, Pekka 2004: "Jorma Toiviainen, Ehjä tunnelma ratkaisee", Elvis ry:n
jäsenlehti Selvis 3/2004.
Internet-lähteet:
Jutta Jaakkola 2003: "Jorma Toiviainen, Sanoittaja
aistii ihmisten mielialat".
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus.
http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf/0/ce2298e2f3b9aa63c2256d08004546b6?OpenDocument
