BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Kokoonpanon tiedot

Irwinin lapset


Teksti Veikko Tiitto
Perustiedot
Tärkeät päivämäärät
Perustettu1981
Ensilevytys1984
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Vaikuttajat
Irwin Goodman, oik. Antti Hammarberg
Muut henkilöyhteydet
Ari Lahti, yhtyeessä (vv. 1981-1998) toiminut kitaristi ja laulaja, yhtyeen perustajajäsen
Yhtyejäsenet

-alkuperäinen, ensilevytyksen (1984) aikana vakiintunut kokoonpano: Ari Lahti, Pasi Läärä, Antti Peltola, Risto Tajakka, Harri Blomster

-nykyinen kokoonpano vuodesta 2004: Pasi Läärä, Petri "Pepe" Annala, Kari "Kartano" Kaatrakoski, Harri "Holkki" Blomster

Biografia

Irwinin lapset -yhtye syntyi Valkeakoskella vuonna 1981. Sen perusti laulaja-kitaristi Ari Lahti muusikkoystävänsä Risto Tajakan kanssa. Alkuvaiheessa yhtyeen kokoonpano koki hienoista vaihtelua, Ari Lahden mukaan 'eli' koko ajan, mutta vuoteen 1984 mennessä se vakiintui muotoon Ari Lahti ja Pasi Läärä (kitarat ja laulu), Harri Blomster (basso), Risto Tajakka (laulu) sekä Antti Peltola (lyömäsoittimet). Motiivina näillä 'Goodmanin veljeksillä' lähteä liikkeelle tunnetun laulaja-säveltäjä Irwin Goodmanin tunnetuksi tekemällä ohjelmistolla oli se, että Irwinin musiikille oli heidän nähdäkseen kysyntää kansan keskuudessa. Toisaalta Irwinin oma ura oli tuolloin 70-luvun jälkipuolen nousukauden jälkeen alamäessä. Aluksi he lähtivät siis vain 'paikkaamaan' Irwinin jättämää aukkoa. Sanomattakin lienee selvää, että nämä viisi nuorta miestä olivat lapsesta asti kasvaneet kiinni Irwinin musiikkiin. Ensimmäisen keikkansa 'isä-Irwinin' kanssa he soittivat Valkeakoskella vuonna 1982. 1980-luvun alussa pojat osoittivat myös olevansa vakavasti otettavia taiteilijoita, he mm. osallistuivat Tampereella järjestettyyn Nuorten Taidetapahtuman lääninkarsintaan ja voittivat ensimmäiden sijan iskelmä- ja laulelmasarjassa.

Ari Lahti, bändin perustaja itse pitää yhtyeen suurimpana saavutuksena 1980-luvulla tasoittaa tietä Irwinin uudelle tulemiselle: "80-luvun alun vuodet Irwin oli poissa julkisuudesta. Yksi 70-luvun valovoimaisimmista tähdistä oli vuosikymmenen loppuun mennessä himmennyt, viimeinen pitkäsoittolevy (Keisari Irwin I) oli flopannut. Vaikeudet jälleen kasaantuneet ja keikkatahti taas muuttunut." . Ari Lahden mukaan Irwinin lapset tulivat hattuineen sopivaan rakoon, koska 80-luvun alun viihde-elämä oli ollut vaitonaista. Yhtye alloitti vuonna 1983 säännöllisen keikkailun itsensä 'isä-Irwinin' kanssa. Näin yhteistyöstään 'Lasten' kanssa Irwin itse Soundi-lehdessä (v. 1984): "Ihan hyvä meininki, että joku heittää taas faijan musaa. Kukaan muu ei ole jatkanut perinnettäni tällä tavalla. Nämä poikani tietävät, että olen ollut rock-diggari pikkukundista lähtien, ja he tekevät asian oikein."

Irwinin lapset ei esittänyt Irwinin musiikkia alkuperäistä tyyliä jäljitellen vaan he siis sovittivat sen ajan tyyliin sopivaksi rock'n rolliksi. Esiintymisasua täydennettiin aluksi käyttämällä Irwinin tyyliin leveälierisiä hattuja, myöhemmin hatut korvattiin ns. 'kipparilakeilla'. Vuonna 1984 alkoikin sitten tapahtua. Keväällä ilmestynyt yhtyeen ensilevy, single Reteesti vaan / Työmiehen Twist and Shout sai hyvän vastaanoton. Radiossa se soikin silloin tiuhaan. Ari Lahti kertoo, että koska tuolloin ei vielä ollut paikallisradioita, oli Yleisradion asema hallitseva ja kaikki popmusiikki, mitä Suomessa soitettiin tuli Rock-radiosta: "Radiotoimittajien mielestä meidän tulemisellemme oli tilaus. Ensilevymme pääsi myös Raha-automaattiyhdistyksen jukebokseihin, jotka tuona aikana olivat yksi merkittävä musiikillinen jakelukanava". Ari Lahti kertoo myös, kuinka he Helsingin keikallaan menivät radioon, suoraan lähetykseen ihan ex-tempore: "Astuimme hetken mielijohteesta sisään Pasilan radiotalon valvotuista ovista. Kyllä, suoraan lähetykseen! Liisa Akimoff ja Leo Friman olivat iloisesti yllättyneitä ja mikki pantiin pojille auki."

Irwinin lapset levytti keväällä 1984 Vexi Salmen Levytuottajat Oy:n toimesta ensimmäiset single-levynsä Reteesti vaan ja Raha ratkaisee. Tuottajana toimi siinä vaiheessa tuolloin niin ikään Dingo-yhtyeen levyt tuottanut Pave Maijanen. Koska Irwinin lasten yhteistyö Pave Maijasen kanssa ei näyttänyt sujuvan toivotulla tavalla, päätettiin tuottajaa vaihtaa. Kesällä -84 ilmestyi niin ikään Levytuottajat Oy:n kustantamana yhtyeen ensimmäinen albumi Omiin nimiin! Kyseisen LP-levynä julkaistun albumin ohjelmisto on koottu Irwin Goodmanin uran alkuajoilta tunnetuksi tulleesta 1960- ja -70 -lukujen musiikista ja sovitettu rokiksi. Albumin tuottajaksi valittiin edesmenneestä Kontra-yhtyeestä tuttu Mauri 'Moog' Konttinen. Omiin nimiin! oli Moogin esikoistyö tuottajana ja sen soinnissa on kuultavissa selvä vaikutus Kontran ajoilta.

Kesäkuussa -84 tapahtui sitten Irwinin oma 'come-back', Helsingissä Vanhalla Ylioppilastalolla järjestetty yhteiskeikka Irwin ja Irwinin lapset. Ari Lahti kertoo, että vielä siinä vaiheessa he itse olivat köykäisiä harjoittelijoita, Irwin itse osaavana viihdetaiteilijana otti tilanteen mallikkaasti haltuunsa. Kansa oli jälleen löytänyt unohdetun sankarinsa. Tapaus ei jäänyt myöskään lehdistöltä huomaamatta, seuraavan päivän iltapäivälehdet suorastaan repesivät: Tuhlaajapoika Irwin palasi! Myöhemmin 1980-luvulla Irwin tulikin nousemaan ennen näkemättömään suosioon superhittinsä Rentun ruusun (1988) myötä.

1980-luvun loppu kuluikin sitten tiiviin keikkailun merkeissä. Ari Lahti kertoo myös, että koska Irwinin lapset oli vielä siinä vaiheessa ns. cover-bändi, ts. se esitti vain Irwinin tunnetuksi tekemää musiikkia, niin sillä ei enää Irwinin come-backin jälkeen ollut median eikä myöskään suuren yleisön silmissä enää erikoista merkitystä, eikä tulevaisuutta itsenäisenä show-bändinä ollut. Yleisöhän oli saanut sen, mitä halusi: Irwinin itsensä, alkuperäisenä. Niinpä Irwinin lapset sai tyytyä pelkäksi Irwinin taustabändiksi. Myös miehistönvaihdoksia bändissä koettiin, Irwinillä kun oli tapana itse valita taustajoukkonsa. Keikkakokoonpanoksi vakiintui tuolloin trio: Ari Lahti (kitara ja laulu), Harri Blomster (basso), lyömäsoittimissa oli ensin Markku Turunen, myöhemmin hänen tilalleen tuli Esko Aatila. Irwinin taustalla yhtye toimikin parhaiten triona, useampaa kitaristia ei tarvittu koska Irwin itse soitti toista kitaraa.

Irwinin poismenon (1991) jälkeen Ari Lahti kokosi muistokonsertteja varten yhtyeeseen uudelleen lähes alkuperäisen 5-jäsenisen miehityksen, Ari Lahti, Harri Blomster, Esko Aatila, Pasi Läärä ja Risto Tajakka. Tajakka jätti yhtyeen vuonna 1995 ja Lahti vuonna 1998. Tämän jälkeen yhtyeelle pienten muutosten jälkeen on vakiintunut sen nykyinen kokoonpano: Pasi Läärä (Pasi Goodman, laulu ja kitara), Petri Annala (Pepe Goodman, laulu ja kitara), Harri Blomster (Holkki Goodman, basso) ja Kari Kaatrakoski  (Kartano Goodman, lyömäsoittimet).

Vuonna 2000 ilmestyi yhtyeeltä neljä aikoinaan Irwinin tunnetuksi tekemää kappaletta sisältävä CD-EP Ei päätä palella. Yhtyeen nykyisessä kotikaupungissa Lahdessa Ravintola Tirrassa nauhoitettiin 19. tammikuuta vuonna 2002 ns. live-äänite Irwinin lapset live på Tirra. Seuraava pitkäsoittoalbumi Se on näin ilmestyi kesällä 2004. Kyseinen levy on yhtyeen jäsenten omaa tuotantoa, uutta Irwin-henkistä musiikkia. Ainoastaan levyn yksi raita on koottu sikermä Irwinin aikanaan tunnetuksi tekemiä ralleja.

Vielä nykyisinkin yhtyeen musiikillinen anti keikoilla pohjautuu suurelta osin Irwinin vanhoihin, jo ikivihreiksi muodostuneisiin hitteihin, Irwinin musiikille kun on vielä nykyisinkin kysyntää. Myös musiikillisesti 'lapset' ovat jo varttuneet aikuisiksi, alkuperäisestä rock-tyylistä on luovuttu ja nykyisin rallit esitetään mukaillen niiden Irwinin ajalle ominaista tyyliä. Niin ikään kappaleiden sovituksissa on niiden alkuperäinen sointupohja pyritty säilyttämään. Myös yhtyeen myöhempi, oma tuotanto myötäilee sopivasti Irwin-ohjelmistoa. Yli kahden vuosikymmenen toiminnan jälkeen yhtye on edelleenkin elämänsä vedossa.

Lähteet

Juntunen, Juho 1984. "Irwinin lasten katkera matka". Soundi 1984 (6): 20-23.

Lahti, Ari 2004. "Minäkin halusin soittaa Irwinin musiikkia - sittemmin Irwinin kanssa". Vuosikertakirja I, Ari Lahti, Valkeakoski: Valkeakoski Media. Ss. 132-144.

Lahti, Ari 2005. "Pari juttua isästä ja isän pojista ennen ja nyt". Retee G 2005 (1): 9-11.

Rantala, Juha 2002. "Irwin Goodman - Viimeiset laulut (osa 3/3) / Irwinin lapset". Pop-lehti 2002 (1): 61.

Petri Annalan sähköpostiviesti Veikko Tiitolle 22.5.2005.

Ari Lahden ja Veikko Tiiton puhelinkeskustelu 16.5.2005.


Valikoitu diskografia

Singlet:

Reteesti vaan / Työmiehen twist and Shout (Työmiehen lauantai) (säv. Irwin Goodman [=Antti Hammarberg], san. Emil Retee [=Veikko Salmi]) (single), Levytuottajat, Gold Disc GDS338, 1984

Raha ratkaisee / Kaksi nuorta kovanaamaa (säv. Irwin Goodman [=Antti Hammarberg], san. Emil Retee [=Veikko Salmi]) (single), Levytuottajat, Gold Disc GDS 343, 1984

Albumit:

Omiin nimiin! (LP), Levytuottajat, Gold Disc GDL 2061, 1984

Ei päätä palella / Ryysyranta / Yksi tykkää äidistä / Viuhahdus (säv. Irwin Goodman [=Antti Hammarberg], san. Emil Retee [=Veikko Salmi]) (CD-EP), Viva Music, 2000

Live på Tirra (CD), ILLCD-02, 2002

Se on näin (CD), 2004

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy