BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Anita Hirvonen

s. 7.2.1946, Äänekoski

Teksti Päivi Juvonen
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiAnita Riitta Helena Lindgren
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika7.2.1946, Äänekoski
Roolit ja soittimet
Roolitlaulaja (päärooli), sanoittaja
Linkit
(Virallinen kotisivu)
http://www.anitahirvonen.com/
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Yhtyeet
Jorma Weneskosken orkesteri, laulusolisti 1960-luvun loppu
La Strada, laulusolisti 1990-luvun alkupuolelta lähtien
Muut henkilöyhteydet
Jorma Weneskoski, manageri, orkesterinjohtaja
Chrisse Johansson, sanoittaja
Jukka Kuoppamäki, säveltäjä, sanoittaja, levy-yhtiön omistaja
Biografia
Pirteänä esiintyjänä tunnettu Anita Hirvonen (s. 7.2.1946) aloitti laulajanuransa jo pikkutyttönä esiintymällä Äänekosken kirkossa. Innokas nuori laulaja tuli paikkakunnalla tunnetuksi myös yhteisesiintymisistään sisarensa Hilkan kanssa. Teininä kirkossa laulaminen kuitenkin jäi, kun iskelmä vei Hirvosen mennessään. Samoihin aikoihin alkoi myös nyt jo nelisenkymmentä vuotta kestänyt keikkaura.

Suuren yleisön tietoisuuteen Hirvonen tuli ensimmäisten singlejensä myötä. Debyytti Kaks kanaa/ Älä! Älä! (Philips) julkaistiin vuonna 1966, ja sitä seurasivat muun muassa Jaakko Borgin säveltämät ja Juha Vainion sanoittamat Sormet pois (Philips 1967) ja Anitan parempi polkka (Philips 1968). Vainion tekstitti myös Hirvosen levyttämiä käännöskappaleita, esimerkiksi laulut Itke vaan jos helpottaa (Philips 1967) ja Vaikka väkisin (Philips 1969). Naisen esittämäksi Hirvosen levyttämien kappaleiden tekstit olivat ennenkuulemattoman rohkeita, ja uudenlainen rehvakkuus poikkesikin aikaisempien naislaulajien suhteellisen kiltistä linjasta. Hirvosen henkilökohtainen rooli kotimaisen iskelmän naisten ”vapauttajana” onkin melko suuri.

1960-luvulla etenkin naislaulajista pyrittiin luomaan imagoltaan erilaisia laulajatyyppejä, ja näin Anita Hirvonenkin opittiin tuntemaan tomerana ja konstailemattomana naisena. Laulajan luonteeseen hyvin sopineen imagon takana oli alkujaan Jorma Weneskoski, jonka orkesterin solistiksi Hirvonen pääsi 1960-luvun alkupuolella.

1970-luvulla  Anita Hirvonen julkaisi joitakin ruotsinsuomalaiselle iskelmäyleisölle suunnattuja kappaleita Ruotsissa ja vietti pitkiä aikoja poissa Suomesta. Vuosikymmenen loppupuolella Hirvonen palasi kuitenkin keikoille ja studioon Jukka Kuoppamäen Satsanga-levy-yhtiön joukoissa. Vuonna 1977 julkaistiin albumi Sydän rakastaa (Columbia 1977), jonka nimikappaleessa laulaja pääsi esittelemään myös herkempää puoltaan. Chrisse Johanssonin sanoittama laulu sopi hyvin Hirvosen kahtalaiseen, toisaalta avoimeen tunteelliseen ja toisaalta riehakkaaseen persoonaan. Se onkin yksi Hirvosen rakastetuimmista esityksistä. Albumin kappalevalinnoissa ja tulkinnoissa on myös havaittavissa, kuinka Hirvosen tomeran nuoren naisen imago muuttui vuosien myötä aikuisemmaksi, elämää nähneen naisen hahmoksi.

Yhteistyö Chrisse Johanssonin kanssa jatkui vielä 1980-luvulle tultaessa tiiviinä. Tuolta ajalta Hirvosen tunnetuimpia hittejä ovat Johanssonin tekstittämät reippaat iskelmät Lavarääkki laulaja, Rantaregee, Ans kattoo ny ja De va kukku de sekä hienovaraisempi Ovi sydämeeni auki on.

1990-luvulla Anita Hirvosen suurin hitti oli Markku Anttilan säveltämä ja Hirvosen itse sanoittama Maitolavan prinsessa, jonka mukaan nimetty albumi (Sonet 1993) menestyi hienosti. Myös monet vanhoista suosikeista nousivat uudestaan pinnalle Ei itketä lauantaina -kokelman (Sonet 1994) myötä. Keikkalavojen lisäksi Hirvonen esiintyi myös televisiossa, jossa hän juonsi musiikkipitoisia viihdeohjelmia Ei itketä lauantaina, Maitolaituri soi ja Hecumania. Televisiossa esitettiin myös Hirvosen 50-vuotisjuhladokumentti Sydän rakastaa vuonna 1996.

Viime vuosina melko vähän julkisuudessa esiintynyt Hirvonen on edelleen kotimaisen iskelmäyleisön kestosuosikkeja. Kesällä 2003 Hirvosen laulua kuuli myös hieman nuorempi polvi: suomenkielista rappia tekevä Spesialisti samplasi kesähitissään Älä tule myöhään kotiin Anita Hirvosen vuonna 1977 levyttämää kappaletta Älä tule myöhään.

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja. Helsinki, Otava.

Hirvonen, Anita 2001–2004. Kotisivut Internet-osoitteessa http://www.anitahirvonen.com. Tarkistettu 8.6.2005.

Kotirinta, Pirkko: ”Sanoittaja ei tee tekstiä itselleen”. Teoksessa Gronow, Pekka, Lindfors, Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 – tanssilavoilta Tangomarkkinoille. Helsinki, Tammi.

Latva, Tony & Tuunainen, Petri 2004: Iskelmän tähtitaivas. Helsinki, WSOY.

Nyman, Jake 1995: Onnenpäivät 2. Suomen, Englannin ja USA:n suosituimmat singlet ja albumit vuosina 1966–1969. Helsinki, Tammi.

Suomalaisten äänilevyjen tietokanta vuosilta 1901–1999. Suomen äänitearkisto ry. Tietokanta Internet-osoitteessa http://www.yle.fi/aanilevysto/firs.

Valikoitu diskografia

Albumit:

Anita Hirvonen: Sydän rakastaa. 1977, Columbia. LP.

Anita Hirvonen: Ovi sydämeen. 1981, CBS Records. LP.

Anita Hirvonen: Anitan parempi polkka. 1982, Finnlevy. LP.(Kokoelmassa singlejä vuosilta 1967–76.)

Anita Hirvonen: De va kukku de. 1982, CBS Records. LP.

Anita Hirvonen: Ans kattoo ny. 1983, CBS Records. LP.

Anita Hirvonen: Päivään uuteen. 1984, CBS Records. LP.

Anita Hirvonen: Anna aikaa rakkaudelle. 1986, CBS Records. LP.

Anita Hirvonen: Maitolavan prinsessa. 1993, Sonet. CD.


Bibliografia ja lähteet

Bibliografia ja lähteet (Tekijä, vuosi, teoksen nimi, julkaisija)

von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja. Helsinki, Otava.

Hirvonen, Anita 2001–2004. Kotisivut Internet-osoitteessa http://www.anitahirvonen.com. Tarkistettu 8.6.2005.

Kotirinta, Pirkko: ”Sanoittaja ei tee tekstiä itselleen”. Teoksessa Gronow, Pekka, Lindfors, Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 – tanssilavoilta Tangomarkkinoille. Helsinki, Tammi.

Latva, Tony & Tuunainen, Petri 2004: Iskelmän tähtitaivas. Helsinki, WSOY.

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy