BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Eemeli

s. 28.6.1920, Helsinki
k. 9.11.1987, Helsinki

Teksti Jari J. Marjanen
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiEsko Toivonen
TaitelijanimetEemeli
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika28.6.1920, Helsinki
Kuolinaika9.11.1987, Helsinki
Valtion taiteilijaeläke1984
Roolit ja soittimet
Roolitlaulaja, sanoittaja, koomikko, näyttelijä
Soittimetlaulu, kitara
Linkit
Esko Toivonen - Eemeli. Toimittajana Jaakko Salonoja. 1987.
http://www.yle.fi/multifoorumi/arkki/zgo.php?z=20031219114864977682
diskografia, koonnut Veikko Tiitto
http://www.veikkotiitto.fi/eemeli.htm#Eemeli
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Muut henkilöyhteydet
Aune Haarla (Ala-Tuuhonen)
Reino Helismaa, kiertue- ja esiintymiskumppani
Viljo Immonen, kitaransoiton opettaja
Reino Markkula, humoristi - hanuristi
R. W. Palmroth
Niilo Tarvajärvi, kiertuekumppani
Biografia

Esko Toivonen pääsi ammattikoulun jälkeen Yleisradioon juoksupojaksi, missä tehtävässä hän oli kaksi ja puoli vuotta. Juoksupoikana hän ansaitsi ensimmäinen kitaransa; kitaransoitossa Toivosen ”oppi-isä” oli kitarataiteilija Viljo Immonen, joka taas pääsi itsensä Andrés Segovian oppiin. Äiti järjesti Yleisradion jälkeen Esko-poikansa Strömbergille viilaajanoppiin, minkä jälkeen Toivonen toimi muillakin aloilla, mutta pääsi sitten kello- ja kulta-alalle. Vähän myöhemmin hän perusti vielä oman edustusliikkeen, jota rahoitti myös koomikontoiminnallaan Eemelinä.

Taiteilijanimi Eemeli viittaa kansanomaiseen tapaan nimittää jotakuta tyhmänä pidettyä ”Uuno Eemeliksi”. (Tai: ”Kun on tarpeeksi kauan Uunona, voi lopulta päästä Eemeliksi.”) Tarinan mukaan taitelijanimi syntyi Toivosen ja Reino ”Repe” Helismaan vuoropuhelusta, jossa Helismaa ensin kysyi: ”Kukas sinä olet?” Toivonen vastasi: ”Tällainen Uuno vain.” Helismaa totesi Toivosen olevan paremminkin Eemeli. Toivonen harmitteli jossakin vaiheessa sitä, että lapset alkoivat sotkea häntä Astrid Lindgrenin lastenkirjojen Vaahteramäen Eemeli –hahmoon, minkä vuoksi hän joutui ilmeisesti esiintymistilaisuuksissa tuottamaan joskus ”pikkuväelle” pettymyksen — Toivonen oli Eemelin koomikonroolin takana kaiketi varsin herkkä luonne.

Eemeli esiintyi yhdeksässä (erään lähteen mukaan kymmenessä) elokuvassakin, muun muassa komedioissa Yks’ tavallinen Virtanen (1959) ja Mullin mallin (1961). Suosittuun radiohupailusarjaan perustuneessa Kankkulan kaivossa hän esitti kauppias Romppasta ja Yks’ tavallinen Virtanen –elokuvassa talonmies E. Vepsäläistä. Pääosassa hän oli varsinaisissa Eemeli-elokuvissa Oho, sanoi Eemeli (1960) ja Molskis, sanoi Eemeli, molskis (1960). Mullin mallin –elokuvassa mukana olivat myös Esa Pakarinen ja Pertti ”Spede” Pasanen. Sakari Toiviaisen mukaan ”Eemeli on sananmukaisesti kylähullu, yksinkertainen maalainen aikamiespoika, joka ei kuitenkaan ole vailla salaviisaan veijarin ominaisuuksia”. Aikalaiskritiikki ei Eemelin elokuvia juuri arvostanut, eivätkä ko. filmit olleet elokuvataiteeksi tarkoitettujakaan. Esko Toivonen oli myös mukana TES-Vision ensimmäisissä televisio(koe)lähetyksissä.

Toivonen esiintyi ja toimi yhdessä myös Reino Helismaan kanssa yhteisnimellä Repe & Eemeli. Toivosen suhde Helismaahan vaihteli läheisestä yhteistyöstä sinunkauppojen peruuttamiseen ja siihen, että Helismaan Puhe Suomen kansalle –tekstissä esiintyy ”Eemeli Epätoivonen”. Helismaan kuoltua Eemeli menetti aisaparinsa ja oli jonkin aikaa neuvottomana ennen kuin löysi parikseen Toivo Gerdtin, ja uuden parivaljakon nimeksi tuli tietenkin Topi ja Eemeli. Eemelin vitseissä oli usein mukana kaksi­mielisyyksiä, mitä monet arvostelijat ja mm. Seija Lampila vieroksuivat. Elokuvissa ja koomikkona hänen tavaramerkkinsä olivat vakavuus ja ehdoton ilmeettömyys (”naama aina peruslukemilla”), minkä takia Eemeli sai jopa ”Suomen Buster Keatonin” nimityksen. Elokuvat ja äänilevyt antavat ilmeisen kalpean kuvan hänen koomikkoudestaan, joka oli parhaimmillaan suorassa kosketuksessa yleisöön esiintymislavoilla ja ravintoloissa; nykytermein häntä olisi sanottu stand up -koomikoksi. Tunnettu oli myös Eemelin taito ”soittaa trumpettia ilman trumpettia” eli huuliaan päristäen.

Eemeli teki kaikkiaan hieman yli 80 levytystä, ja hänen levytysuransa ulottui vuodesta 1959 vuosiin 1980 ja 1981, joista edellisenä syntyi Mulla menee hitaasti / Sisään vaan. Mulla menee hitaasti oli mukana myös Syksyn Sävelen satoa –ohjelmassa samana vuonna. Monet hänen alkuaikojensa levyteksteistä olivat Helismaan tekoa. Levytyskappaleissa irvaillaan mm. 60-luvun alkupuolen humppainnostusta.

Esko Toivonen sai v. 1984 valtion taiteilijaeläkkeen, mitä hän suuresti arvosti, varsinkin kun saman alan vaikuttajista sen olivat saaneet aiemmin vain Veikko Lavi ja Esa Pakarinen. Viimeisinä elinvuosinansa Toivonen vietti talvet Floridassa ja kesät täällä kotimaassa.

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

Anon 1987. Viihdetaiteilija Esko Toivonen. (Nekrologi.) Helsingin Sanomat ke 11. marraskuuta 1987

von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Lampila-Lassiter, Seija 1995. Laululintunen, siipirikko. Iskelmälaulajattaren muistelmia. Juva: WSOY.

Latva, Tony & Tuunainen, Petri 2004: Iskelmän tähtitaivas. Jyväskylä: WSOY. Ss. 59—60.

Pennanen, Jukka & Mutkala, Kyösti 1994. Reino Helismaa: jätkäpoika ja runoilija. Juva: WSOY.

Sanottua

Tunnettu esimerkki Eemeli-huumorista oli hänen esittämänsä ”kutsu”, jossa hän kuvaili ensin tarkkaan talonsa sijainnin ja ulkonäön, minkä jälkeen tokaisi: ”Niin että kun käytte meillä päin, niin ajakaapa ohitse vain!”   (Tämän kirjoittajan oma muistikuva Eemelin esiintymisestä.)

Ensimmäisen Eemeli-elokuvan filmausten jälkeen syyskuussa 1959 Helismaa ja Toivonen tekivät ulkomaanmatkan Keski-Eurooppaan. Lähtöpäivän aamuna Eemeli soitti Helismaalle ja sanoi: ”Tuleekohan siitä matkasta mitään, kun vaimolta meni silmä?” ”Silmä!” Helismaa ihmetteli. ”Niin, silmä meni sukasta.” ( Pennanen, Jukka & Mutkala, Kyösti 1994. Reino Helismaa: jätkäpoika ja runoilija. Juva: WSOY. s. 241.)
Valikoitu diskografia

Oho! sanoi Eemeli (1959). Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa. Fazer/Rytmi R 6386

Humppafoksi (1960). Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa. Fazer/Rytmi R 6418.

Syntymäpäivät Tippavaarassa (1962). Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa. Fazer/Rytmi R 6496

Onko sulla sellaista? (1963). Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa. Fontana 271560. (Eemeli & Repe [= Reino Helismaa])

Ei herroille saa olla kiittämätön (1972). Säv. Toivo Kärki, san. V. Salmi. Rytmi RILP 7092 (Esa & Eemeli)

Jouluporsas (1972). Säv. Seppo Rannikko, san. Lauri Jauhiainen. Odeon 5E 054 34730

Mulla menee hitaasti (1980). Säv. & san. Kari Kuuva. JP-Musiikki JPS 1031.

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy