BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Heikki Aaltoila

s. 11.12.1905, Hausjärvi
k. 11.1.1992, Helsinki

Teksti Jari J. Marjanen
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiHeikki Johannes Aaltoila
Nimihistoria
Aalto, alkuperäinen sukunimi
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika11.12.1905, Hausjärvi
Kuolinaika11.1.1992, Helsinki
Opintoja Helsingin konservatoriossa ja Helsingin yliopistossa1928 - 1934
Suomen Kansallisteatterin vt. kapellimestari1934 - 1945
Yleisradion levystön apulaispäällikkö1939
Suomen Kansallisteatterin kapellimestari1945 - 1973
Sibelius-Akatemian opettaja1971 - 1978
Roolit ja soittimet
Roolitsäveltäjä, sovittaja, sanoittaja, arvostelija
Soittimetpiano (pääinstrumentti), kontrabasso
Biografia

Heikki Aaltoila muistetaan teatteri- ja elokuvasäveltäjänä, mutta yksittäisiä lauluja häneltä on levytetty vain muutamia. Aaltoila aloitti muusikonuransa elokuvapianistina ja tanssimuusikkona, minkä lisäksi hän soitti Ylioppilaskunnan Soittajissa kontrabassoa. Hän sävelsi musiikin 56 (erään lähteen mukaan 58) näytelmäelokuvaan sekä muutamaan lyhyt- ja dokumenttielokuvaan ynnä sävelsi, sovitti ja johti musiikin n. 150 näytelmään, mm. Tennessee Williamsin Viettelysten vaunuun, jossa Aaltoila käytti 32-miehistä orkesteria. Hänen elokuvasäveltäjänuransa käynnistyi Ansa Ikosen ohjaamasta Nainen on valttia –elokuvasta vuodelta 1944. Em. Ikosen ohjaamassa elokuvassa esiintyy myös taide- ja kevyen musiikin välinen kiista, ja voidaan sanoa Aaltoilan jääneen näitten tyylilajien välimaastoon; sama tematiikka toistuu meikäläisittäin harvinaisessa ooppera-aiheisessa Edvin Laineen ohjaamassa elokuvassa Kirkastuva sävel. Aaltoilan luoma musiikkimaisema vaihteli 1500-luvun tyylistä jazziin ja jopa rock-kokeiluun (Kuriton sukupolvi), mutta teatterissa kokeilemaansa elektronista nauhamusiikkia hän ei elokuviin tuonut. Tunnusomaista Aaltoilalle oli Suomalaisia säveltäjiä –teoksen mukaan värikäs soitinnus.

Tunnetuin Aaltoilan sävellys on sekä soitin- että laulettuna versiona suosittu Edvin Laineen Täällä Pohjantähden alla –elokuvasta peräisin oleva Akselin ja Elinan häävalssi, jonka sävelaiheista musiikkitieteilijät Jalkanen ja Kurkela ovat löytäneet yhtymäkohdan Herman Sjöblomin valssiin Syysruusuja (”valse à la russe”, op. 4, 1921). Säveltäjä joutui luomaan valssin elokuvaan pakosta viime tingassa; hän suostui ajan myötä kirjoittamaan valssiin sanatkin, vaikka aluksi halusi sen jäävän instrumentaalikappaleeksi. Laulettuna valssin on levyttänyt mm. Tapani Kansa.

Aaltoilan elokuva- ja näytelmämusiikin tyylikirjo oli laaja: mm. vakavaa draamaa (Niskavuori-elokuvat), mustan elokuvan tyyppinen jännityselokuva (Silmät hämärässä) ja perinteistä komediaa (Hilmanpäivät ja aikoinaan hyvin suosittu 1800-luvun loppuun sijoittunut Katupeilin takana); Pekka Puupää –elokuvista säveltäjä kieltäytyi. Aaltoila kirjoitti Prinsessa Ruusunen –lastenelokuvaan lisää lauluja täydentämään opettajansa Erkki Melartinin jo 1910-luvulla näytelmäversioon säveltämää musiikkia. Aaltoila oli maisteri T. J. Särkän luotsaaman Suomen Filmiteollisuuden ja tässä yhtiössä vielä erityisesti ohjaaja Edvin Laineen ”hovisäveltäjä”.

Aaltoilan elokuvaura keskeytyi v. 1964 meillä alkaneisiin elokuva-alan ristiriitoihin, mutta hän sävelsi sen jälkeen vielä Pohjantähti-elokuvat v. 1968 ja 1970.

Aaltoila toimi myös Ylioppilaslehden, IKL:n Ajan Suunnan ja Uuden Suomen musiikkiarvostelijana, jälkimmäisessä lehdessä vieläpä hyvin pitkään, v. 1943—1986. Hän oli Elokuvasäveltäjät r.y:n, nyttemmin Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry:n, perustajajäseniä. Hän sai Jussi-patsaan elokuvien Niskavuoren Aarne ja Pastori Jussilainen musiikista.

KIRJALLISET LÄHTEET:

Heiniö, Mikko, Jalkanen, Pekka, Lappalainen, Seija & Salmenhaara, Erkki 1994: Suomalaisia säveltäjiä. Keuruu: Otava. Ss. 9—10.

Jalkanen, Pekka & Kurkela, Vesa 2004: Populaarimusiikki. Suomalaisen musiikin historia 6. Ss. 107—108 ja 312.

Juva, Anu 1995: Valkokangas soi! Kirja elokuvamusiikista. Jyväskylä: Kirjastopalvelu. Ss. 140—144.

Seitajärvi, Juha 2005: "Kansallisteatterin sävelmistä koko kansan häävalssiin". Teoksessa Suomi soi 3: Ääniaalloilta parrasvaloihin. S. 250.


Valikoitu diskografia
LEVYTETTYJÄ YKSITTÄISIÄ KAPPALEITA:

Sulo Sala [= Antti Koskinen] ja Decca-orkesteri, joht. Klaus Salmi: Alla kaupungin kattojen, valssi. Säv. & san. Heikki Aaltoila. Decca SD 5036.

Orkesteri, joht. Heikki Aaltoila 1968: Akselin ja Elinan häävalssi. PSO/Finlandia P 400.

AALTOILAN SÄVELTÄMIÄ ELOKUVIA:

Hannu Leminen: Kohtalo johtaa meitä (Filmi-Kuva Oy 1945)

Edvin Laine: Ristikon varjossa (Suomen Filmiteollisuus Oy 1945)

Edvin Laine: Kirkastuva sävel (Suomen Filmiteollisuus Oy 1946)

Edvin Laine: Laitakaupungin laulu (Suomen Filmiteollisuus Oy 1948)

Ville Salminen: Toukokuun taika (Suomen Filmiteollisuus Oy 1948)

T. J. Särkkä: Katupeilin takana (Suomen Filmiteollisuus Oy 1949)

T. J. Särkkä: Katariina, kaunis leski (Suomen Filmiteollisuus Oy 1950)

Matti Kassila: Tyttö kuunsillalta (Suomen Filmiteollisuus Oy 1953)

Matti Kassila: Hilmanpäivät (Suomen Filmiteollisuus Oy 1954)

Matti Kassila: Pastori Jussilainen (Suomen Filmiteollisuus Oy 1955)

T. J. Särkkä: Rakas lurjus (Suomen Filmiteollisuus Oy 1955)

William Markus: Miriam (Suomen Filmiteollisuus Oy 1957)

Jorma Nortimo: Pikku Ilona ja hänen karitsansa (Suomen Filmiteollisuus Oy 1957)

T. J. Särkkä: Miljoonavaillinki (Suomen Filmiteollisuus Oy 1959)

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy