Seppo Hanski syntyi Kemissä 8. elokuta 1942 ja vietti siellä
neljä ensimmäistä elinvuottaan. Sitten perhe muutti Rovaniemelle. Seppo Hanskin
musiikillinen kutsumus ilmeni jo varsin nuorena, hän soitti vetopasuunaa jo
15-vuotiaana paikallisessa soittokunnassa. 1950-luvun lopulla hän hankki
saksofonin ja pääsi esiintymään rovaniemeläiseen tanssiorkesteriin, jonka
ohjelmistossa oli iskelmän lisäksi myös Sepon mielimusiikkia, jazzia.
Seppo Hanski osallistui siihen aikaan usein paikallisiin
iskelmälaulukilpailuihin. 60-luvun alussa hän sijoittui toiseksi eräässä
Rovaniemellä järjestetyssä kilpailussa esittämällään kappaleella Night and Day.
Kerrotaan, että hän olisi voittanut ellei olisi ollut liiaksi jazz-laulajan
maineessa.
Vuoden 1965 alussa Seppo Hanski teki yhdessä Musiikki Fazerilla työskennelleen
Pekka Härkösen kanssa demonauhan, jonka hän toimitti Toivo Kärjelle. Kärki
vakuuttui oitis tämän sentimentaalisen jazz-vaikutteisen saksofonisti-laulajan
kyvyistä ja jo kohta valmistuikin Seppo Hanskin ensimmäinen single-levy, Toivo
Kärjen tango Anneli Anneli Anneli. Tangon suosio maassamme oli silloin
suurimmillaan ja siltä pohjalta Kärjen vanhan tangon 'uudelleenlämmitys' Seppo
Hanskin toimesta oli ymmärrettävä ratkaisu ensilevynä. Levy oli syksyn
myyntilistan 15. sijalla. Kuitenkin vasta toinen levy, israelilainen
kansansävelmä Dona Dona Tuula Valkaman suomennoksena ja Heikki Laurilan
twist-fox -sovituksena toi Seppo Hanskin suuren yleisön tietoisuuteen. Levy
olikin sitten koko loppuvuoden ajan Suomen myydyin single-äänite.
Seuraavan vuoden aikana Seppo Hanski vielä levytti muutaman Toivo Kärjen tangon
sekä mm. käännösiskelmät Painan vain pääni ja Kun sydän rakastaa. Suurin
menestys tuli kuitenkin vuonna -67, silloin ilmestyi Tuula Valkaman
suomennoksena italialaisiskelmä Nessuno mi puo guidicare suomeksi nimellä
Erehdyin kerran.
Kesken parhainta menestyskauttaan Seppo Hanski kuitenkin joutui vuosikausiksi
vetäytymään pois estradeilta. Epäonnistunut nielurisaleikkaus ja sitä seurannut
vääränlaisen laulutavan aiheuttama äänihuulten ylenmääräinen rasitus aiheuttivat
sen, että äänihuuliin kasvoi kyhmyjä ja lauluääni meni. 1970-luvun alkupuolella
Seppo Hanskilta ilmestyi ainoastaan muutama yksittäinen levytys ensin PSO:n ja
myöhemmin Satsanga Oy:n kokoomaäänitteillä.
Vuonna 1977 ilmestyi Jukka Kuoppamäen luotsaaman Satsanga-yhtiön kustantamana
hänen LP-albuminsa Ihmisten joukossa. Levyllä oli uutta, Seppo Hanskille varta
vasten tehtyä ohjelmistoa, mm. Reino Lauanteen sävellykset ja sanoitukset
Ihmisten joukossa, joka tullaan muistamaan Seppo Hanskin eräänä vahvimmista
tulkinnoista, sekä Muistojen kukka. Lisäksi levyllä oli ikivihreitä tangoja
(Suutelen kättänne, madame ja Isabella) sekä kansanmusiikkia (Annan ja Pentin
laulu). Luonnollisesti myös 60-luvulla suosioon nousseet kappaleet Painan pääni
ja Erehdyin kerran olivat albumilla Unto Haapa-ahon uudelleen sovitettuina
versioina. Muutoin levyn sovituspuolesta vastasi Pentti Lasanen. Vuonna 1978
ilmesty Satsangan toimesta myös kokoelma-albumi Parhaat, joka nimensä mukaan
sisälsi pääasiassa Seppo Hanskin tunnetuinta ohjelmistoa vuosien varrelta.
Satsangan levyillä Seppo Hanski teki myös uuden aluevaltauksen tanssimusiikin
alalla, hän nimittäin levytti kolme Jukka Kuoppamäen säveltämää ja sanoittamaa
perussuomalaista humppaa, Kainuun tyttö, Tanssi ja laula ja Kulkurin humppa.
Vuonna 1980 Seppo Hanski levytti JP-musiikille. Tällä kertaa muisteltiin
60-lukua peräti kokoomalevysarjan voimin, Seppo Hanskin levytyskappaleet
sarjassa olivat Koskaan et muuttua saa ja jo kolmannen kerran kestohittinsä
Erehdyin kerran, tällä kertaa 80-luvun tyyliin sovitettuna. Niin ikään 80-luvun
alussa häneltä ilmestyi myös AAC-opiston kustantama lasten liikennekasetti.
Kasetti sai hyvän vastaanoton, sitä myytiin yli 50 000 kappaletta. Kasetin
saama menestys innosti häntä julkaisemaan vielä albumin Lapsuuteni joululaulut.
Joululaululevyä myytiin levyinä ja kasetteina yli 100 000 kappaletta. Seppo
Hanskin viimeiset levytykset ilmestyivät vuonna 1983, silloin hän oli mukana
lastenlevyllä Peikkoja ja pörriäisiä.
Seppo Hanski jätti musiikin päätyönään vuonna 1983 ja ryhtyi turkulaisen
ohjelmatoimiston myyntipäälliköksi. Siitä lähtien hän kierteli saksofoneineen
tanssipaikoilla enää viikonloppuisin. Äkillinen sairaus katkaisi hänen elämänsä
53-vuotiaana 1. helmikuuta vuonna 1995.
Seppo Hanskin musiikillinen perinne kuitenkin elää. Hänen neljästä lapsestaan kolme,
Anna, Pinja ja Janus ovat osoittaneet lahjakkuutensa myös musiikin alalla.
Biografiatekstissä käytetyt lähteet:
Latva, Tony & Tuunainen, Petri 2004. Iskelmän tähtitaivas, 500 suomalaista
viihdetaiteilijaa. Helsinki: WSOY. ss. 99-100.
Salmi, Vexi 1996. 20 suosikkia - Dona, Dona, CD:n esittelylehti.
Janus Hanskin sähköpostiviesti Veikko Tiitolle 17.5.2005.
Eeva-Liisa Kentän sähköpostibiesti Veikko Tiitolle 17.5.2005.
