BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Pauli Räsänen

s. 23.2.1928, Tampere
k. 22.3.2000, Tampere

Teksti Erkki Pälli
Perustiedot
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika23.2.1928, Tampere
Kuolinaika22.3.2000, Tampere
Roolit ja soittimet
Roolitlaulaja, muusikko, säveltäjä, sanoittaja
Soittimetkitara, viulu
Linkit
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Yhtyeet
Tip-Top, laulusolisti 1939
Vivo, laulusolisti, kitaristi, viulisti 1944
Biografia

Pauli Räsänen ansaitsi ensimmäiset rahansa laulajana jo alakouluikäisenä Tampereella ja esiintyi myöhemmin ahkerasti erilaisissa juhlissa, kunnes päätyi 30-luvun lopulla Tip-Top-nimisen orkesterin solistiksi. Jatkosodan aikana hän liittyi rintamilla esiintyneisiin viihdytyskiertueisiin, ollen vain 16-vuotiaana koko joukon nuorin jäsen. Tässä vaiheessa Räsäsen työtovereitaan olivat mm. sellaiset alan tekijät kuin Eugen Malmstén ja Lasse Pihlajamaa, joista jälkimmäinen säesti häntä myöhemmin myös levytyksissä.

Rauhan palattua Pauli Räsänen pestautui laulusolistiksi, kitaristiksi ja viulistiksi 12-miehiseen Vivoon, josta tuli Pirkanmaan suosituin tanssiorkesteri. 40-luvun lopulla muodostelma supistui sekstetiksi, säilyttäen silti tasonsa ja arvonsa. Räsäselle itselleen musisointi pysyi aina 70-luvulle saakka lähinnä vain lisäansion lähteenä, sillä hän toimi päivätöikseen tekstiiliteknikkona trikootehtaalla. Hän pyrki kuitenkin hoitamaan molemmat työnsä niin hyvin, että kenelläkään ei ollut huomauttamista asian suhteen.

Ensimmäisen äänilevynsä - tai oikeammin vain puolikkaan siitä, koska toisesta levypuolesta vastasi Seppo Korpela - Pauli Räsänen teki vuonna 1950 Yrjö Saarnion polkkayhtyeen säestämänä. Kappale oli Sten Dukanderin alias Ensio Kostan säveltämä ja Reino "Palle" Palmrothin tekstittämä, ilmestyessään varsin uskaliaana pidetty hupiralli Mimmi, eli uintiretki aamutuimaan. Laulusta tuli kuitenkin varsin suosittu ja toista kymmentä vuotta myöhemmin se nousi uudelleen pinnalle Humppa-Veikkojen taltioimana.

Pauli Räsäsen seuraava menestysnumero oli vuotta myöhemmin hänen oma sävellyksensä Kolmas luokka tupakoitsijoille, jonka kannoilla ilmestyivät nopeassa tahdissa niin ikään hänen omat hengentuotteensa Haaremin vartija ja Kulkijan jenkka. Tämän jälkeen hän jatkoi levyttämistä tasaiseen tahtiin, ikuistamalla enimmäkseen omaa laulelmatyyppistä ohjelmistoaan. Mutta mahtuipa joukkoon sentään muutama ostosävelmäkin kuten Nico Dostalin tango Firenzen öitä vuonna 1953.

Syystä tai toisesta Pauli Räsänen jätti nyt levytysstudiot yli 15 vuodeksi. Hänen paluunsa tällä saralla tapahtui vasta kesällä -69, kun hän tallensi LP:lle sikermän Raimo Rantasen sovittamia sota-ajan iskelmiä, joita hän oli esittänyt TV2:ssa otsikolla Nää niitä lauluja on. Marraskuussa samana vuonna Räsänen teki sitten tunnetuimman äänitteensä, naiskapellimestari Helvi Mäkisen jo 40-luvun alussa paikalliseen laulunäytelmään säveltämän ja teatterinjohtaja Leo Anttilan sanoittaman Kotkan ruusu, josta tuli hänelle suorastaan tunnussävelmä.

Persoonallisen pystytukkainen tamperelaislaulaja oli nyt pinnalla, mutta hänen oma säveltuotantonsa tyrehtyi. Alkuvuodesta -72 syntyi vanhaa tanssimusiikkia sisältävä LP Pauli Räsänen ja Humppa-Veikot ja syksyllä -75 Räsänen osallistui tulkinnallaan Georg Malmstenin klassikosta Suurin onni Eino Virtasen Olavi Virran kunniaksi junailemaan projektiin Muistokonsertti mestarille. Esitys julkaistiin levyllä vasta seuraavana vuonna, jolloin ilmestyi myös Vexi Salmen tekstittämiä Toivo Kärjen sävellyksiä sisältänyt nostalginen kokoelma Tampereelle takaisin.

1978 Pauli Räsänen esitti pari Toivo Honkosen säveltämää ja sanoittamaa kappaletta Erik Lindströmin tuottamassa kokoelmassa Mää oon Tampereelta nääs... Honkosen käsialaa oli myös samana vuonna julkaistu jääkiekkolaulu Härmän lätkäkehto, mikä voidaan lukea tänään alan harvinaisuuksiin. Samaan sarjaan kuuluu niin ikään vuonna -78 julkaistu, kaikessa epäyhtenäisyydessään mielenkiintoinen albumi Viihdettä vuosien varrelta, jossa Pauli Räsänen esittää kaksi laulua.

Pauli Räsäsen viimeiseksi levytykseksi jäi Pentti Lasasen säveltämä ja tuottama Ravimiesten ralli vuonna 1981. Lisäksi hän oli mukana kahdella esityksellä Erik Lindströmin tuottamassa Karjala-aiheisessa kokoelmassa Muistat sie viel´, vaikka olikin siis pesunkestävä tamperelainen. Räsänen kuoli Tampereella 22.3.2000.


Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

Lindfors, Jukka - Gronow, Pekka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 - Tanssilavoilta tangomarkkinoille (Tammi, Helsinki.)

Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen äänitearkisto, Helsinki)

Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava, Helsinki.)

Sanottua

"Musiikki sodan aikana oli tietysti sellaista tarkoituksenmukaista, osaksi nostatusmusiikkia, osaksi kaihoa ja muisteloa. Silloin tehtiin lauluja aina jotkin varten. Jos oli heila rintamalla, tyttö teki hänestä laulun. Jos taas kotiin oli jäänyt heila, hänestä tehtiin laulu." (Pauli Räsänen. Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava, Helsinki.)

Valikoitu diskografia

Räsänen, Pauli: Mimmi, eli uintiretki aamutuimaan 1950 (Philips)

Räsänen, Pauli: Kolmas luokka tupakoitsijoille 1951(Tähti)

Räsänen, Pauli: Haaremin vartija 1951(Tähti)

Räsänen, Pauli: Kulkijan jenkka 1951(Tähti)

Räsänen, Pauli: Firenzen öitä 1953 (Tähti)

Räsänen, Pauli: Nää niitä lauluja on 1969 (Scandia) (LP)

Räsänen, Pauli: Pauli Räsänen ja Humppa-Veikot 1972 (Scandia) (LP)

Räsänen, Pauli: Tampereelle takaisin 1976 (Finnlevy) (LP)

Eri esittäjiä: Mää oon Tampereelta nääs... 1978 (Finlandia) (LP)

Ekon penkkiurheilijat, solistina Pauli Räsänen: Härmän lätkäkehto 1978 (Anuco)

Eri esittäjiä: Viihdettä vuosien varrelta 1978 (Fennica Nova) (LP)

Pauli Räsänen: Ravimiesten ralli 1981(PL Records)


Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy