Annikki Tähti vietti lapsuutensa Helsingin
Kalliossa työläiskodin ainokaisena ja aloitti laulamisen 14-vuotiaana - samaan
aikaan kun aloitti työnteon kirjapainon juoksutyttönä. Sittemmin hän siirtyi
konttoristiksi sähköalan suuryritykseen, missä muuan työtoveri kiinnitti
huomionsa hänen ilmeisiin laulunlahjoihinsa ja järjesti hänet vuonna 1950
musiikkiviihteen guruna tunnetun George de Godzinskyn puheille. "Gode"
noteerasi hänkin Annikin lahjakkuuden ja ryhtyi tämän tutoriksi.
Parin vuoden kuluttua molemmat katsoivat Annikin olevan valmis pyrkimään
seuraavaan etappiin, levyttämään. Noviisin oli kuitenkin hankittava sitä ennen
esiintymiskokemusta vikarianttina Metro-tytöissä, ja tätä kautta hän pääsi
vuonna 1953 näyttäytymään musiikkifilmissä "Kaksi hauskaa vekkulia".
Siinä Annikki Tähti lauloi Einar Englundin säveltämän hitaan valssin Onnen
sävel (Finlandia), mistä tuli myös hänen ensimmäinen levytyskappaleensa.
Esityksestä ei muodostunut äänilevyllä mainittavampaa menestystä, mutta se sai
Onni Gideonin kiinnittämään Annikki Tähden seuraavana vuonna orkesterinsa
toiseksi laulusolistiksi Brita Koivusen rinnalle. Tähän pestiin liittyi myös
esiintymisiä Paavo Einiön junailemissa "Iskelmäkaruselleissa" ja
levytyssopimus vasta toimintansa aloittaneen Scandia-musiikin kanssa. Annikin
onnistuneeksi osoittautunut debyytti uudella levymerkillä oli beguine Itke
sydämeni, joka oli saavuttanut meilläkin suosiota brittiläisen trumpetistin
Eddie Calvertin instrumentaaliesityksenä.
Annikki Tähden menestys jatkui sen jälkeen nopeassa tahdissa levytyksillä Laulu kahdesta
pennistä, Oh, el baion ja Syyspihlajan alla. Sitten, vuoden 1955 puolella
markkinoille tuli maamme ensimmäiseksi kultalevyksi ja samalla koko
Scandia-yhtiön pelastukseksi osoittautunut Erik Lindströmin ja Aili Runnen
nostalginen täysosuma Muistatko Monrepos'n. Kyseessähän on yksi Toivo Kärjen suurimmista erehdyksistä, sillä Lindström oli
tarjonnut sävellystään ensin hänelle, mutta hän ei kelpuuttanut sitä
levytettäväksi.
Samaisen singlen kääntöpuolena oli tango Pieni sydän, mikä sekin nousi
listoille. Annikki Tähti vakiinnutti sen jälkeen asemansa huipulla mm.
sellaisilla esityksellään kuin On katseessa äidin, Niin paljon kuuluu
rakkauteen ja Manakooran kuu, kunnes hän sai vuonna -56 jälleen uuden
superhitin Erkki Melakosken salanimellä Olavi Kontio säveltämästä
nostalgiavalssista Balladi Olavinlinnasta. Tähden muita 50-luvun jälkipuoliskon
myyntimenestyksiä olivat Kuiskaten (-56), Budapestin yössä (-58), Kaunis on
luoksesi kaipuu (-58), Pustan sävel (-59) ja tango Tummat silmät (-59).
Annikki Tähti jatkoi levytyksiä 60-luvun puolella vieläkin tiuhempaan tahtiin,
ja hänen taltioinneistaan nähtiin listoilla vuonna 1960 ainakin Mustalainen,
Mustalaisviulu, Lapin äidin kehtolaulu ja Valkovuokot sekä seuraavana vuonna
Kuningaskobra, Budapestin yössä ja Villit ruusut. Sen jälkeen Tähden tahti
hiljeni, sillä vuodelta -62 kannattaa mainita hänen levytyksistään Laulu
kahdesta pennistä ja vuodelta -63 Pieni sydän, mikä koki uuden tulemisensa
vuonna 2002 Aki Kaurismäen elokuvassa "Mies vailla menneisyyttä".
Vuosikymmenen puolivälin jälkeen Annikki Tähti ei tehnyt kuin yhden ainoan
singlen.
Yhtenä syynä levytysten vähenemiseen oli se, että Annikki oli mennyt 50-luvun
lopulla naimisiin basisti Pentti Tiensuun kanssa ja tullut vuonna 1960 äidiksi.
Perheenäidin tehtävien ja ahkeran keikkailun ohessa hän oli säilyttänyt
uskollisesti myös päivätyönsä, ensin Scandia-musiikissa ja sen jälkeen Suomen
Muusikkojen Liitossa. Jätettyään vuonna -67 miehensä yhtyeen Annikki Tähti
jatkoi esiintymisiään ympäri maata freelancerina - ollen yksi niistä harvoista
1950-luvun kotimaisista iskelmälaulajista, jotka ovat pysyneet mukana kuvioissa
uudelle vuosituhannelle saakka.
Vuonna 1978 Annikki Tähti teki comebackin levysolistina ikuistamalla Lasse
Kuuselan kanssa ns. bulkkialbumin Laitakaupungin lapset (Mars), mistä irrotettu
Sörkän ruusu (Gold Disc) osoittautui jälleen varteenotettavaksi iskelmäksi.
Vuonna 1992 hän teki 40-vuotisjuhlakiertueen ja julkaisi sen kunniaksi albumin
Muistojen tie (Tatsia 1993). Keväällä 2003 oli vuorossa sitten
50-vuotisjuhlakiertue ja uusi juhlalevy 50 vuotta tähtenä Suomessa 2003
(Fifty-Fifty).
Annikki Tähti on hankkinut itselleen sukunimensä mukaisen sijan suomalaisen
musiikkiviihteen historiassa ahkerana ja monipuolisena laulusolistina, joka ei
ole pyrkinyt olemaan missään vaiheessa enempää eikä vähempää kuin
iskelmälaulaja. Hänen ohjelmistonsa on ollut laaja, sisältäen kaikenlaisia
sävelmiä laulelmista swingiin ja valsseista latinalaisrytmeihin. Näine avuineen
hän on saavuttanut vakiintuneen aseman ns. tavallisen kansan kestosuosikkina,
mistä hyvästä hän on saanut uransa aikana lukuisia palkintoja ja muita
kunnianosoituksia.
Bibliografiatekstissä käytetyt lähteet:
Latva, Tony & Tuunainen, Petri 2004: Iskelmän tähtitaivas - 500 suomalaista
viihdetaiteilijaa (WSOY, Jyväskylä)
Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen
äänitearkisto, Helsinki)
Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava,
Helsinki.)
Huotari, Päivi: Tänä iltana: Annikki Tähti! (Helsingin Sanomien Nyt-liite
28.2.2003)
Hakasalo, Ilpo 1979: Malmsténista Marioniin (Tammi, Helsinki)
