BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Taisto Tammi

s. 10.12.1945, Kuusankoski
k. 5.2.1979, Tampere

Teksti Erkki Pälli
Perustiedot
Nimet
Oikea nimiTaisto Lundberg
TaitelijanimetTaisto Tammi
Nimihistoria
Tammi, otti käyttöön taiteilijanimen ryhtyessään tekemään ensimmäisen levynsä. Sukunimeä Tammi ehdotti eri tietolähteiden mukaan joko Reino Helismaa tai Tuula Valkama.
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika10.12.1945, Kuusankoski
Kuolinaika5.2.1979, Tampere
Roolit ja soittimet
Roolitlaulaja
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Yhtyeet
Matti Mustosen yhtye laulusolisti 1962-67
Muut henkilöyhteydet
Matti Mustonen, orkesterinjohtaja
Eero Väre, "keksijä"
Toivo Kärki, tutor
Biografia

Taisto Lundberg peri musikaalisuutensa suvultaan, johon on kuulunut useita hyviä laulajia. Hän itse oli maalarinopissa pyrkiessään 15-vuotiaana esille kykyjenetsintäkilpailun kautta. Onni ei ollut kuitenkaan myötä sillä kerralla, joten hän katsoi parhaaksi hankkia esiintymisrutiinia paikallisten soittajien avustuksella.

Lundberg lauloi kolmisen vuotta mm. Matti Mustosen yhtyeen solistina, kunnes osallistui vuonna 1962 Kotkassa pidettyyn laulukilpailuun, minkä hän myös voitti. Tuomarina toiminut laulaja ja laulunopettaja Eero Väre havaitsi nuorukaisen lahjakkuuden ja patisti hänet Helsinkiin Toivo Kärjen pakeille. Tulokkaan katsottiin olevan muuten kypsä jatkoon eli levyttämään, kunhan hänelle vain keksittäisiin sopiva taiteilijanimi.

Näin Lundbergistä tuli Tammi ja ensimmäinen äänilevylle laulanut  suomalainen romanilaulaja. Hänen ensimmäinen taltiointinsa oli loppukesästä -62 Reino Helismaan suomentama amerikkalaishitti Ruusu on punainen (Decca), jota seurasi marraskuussa samana vuonna pari Kärjen tangoa. Tulokkaan varsinaiseksi läpimurtoesitykseksi osoittautui sitten seuraavana keväänä niin ikään Toivo Kärjen tuotteliaasta nuottikynästä kirvonnut Tango merellä (Decca), alan tuleva klassikko.

Näin alkanut menestys viitoitti Taisto Tammelle tien nimenomaan Kärjen tangojen tulkitsijana: kesällä -63 Tangotyttö, keväällä -64 Yksi ainoa katse vain, kesällä -64 Kesän tango, syksyllä -64 Naisten tango, loppuvuodesta -64 Anna-Liisa ja Täysikuu jne. Pohjimmiltaan tango oli myös Kärjen ja Helismaan beguine Rakkauden rikkaus, jonka myötä he osallistuivat Tammen esittämänä vuoden 1964 euroviisukarsintaan. Kappale jäi itse kisassa viidenneksi, mutta osoittautui levyllä todelliseksi kassamagneetiksi.

60-luvun puoliväli näyttää muodostuneen Taisto Tammen uralla jonkinlaiseksi virranjakajaksi, sillä sen jälkeen hänen levytystensä menekki laantui. Yhtenä syynä tähän lienee ollut se, että hän joutui vuoden 1965 lopulla suorittamaan asevelvollisuuttaan, minä aikana hänen valtaistuintaan pääsi horjuttamaan kaksikin kivikovaa kilpailijaa: Eino Grön ja Reijo Taipale.  Tammelle ei myöskään tuntunut löytyvän enää kyllin vetovoimaisia levytyskappaleita.

Vaikka Taisto Tammi menetti merkitystään 60-luvun jälkipuoliskolla levytähtenä, hän säilytti asemansa lavasuosikkina keikkaillen ahkerimmillaan joka ilta. Laulaminen oli hänelle henki ja elämä, minkä vuoksi hän nautti alalla laajaa arvostusta mutkattomana ja luotettavana puurtajana. Myös yleisö aisti hänen luontaisen vaatimattomuutensa, mikä tuli hyvin ilmi hänen esiintymisessään niin estradilla kuin sen ulkopuolellakin.

70-luvun puolivälissä Taisto Tammi teki komean comebackin kahden lähinnä vanhoista tutuista sävelmistä uusina sovituksina koostuvan LP:n voimin. Ensimmäinen niistä, Taisto Tammi laulaa kotimaisia tangoja, julkaistiin vuonna 1975 Finnlevy-merkillä, ja siihen sisältyi mm. Tammen tulkinta toisen romanilaulajan Taisto Ahlgrenin laulamana tunnetuksi tulleesta tangosta Pettäjän tie. Jälkimmäinen albumi, vuotta myöhemmin ilmestynyt Muistojeni ruusut sisälsi puolestaan otsikkokappaleen ohessa myös Tammen näkemyksen Unto Monosen tangosta Erottamattomat.

Vuonna 1976 Taisto Tammi oli mukana parilla esityksellä - Jos vielä oot mun ja Menneen onnen aika - myös kokoelmassa Pieni hetki (Rytmi), mutta näillä äänitteillä ei ollut pysyvämpää merkitystä. Hänen viimeisiksi äänitteikseen jäivät Tampereella äänitetyt konserttitaltioinnit 10.8.1978, jotka julkaistiin kokoelmalla Näitä lauloi Olavi Virta (Extra Sound).

Taisto Tammi kuoli yllättäen helmikuussa -79 Tampereella vain 33-vuotiaana.


Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

Latva, Tony & Tuunainen, Petri 2004: Iskelmän tähtitaivas - 500 suomalaista viihdetaiteilijaa (WSOY, Jyväskylä)

Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen äänitearkisto, Helsinki)

Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava, Helsinki.)


Sanottua

"Ei kai se niin välttämätöntä olisi ollut antaa uutta nimeä sille Taisto Lundbergille, mutta muistaakseni Reino Helismaa nyt kumminkin keksi tuon Tammen, kun oli iskevämpi. Ja hyvin se poika läksynsä oppi. Pari minuuttia sen jälkeen kun olimme lyöneet kättä päälle levytyksestä ja sopineet, että hän on nyt tästä alkaen Tammi, tuli huoneeseen joku, jolloin poika esittäytyi sanomalla 'Tammi' aivan kuin olisi ollut koko ikänsä sen niminen!" (Toivo Kärki. Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava, Helsinki.)

Valikoitu diskografia

Taisto Tammi: Ruusu on punainen 1962 (Decca)

Taisto Tammi: Tango merellä 1963 (Decca)

Taisto Tammi: Rakkauden rikkaus 1964 (Decca)

Taisto Tammi: Taisto Tammi laulaa kotimaisia tangoja 1974 (Finnlevy) (LP)

Taisto Tammi: Muistojeni ruusut 1976 (Finnlevy) (LP)

Taisto Tammi: Pieni hetki 1978 (Rytmi) (LP)

Taisto Tammi: Viihdettä venäläisittäin (Finnlevy) (LP)

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy